Browsing by Subject "D-vitamiini"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Tuokkola, Iida (Helsingin yliopisto, 2020)
    Taustaa: Pään ja kaulan alueen syövät ovat tiettyjen sijaintikohtien osalta melko huonoennusteisia. Hoitotuloksia yritetään parantaa kehittämällä hoitomuotoja sekä lyhentämällä sekä diagnostista että hoitoviivettä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan muun muassa etiologisiin tekijöihin. Näiden syöpien tunnettuja riskitekijöitä ovat alkoholin suurkulutus, runsas tupakointi sekä ihmisen papilloomavirusinfektio. D-vitamiinitason on todettu aiemmissa havainnoivissa tutkimuksissa assosioituvan käänteisesti muun muassa yleisen syöpäriskin sekä suolistosyöpäriskin kanssa. Kirjallisuudessa on tähän liittyen tutkimuksia myös pään ja kaulan alueen syövän suhteen. Tavoitteet: Systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää nykyinen käsitys D-vitamiinin roolista pään ja kaulan alueen syövälle altistavana tekijänä sekä D-vitamiinipitoisuuden vaikutuksesta kyseisten syöpien hoitotulokseen. Systemaattinen katsaus tehtiin Ovid Medline -, Pubmed-, ja Scopus-tietokannoissa. Katsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, joissa tutkittavat sairastivat pään ja kaulan alueen syöpää sekä heiltä oli mitattu 25-OH-D₂-pitoisuudet. Tutkimukset rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Valikoitujen tutkimusten ulkopuolelle suljettiin syövän hoitoon sekä eläinkokeisiin keskittyvät ja solutason tutkimukset. Tulokset: Tarkasteltuja tutkimuksia oli 276, joista valikoitui lopulta 13 tutkimusta. Pään ja kaulan alueen syöpiä sairastavilla potilailla on selkeästi matalammat D-vitamiinipitoisuudet terveisiin verrokkeihin verrattuna. D-vitamiinin yhteydestä syöpäriskiin löytyi ristiriitaisia tuloksia, sekä D-vitamiinin roolia puoltavia että kumoavia tutkimuksia oli yhtä paljon. D-vitamiinilla ei havaittu yhteyttä kuolleisuuteen, mutta sen epäillään assosioituvan pidemmän hoidonjälkeisen elossaoloajan kanssa sekä suojaavan mukosiitilta ja lihaskadolta. Johtopäätelmät: Tulosten perusteella D-vitamiinin roolista on tähän mennessä hyvin ristiriitaisia tuloksia pään ja kaulan alueen syöpien altistavana tekijänä, eikä pelkkien havainnoivien tutkimusten perusteella voida päätellä syy-yhteyksiä. Tutkielman aiheesta tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, jotta saadaan vahvempaa näyttöä ja voidaan tarvittaessa luoda uusia ravintosuosituksia tämän alueen syöpäpotilaille.
  • Polvi, Jasmiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet: D-vitamiinin on ehdotettu olevan yksi mahdollinen ympäristötekijä mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä. D-vitamiini osallistuu aivoissa hermosolujen muodostumiseen ja erilaistumiseen sekä joidenkin geenien säätelyyn. Lisäksi mielenterveyden häiriöistä, kuten autismikirjon häiriöstä, kärsivillä lapsilla on havaittu olevan ikätovereitaan alhaisempi seerumin D-vitamiinitaso. Muutamassa tutkimuksessa on verrattu lasten D-vitamiinitasoja ja eksternalisoivia eli ulospäin suuntautuneita ja internalisoivia eli sisäänpäin suuntautuneita oireita, eivätkä tulokset ole olleet systemaattisia. Interventiotutkimuksissa esimerkiksi autismikirjon häiriön oireita on onnistuttu lieventämään ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän käytöllä. Aiempaa interventiotutkimusta ei-kliinisessä lapsipopulaatiossa D-vitamiinilisän vaikutuksista ei ole. Menetelmät: Tutkimuksen otos on osa suomalaisen VIDI (Vitamin D Intervention in Infants) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu kaksoissokkokoeasetelmallinen interventiotutkimus. Kontrolliryhmä sai kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi