Browsing by Subject "Critical Care"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Takala, Riikka; Tanskanen, Päivi (2018)
  • Perner, Anders; Prowle, John; Joannidis, Michael; Young, Paul; Hjortrup, Peter B.; Pettilä, Ville (2017)
    Acute kidney injury (AKI) and fluids are closely linked through oliguria, which is a marker of the former and a trigger for administration of the latter. Recent progress in this field has challenged the physiological and clinical rational of using oliguria as a trigger for the administration of fluid and brought attention to the delicate balance between benefits and harms of different aspects of fluid management in critically ill patients, in particular those with AKI. This narrative review addresses various aspects of fluid management in AKI outlining physiological aspects, the effects of crystalloids and colloids on kidney function and the effect of various resuscitation and de-resuscitation strategies on the course and outcome of AKI.
  • Ala-Kokko, Tero; Pettilä, Ville (2018)
  • Sipilä, Reetta (2020)
    Koronaviruskriisi aiheuttaa useasta syystä uudenlaista psyykkistä kuormitusta potilaiden hoitoon osallistuville. Paine on erityisen kovaa yksiköissä, joissa hoidetaan sairaimpia COVID-19-pneumoniittipotilaita. Kipuklinikan psykologit haluavat tarjota matalan kynnyksen tukea ja neuvontaa HUSin Leikkaussalit, kivunhoito ja tehohoito -toimialan henkilöstölle.
  • Leppäniemi, Ari; Tolonen, Matti; Mentula, Panu; Sallinen, Ville (2020)
  • Halmesmäki, Karoliina; Paajanen, Juuso; Bianchi, Simone; Mason, Anna; Sinkkonen, Saku T.; Tallgren, Minna; Hirvensalo, Eero (2020)
    HUS:n koronapotilaat päätettiin keskittää Kirurgisen sairaalan tiloihin. Kiinteistö soveltui erinomaisesti erilliseksi infektiopotilaiden hoitoyksiköksi – jollaiseksi se pitkälti oli suunniteltukin sairaalan aloittamisvuonna 1882. Näin toiminta rakennettiin.
  • Uusaro, Ari; Okkonen, Marjatta (2018)
  • Simons, Tomi; Brinck, Tuomas; Handolin, Lauri (2016)
  • Saarinen, Tuure; Mäkisalo, Heikki (2017)
  • Koskenkari, Juha; Hynninen, Marja (2018)
  • Hynninen, Joel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ennusteellisen potilaan mahdollisimman varhain aloitettu ruumiinlämmön hallinta (viilennyshoito) on tärkeä ennustetta parantava osa elvytyksen jälkeisestä hoitoa. Ruumiinlämmön vaihtelun merkitystä viilennyshoidon aikana on toistaiseksi tutkittu vähän, eikä sen merkitsevyydestä ole vielä yhtenäistä käsitystä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ruumiinlämmön vaihtelun (TV) ja pitkäaikaisennusteen välistä suhdetta sekä viilennetyillä, että ei-viilennetyillä sydänpysähdyspotilailla. Tutkimusdatana käytettiin FINNRESUSCI-tutkimuksen aineistoa, joka sisälsi Huhtikuun 2010 ja Maaliskuun 2011 välillä sairaalan ulkopuolella sydänkohtauksen saaneet ja tehohoitoon otetut potilaat, jotka selvisivät vähintään 48h tuntia elossa. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa sairaaloissa viilennyshoidon tavoitelämpötila oli 33 °C ja sen kesto 24 tuntia. Lopputulos arvioitiin 12 kk kohdalla, ja määriteltiin käyttäen CPC-pisteytystä (cerebral performance category 1-5). Lämpötilamittausten määrä 24 tunnin aikana vaihteli välillä 8-2635 per potilas. Ruuminlämmön vaihtelu määriteltiin lämpötilamittausten standardideviaationa (SD). 548:stä tehohoidetusta potilaasta 277 hoidettiin viilennyshoidolla, ja näistä 257 sisällytettiin tutkimukseen. Näistä potilaista 136:lla oli hyvä neurologinen palautuminen. Keskimääräinen lämpötilan vaihtelu oli 0.25 °C [0.12-0.52] °C. Hyvää neurologista palautumista ennustavia tekijöitä olivat: normaali sepelvaltimotilanne, iskettävä rytmi elvytyksessä , lyhyt spontaanin verenkierron palautumisen viive (ROSC) ja pienet APACHE-pisteet. Kuten aikaisemmissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, emme löytäneet tilastollisesti merkitsevää suhdetta ruumiinlämmön vaihtelun ja pitkäaikaisennusteen väliltä. Ruumiinlämmön mittaamista ohjaava standardoitu protokolla voisi tulevaisuudessa vähentää epäjohdonmukaisuutta lämpötiladatassa eri potilaiden ja sairaaloiden välillä.
  • Valkonen, Miia; Karlsson, Sari (2018)
  • Ala-Kokko, Tero; Pettilä, Ville; Karlsson, Sari; Valtonen, Mika; Reinikainen, Matti; Bendel, Stepani; Varpula, Tero (2020)
    Mitkä ovat käytössä olevat resurssit, miten ne saadaan riittämään ja kuinka hoito kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti COVID-19-epidemian aikana? Tehohoitolääkärit vastaavat.
  • Reinikainen, Matti; Bäcklund, Minna; Pettilä, Ville (2018)
    Merkittävä osa kriittisesti sairaista vanhuksista hyötyy tehohoidosta, vaikka ennuste heikkeneekin iän ¬lisääntyessä. Toisaalta huonosti kohdennettu hoito voi lisätä kuolevan kärsimyksiä ja aiheuttaa turhia ¬kustannuksia. Suomessa viime vuosina päivystysluonteisesti tehohoitoon otetuista yli 80-vuotiaista joka neljäs menehtyi saman sairaalahoitojakson aikana ja noin puolet vuoden kuluessa. Voimakkaimmin ennusteeseen vaikuttavat edeltävä toimintakyky, akuutin sairauden vaikeusaste ja ¬pitkäaikaissairaudet. Ratkaisevaa on, onko elintoimintahäiriöihin johtanut perussyy hoidettavissa.
  • Wilkman, Erika; Kuitunen, Anne (2018)