Browsing by Subject "Critical Pathways"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Strbian, Daniel; Isokangas, Juha-Matti; Lindsberg, Perttu J. (2020)
  • Hydén-Granskog, Christel; Anttonen, Anna-Kaisa; Tiitinen, Aila (2018)
  • Kalliomäki, Hanna; Airaksinen, Marja; Dimitrow, Maarit (2020)
  • Heikinheimo, Markku; Huttunen, Jussi; Kekomäki, Martti; Kontula, Kimmo; Mustonen, Pekka; Raivio, Kari; Rapola, Janne (2017)
  • Myllykangas, Mikko; Reinikainen, Petri; Kouri, Mauri; Visapää, Harri (2017)
  • Alakare, Janne; Strandberg, Timo (2020)
  • Sahlström, Merja; Liukka, Mari; Roine, Risto; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Kotiutukset ja laitossiirrot ovat riskialttiita vaiheita. Niiden hyvä suunnittelu on yhteydessä potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun.
  • Laitakari, Elina; Koljonen, Virve; Pyörälä, Sari (2017)
    Palovammatapaturmien määrä on vähentynyt, mutta huomattavan suuri osa näistä tapaturmista sattuu pikkulapsille. Valtaosa lasten palovammatapaturmista sattuu 1–2 vuoden ikäisille kuuman nesteen läikkyessä kupista tai astiasta lapsen päälle. Palovamman syvyys ja laajuus vaikuttavat hoidon ja hoitopaikan valintaan. Suurin osa pienten lasten palovammatapaturmista olisi estettävissä.
  • Kuitunen, Mikael; Backman, Katri; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Vanhemmat toivat 1 vuoden ja 3 kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle edellisenä päivänä nousseen korkean kuumeen takia. Lapsella todettiin tonsilliitti, ja vanhempia ohjattiin kuumeenhoitoon ja riittävään nesteytykseen. Kolme päivää myöhemmin kuumeen jatkuessa lapsi tuotiin uudestaan päivystykseen.
  • Jahnukainen, Kirsi; Rantanen, Niina; Mannisto, Susanna; Pesola, Jouni; Vuolukka, Kristiina; Niinimäki, Riitta; Arola, Mikko; Lehtinen, Tuula; Lähteenmäki, Päivi (2018)
    Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa.
  • Huikko, Eeva; Lämsä, Riikka; Santalahti, Päivi; Torniainen-Holm, Minna; Kovanen, Leena; Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari (2020)
    JOHDANTO. Kuvaamme, millaisena lasten mielenterveyspalvelujärjestelmä Suomessa näyttäytyy koulu- ja neuvolalääkäreiden näkökulmasta. MENETELMÄT. Laadullisessa poikittaistutkimuksessa 17 eri sairaanhoitopiirin 17 kunnan neuvola- ja koululääkäriä vastasi puolistrukturoidussa haastattelussa lasten mielenterveyspalvelujärjestelmää koskeviin kysymyksiin. Vastausten sisältö koodattiin sisällönanalyyttisellä menetelmällä ja järjesteltiin teemoittain. TULOKSET. Perustasolla tehty yhteistyö ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon jalkautuva toiminta koettiin useimmin myönteisiksi. Perustason kykyä hoitaa tarvetta vastaavasti ja yhdenvertaisesti lasten lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä ei pidetty riittävänä. PÄÄTELMÄT. Palvelujärjestelmän valmiutta lasten psyykkisten häiriöiden tunnistamiseen on kehitetty tuloksellisesti. Kehittämistyötä tulisi jatkaa edistämällä perustason hoitomahdollisuuksia ja näyttöön perustuvien hoitomenetelmien käyttöönottoa.
  • Taiminen, Heini; Saraniemi, Saila; Joffe, Grigori; Stenberg, Jan-Henry; Parkinson, Joy (2019)
    Nettiterapiat tarjoavat lääkärien näkökulmasta hyväksytyn tavan tarjota hoitoa. Kyselytutkimuksessa lääkärit katsoivat ne kuitenkin alkuvaiheen hoitoa täydentäväksi lisäksi eikä ainoaksi hoitovaihtoehdoksi. Nettiterapiaei saisi jäädä irralliseksi muusta hoitopolusta.
  • Koljonen, Virve; Palve, Johanna; Ilmonen, Suvi (2017)
    Moniammatilliset ihokasvainkokoukset tuovat hoidon suunnitteluun monen erikoisalan asiantuntemuksen samanaikaisesti. Valtaosa tapauksista käsitellään lähetteiden ja potilasasiakirjojen perusteella, ja siksi hyvä lähete on erityisen tärkeä.
  • Lukkarinen, Timo; Janhunen, Heikki; Harjola, Veli-Pekka (2016)
  • Tuominen, Juha (2020)
    Päivystyksen tulisi olla yksi terveydenhuollon käyntikorteista.
  • Molander, Pauliina; Udd, Marianne (2018)
    PEG eli perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia on laajasti hyväksytty menetelmä enteraalisen ravitsemuksen ylläpitämiseksi. Toimenpiteen aiheet ja siihen liittyvät komplikaatiot tunnetaan ohjeistuksista huolimatta huonosti. PEG-letkun asennusta harkittaessa tulee huomioida potilaan henkilökohtaiset toiveet, diagnoosi jaelinajan ennuste. Potilaan ja usein myös omaisen asianmukainen ohjaus on onnistuneen hoidon keskeinen osa.
  • Ekroos, Heikki; Reijula, Kari (2018)
    Koko hoitoketju on saatava ylläpitämään vieroitusosaamista.
  • Granö, Niklas; Edlund, Virve; Nikula, Minna; Hintikka, Mari; Ranta, Klaus (2021)
    Lähtökohdat : Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä HYKS Varhain toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla tukien perustasolla tapahtuvaa nuorten mielenterveystyötä. Toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita ja joiden alkavan psyykkisen oireilun arvioimisessa ja hoidossa perusterveydenhuolto tarvitsee tukea. HUS Varhain -työtä toteuttaa pääkaupunkiseudun alueella kahdeksanhenkinen moniammatillinen tiimi. Menetelmät : Toimintaa tarkasteltiin seuraamalla vuoden 2017 aikana Varhain-toimenpidekoodeilla ¬raportoituja nuorten (n = 351) käyntitietoja. Tulokset : Tarkasteluajankohtana toteutui yhteensä 1 370 toimenpidettä, ja nuoren asioissa oltiin ¬yhteydessä konsultaatiotyöryhmään keskimäärin 3,9 kertaa. Seuranta-aikana konsultoiduista nuorista 108 (30,8 %) ohjattiin nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja 243 nuorta (69,2 %) jäi perustervey¬den¬huoltoon Varhain-työskentelyn jälkeen (p <0,001). Päätelmät : Tulosten valossa Varhain-työ toteutuu enimmäkseen konsultatiivisena verkostotyönä. Suurempi osa nuorista näyttäisi jäävän perustason hoitoon Varhain-intervention jälkeen kuin ohjautuvan erikoissairaanhoitoon.