asti pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisen annoksen (10 µg) D-vitamiinilisää päivittäin, interventioryhmän saadessa kolminkertaisen annoksen (30 µg). Lasten eksternalisoivia ja internalisoivia oireita kartoitettiin kaksivuotiaana vanhempien täyttämällä ITSEA (Infant-Toddler Social and Emotional Scale) -lomakkeella. Tarkoituksena oli tutkia eroavatko D-vitamiinilisää enemmän saaneitten lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät kontrolliryhmästä. Ryhmien väliset tarkastelut tehtiin myös sukupuolille erikseen, sillä eksternalisoivissa ja internalisoivissa oireissa tiedetään ilmenevän eroja sukupuolten välillä. Tulokset ja johtopäätökset: Interventio- ja kontrolliryhmän lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät eivät eronneet toisistaan kahden vuoden iässä. Tulos viittaa siihen, ettei tämänhetkisiä ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän määrällä saavuteta hyötyjä suhteessa kaksivuotiaiden lasten psykologisiin tekijöihin. Poikien kohdalla ilmeni heikko yhteys suuremman D-vitamiinilisän määrän ja korkeamman eksternalisoivien oireiden määrän välillä. Aikaisemmissa interventiotutkimuksissa D-vitamiinilisän vaikutus on ollut päinvastainen, mutta koehenkilöillä on ollut diagnosoidun autismikirjon häiriön lisäksi matala veren seerumin D-vitamiinitaso ennen D-vitamiini-interventiota. Korkeamman D-vitamiinilisän määrän mahdolliset haitalliset vaikutukset poikien eksternalisoiviin oireisiin kaipaavat lisäselvitystä.
  • Hyvärinen, Heini (Helsingfors universitet, 2010)
    Johdanto: Ikääntyessä iholla tapahtuva D-vitamiininmuodostus heikkenee ja lihakset ja luusto haurastuvat. Heikko lihaskunto on yhteydessä kaatumisriskiin, ja kaatuminen on yleisin syy vanhusten murtumiin. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että luustovaikutustensa lisäksi D-vitamiinilla on vaikutuksia luurankolihakseen. D-vitamiinihoidon on osoitettu vähentävän kaatumisia, mikä saattaa osin selittyä parantuneen tasapainon kautta. Joissakin tutkimuksissa on havaittu heikko tilastollinen yhteys Dvitamiinin ja kroonisen kivun välillä. D-vitamiinin puutokseen liitettyjä kipuja on esitetty luustoperäisiksi, mutta D-vitamiinin lihasvaikutukset huomioiden ne saattavat olla ainakin osin lihasperäisiä. Tavoitteet: Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko seerumin 25-hydroksi-Dvitamiinipitoisuus (25OHD) yhteydessä lihastoimintoihin itsenäisesti kotona asuvilla reumatauteja sairastavilla yli 50-vuotiailla. Hypoteesina oli, että D-vitamiinin puutos on yhteydessä heikentyneisiin neuromuskulaarisiin lihastoimintoihin, joita tässä tutkimuksessa mitattiin tasapainon perusteella. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50-vuotiaita, koska tässä kohderyhmässä lihastoimintojen heikentymisen ja D-vitamiinin puutoksen odotettiin olevan yleisiä. Tutkittavien tuli kuitenkin olla kohtalaisen hyväkuntoisia, jotta he jaksaisivat fyysiset testit ja tutkimuksen mahdollisesti aiheuttaman henkisen rasituksen. Siksi lihastoimintojen ongelmia kuvaamaan valittiin polymyalgia rheumaticaa sairastavia, itsenäisesti kotona asuvia ihmisiä. Tutkimukseen osallistui myös joitakin yli 50- vuotiaita fibromyalgiaa ja nivelreumaa sairastavia henkilöitä. Seerumin 25OHD-pitoisuus määritettiin EIA-menetelmällä (IDS, UK). D-vitamiinin yhteyttä tutkittiin tasapainoon (Rombergin vakio tasapainolevyllä) ja lihasvoimaan (puristusvoima molempien käsien parhaan tuloksen keskiarvona, jalkojen nopeusvoima hyppylevyllä), kipuun ja toimintakykyyn. Tilastomenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, t-testiä, lineaarista regressiota, logistista regressiota ja Pearsonin korrelaatiota. Tulokset: Tutkimukseen osallistui 47 henkilöä, joista viisi oli miehiä. Potilaat olivat 53-81 -vuotiaita (keski-ikä 70 v) ja hieman ylipainoisia (BMI 28). 