Browsing by Subject "Cough"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Pietarinen, Petra; Suomela, Jarkko (2021)
    Juuri koronaepidemian alkaessa 58-vuotias nainen otti yhteyttä terveysasemalle. Hän kertoi, että ääni särkyy lyhyenkin puhumisen aikana ja samalla alkaa yskittää.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    Nuoret vanhemmat toivat parivuotiaan poikansa yksityislääkärin vastaanotolle korkean kuumeen vuoksi. Terveyskeskuksesta heille oli vastattu, että siellä on pitkähkö jonotusaika, ja vanhemmat olivat huolissaan.
  • Eronen, Marianne; Lauhio, Anneli; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Nuoret vanhemmat toivat parivuotiaan poikansa yksityislääkärin vastaanotolle korkean kuumeen vuoksi. Terveyskeskuksesta heille oli vastattu, että siellä on pitkähkö jonotusaika, ja vanhemmat olivat huolissaan.
  • Lassus, Johan; Kainu, Annette; Pohjola-Sintonen, Sinikka (2016)
  • Hollmén, Maria (2021)
  • Hollmén, Maria (2021)
  • Laitinen, Mika (2020)
    Nuoren miehen oireet alkoivat pian keväisen perhejuhlan jälkeen. Paikalla oli ollut henkilö, joka myöhemmin todettiin COVID-19-positiiviseksi.
  • Lönnqvist, Lasse; Laitinen, Mika (2020)
    Positiivisen COVID-19-testituloksen saanut nuori mies otettiin oireiden vaikeuduttua sairaalaan osasto¬seurantaan. Vointi koheni ja hänet kotiutettiin, -mutta kotona oireet palasivat ja yleistila heikkeni.
  • Hemila, Harri (2014)
    Physical activity increases oxidative stress and therefore the antioxidant effects of vitamin C administration might become evident in people undertaking vigorous exercise. Vitamin C is involved in the metabolism of histamine, prostaglandins, and cysteinyl leukotrienes, all of which appear to be mediators in the pathogenesis of exercise-induced bronchoconstriction (EIB). Three studies assessing the effect of vitamin C on patients with EIB were subjected to a meta-analysis and revealed that vitamin C reduced postexercise FEV1 decline by 48% (95% CI: 33% to 64%). The correlation between postexercise FEV1 decline and respiratory symptoms associated with exercise is poor, yet symptoms are the most relevant to patients. Five other studies examined subjects who were under short-term, heavy physical stress and revealed that vitamin C reduced the incidence of respiratory symptoms by 52% (95% CI: 36% to 65%). Another trial reported that vitamin C halved the duration of the respiratory symptoms in male adolescent competitive swimmers. Although FEV1 is the standard outcome for assessing EIB, other outcomes may provide additional information. In particular, the mean postexercise decline of FEF50 is twice the decline of FEV1. Schachter and Schlesinger (1982) reported the effect of vitamin C on exercise-induced FEF60 levels in 12 patients suffering from EIB and their data are analyzed in this paper. The postexercise FEF60 decline was greater than 60% for five participants and such a dramatic decline indicates that the absolute postexercise FEF60 level becomes an important outcome in its own right. Vitamin C increased postexercise FEF60 levels by 50% to 150% in those five participants, but had no significant effect in the other seven participants. Thus, future research on the effects of vitamin C on EIB should not be restricted to measuring only FEV1. Vitamin C is inexpensive and safe, and further study on those people who have EIB or respiratory symptoms associated with exercise is warranted.
  • Hemila, Harri; Chalker, Elizabeth (2015)
    BACKGROUND: A previous meta-analysis found that high dose zinc acetate lozenges reduced the duration of common colds by 42%, whereas low zinc doses had no effect. Lozenges are dissolved in the pharyngeal region, thus there might be some difference in the effect of zinc lozenges on the duration of respiratory symptoms in the pharyngeal region compared with the nasal region. The objective of this study was to determine whether zinc acetate lozenges have different effects on the duration of common cold symptoms originating from different anatomical regions. METHODS: We analyzed three randomized trials on zinc acetate lozenges for the common cold administering zinc in doses of 80-92 mg/day. All three trials reported the effect of zinc on seven respiratory symptoms, and three systemic symptoms. We pooled the effects of zinc lozenges for each symptom and calculated point estimates and 95% confidence intervals (95% CI). RESULTS: Zinc acetate lozenges shortened the duration of nasal discharge by 34% (95% CI: 17% to 51%), nasal congestion by 37% (15% to 58%), sneezing by 22% (-1% to 45%), scratchy throat by 33% (8% to 59%), sore throat by 18% (-10% to 46%), hoarseness by 43% (3% to 83%), and cough by 46% (28% to 64%). Zinc lozenges shortened the duration of muscle ache by 54% (18% to 89%), but there was no difference in the duration of headache and fever. CONCLUSIONS: The effect of zinc acetate lozenges on cold symptoms may be associated with the local availability of zinc from the lozenges, with the levels being highest in the pharyngeal region. However our findings indicate that the effects of zinc ions are not limited to the pharyngeal region. There is no indication that the effect of zinc lozenges on nasal symptoms is less than the effect on the symptoms of the pharyngeal region, which is more exposed to released zinc ions. Given that the adverse effects of zinc in the three trials were minor, zinc acetate lozenges releasing zinc ions at doses of about 80 mg/day may be a useful treatment for the common cold, started within 24 hours, for a time period of less than two weeks.
  • Hetemäki, Iivo (2020)
    COVID-19-koronavirusepidemia koskettaa koko terveydenhuoltojärjestelmäämme. Koronaviruksen infektoimat potilaat tulee tunnistaa yhtäältä, jotta he saisivat asianmukaista hoitoa, ja toisaalta, jotta tartuttavat henkilöt pystytään eristämään muiden potilaiden ja henkilökunnan suojelemiseksi sekä jäljittämään tartuntaketjut. Varman koronavirusinfektiodiagnoosin saa osoittamalla viruksen nukleiinihappoa potilaasta otetusta näytteestä, mutta tavanomaisen nenänielusta otetun testin herkkyys on vain kohtalainen, ja taudin aukoton poissulkeminen on siten hankalaa. Epidemiatilanne suhteutuu yksittäisen potilaan kliiniseen kuvaan sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista saatuihin tuloksiin, kun lääkäri pohtii koronavirusinfektion todennäköisyyttä ja punnitsee, minkälaisen epävarmuuden on diagnoosissaan valmis hyväksymään.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    12-vuotias poika ohjattiin tutkimuksiin rytmihäiriötuntemuksen vuoksi. Sydämen muljahtelu on pakottanut keskeyttämään jalkapallon pelaamisen, mutta tuntemuksen mentyä ohi hän on palannut sitkeästi kentälle. Häntä on aiemmin tutkittu kattavasti yskäoireen takia, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt.
  • Eronen, Marianne; Lauhio, Anneli; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus : 12-vuotias poika ohjattiin tutkimuksiin rytmihäiriötuntemuksen vuoksi. Sydämen muljahtelu on pakottanut keskeyttämään jalkapallon pelaamisen, mutta tuntemuksen mentyä ohi hän on palannut kentälle.
  • Mönttinen, Tiia; Suominen, Janne; Kuitunen, Mikael (2021)
    Päivystykseen tuli 10 kuukauden ikäinen lapsi hengitysvaikeuden vuoksi.