25OHD oli keskimäärin 64 nmol/l. Ravitsemustila oli keskimäärin hyvä (MNA-pisteet 24). 25OHD oli alle 50 nmol/l 32 %:lla ja vastaavasti alle 75 nmol/l 74 %:lla tutkittavista. Potilaista 83 % käytti D-vitamiinivalmistetta. 25OHD korreloi positiivisesti ravitsemustilan (MNA) ja käänteisesti tasapainon ja kiputiheyden kanssa. 25OHD, ikä, sukupuoli ja MNA-pisteet selittivät 13,9 % (adjusted r2) huojunnan vaihtelusta ja 14,5 % (r2 Cox & Snell) kiputiheyden vaihtelusta. Ainoastaan 25OHD-pitoisuudella oli tilastollisesti merkitsevä itsenäinen selitysosuus huojuntaan (p = 0,024) ja kiputiheyteen (p = 0,045). Niillä, joilla 25OHD oli vähintään 75 nmol/l, oli 83 % pienempi riski kärsiä päivittäisestä kivusta kuin niillä, joilla 25OHD-pitoisuus oli alle 75 nmol/l. Lihasvoimalla, lihasmassalla ja kivun voimakkuudella ei havaittu yhteyttä D-vitamiinistatukseen. Johtopäätökset: Tässä tutkimuksessa reumatauteja sairastavien yli 50-vuotiaiden potilaiden matalat 25OHD-pitoisuudet olivat yhteydessä tasapainovaikeuksiin ja päivittäisiin kipuihin. Lihasmassa ja lihasvoima eivät olleet yhteydessä D-vitamiinistatukseen. Löydösten pohjalta olisi tulevaisuudessa tarpeen tutkia tarkemmin D-vitamiinikorvaushoidon vaikutuksia tasapainomittareihin ja kiputiheyteen.
  • Österlund, Michaela (Helsingfors universitet, 2017)
    Detta arbete är en litteraturstudie vars syfte är att undersöka vetenskapliga artiklar för att ta reda på hur D-vitamin påverkar parodontala vävnaden och om det finns belägg för att D-vitamin har en positiv effekt på parodontala hälsan. D-vitamin är ett prohormon som reglerar immunförsvaret och kroppens absorption av kalcium och fosfor. Parodontit är en kronisk inflammatorisk sjukdom som bryter ner tänders stödjevävnad samt käkarnas alveolarben och ger upphov till tandlossning. Denna studie letar i den vetenskapliga litteraturen om det finns kausalitets samband mellan D-vitaminbrist och parodontit eftersom båda tillstånden är skelettala och inflammatoriska sjukdomar. Både parodontit och D-vitaminbrist är vanligt förekommande i den finska befolkningen. Detta arbete är baserat på litteratursökning i PubMed, Melinda, Cochrane Central Register of Controlled Trials, Cochrane Database of Systematic Reviews och internet hemsidan terveysportti.fi. Litteraturgranskningens resultat är att sambandet mellan D-vitamin halten i serum och parodontal infektion är svag. Populations studier visar att D-vitamin brist har försumbar gynnsam effekt på parodontal infektion. Däremot har D-vitamin i teorin positiv effekt på alveolarbenets mineraldensitet och immunförsvar. Denna studie visar att D-vitaminbrist kan vara orsaken till ett svagt parodontologiskt behandlingssvar om andra starkare parodontologiska riskfaktorer är uteslutna.
  • Aaltonen, Emmi (Helsingfors universitet, 2015)
    Målet med denna studie var att undersöka sambandet mellan D-vitaminhalten i blodet och riskfaktorer för det metabola syndromet. Dessa faktorer är hypertension, bukfetma, hyperglykemi och dyslipidemi. Det har i många studier framkommit ett samband mellan dessa och en D-vitaminhalt på under 50 nmol/l. I denna studie analyseras att material som består av en D-vitaminmätning från år 2007 och mätning av de olika riskfaktorerna från åren 2012-2013. Materialet är en del av Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) materialet. Analysen av materialet visar att D-vitaminbrist med stor sannolikhet är kopplat till det metabola syndromets olika riskfaktorer.
  • Tuomisto, Jouni T.; Niittynen, Marjo; Turunen, Anu; Ung-Lanki, Sari; Kiviranta, Hannu; Harjunpää, Hannu; Vuorinen, Pekka J.; Rokka, Mervi; Ritvanen, Tiina; Hallikainen, Anja (Evira, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa ja millainen tilanne on eri ikäryhmissä. Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti on yleensä terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja osa mahdollisista haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on vuoden 2014 aikana tehty hyöty-haitta-analyysi, jossa on tarkasteltu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön mukaan. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemän kyselyn aineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Tulokset ilmaistiin käyttäen haittapainotettuja elinvuosia (Disability Adjusted Life Year DALY) eli yksi DALY vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Hyödyllisistä ravintoaineista raportissa tarkasteltiin omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä D-vitamiinia. Silakassa esiintyvistä terveydelle haitallisista ympäristömyrkyistä tarkasteltiin dioksiineihin luettavia yhdisteitä, joihin kuuluvat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut furaanit sekä dioksiininkaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB:t). Tulosten mukaan silakansyönti aiheuttaa Suomessa noin 11 (95 % luottamusväli LV 0 – 54) DALY kehityshäiriöistä (hammasvaurio) johtuvaa haittapainotettua elinvuotta (DALY), jotka kaikki kohdistuvat lapsiin äidin välityksellä raskausajan ja imetyksen kautta. Lisäksi silakansyönti aiheuttaa noin 12 (95 % LV 1.7 – 56) DALY dioksiinien aiheuttaman syöpäriskin kautta koko väestössä. Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakansyönnin terveyshyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin terveyshaitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautia ja sydänkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta, noin -688 (95 % LV -2126 – -41) DALY/vuosi. Tulosten mukaan silakan syönti on vähentynyt väestössä niin paljon, että nykyiset suomalaiset kalan yleiset syöntisuositukset ovat riittävät suojaamaan väestöä dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Hyöty-haitta-analyysissä tulisi kuitenkin tulevaisuudessa arvioida myös muiden rasvaisten kalojen keräämien ympäristömyrkkyjen kumulatiivisia terveysvaikutuksia ja yleisten syöntisuositusten riittävyyttä.
  • Skaffari, Essi (Helsingfors universitet, 2016)
    Johdanto: D-vitamiinilla on keskeinen merkitys luuston terveydelle läpi elämän. Se osallistuu kalsiumtasa-painon säätelyyn sekä luuston muodostukseen ja ylläpitoon. D-vitamiinin vakavan puutoksen tiedetään aiheuttavan lapsille riisitautia. D-vitamiinin aktiivisella muodolla, 1,25-dihydroksi-D-vitamiinilla (1,25(OH)2D), on mahdollisesti muitakin kuin luustovaikutuksia. Matala 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) on yhdistetty lapsilla esimerkiksi suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen ja aller-gioihin. Ennen vuotta 2010 tehdyissä tutkimuksissa D-vitamiinin saannin on todettu olevan riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä. Suomessa ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suuri merkitys elimistön D-vitamiinitasapainolle, koska aurinko paistaa vain osan vuodesta D-vitamiinin saannin kannalta riittävästi. D-vitaminoidut maitovalmisteet ovat nykyään tärkeä D-vitamiinin lähde lasten ruokavaliossa. Luomumaitoa ei Suomessa kuitenkaan D-vitaminoida. Kiinnostus luomuruokaan on päiväkodeissa suurta, mutta luomu-maidon valinta päiväkoteihin on arveluttanut päättäjiä juuri D-vitamiinitäydennyksen puuttumisen vuoksi. Tavoitteet: Pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia eroaako päiväkoti-ikäisten lasten seerumin 25(OH)D-pitoisuus ja D-vitamiinin saanti luomumaitoa tarjoavassa päiväkodissa ja tavanomaista D-vitaminoitua mai-toa tarjoavassa päiväkodissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavia oli yhteensä 19 päiväkoti-ikäistä lasta, joista 11 luomumaitoa tarjoa-vista yksityisistä päiväkodeista ja 8 tavanomaista D-vitaminoitua maitoa tarjoavista kunnallisista päiväko-deista. Tutkittavilta mitattiin seerumin 25(OH)D-pitoisuus entsyymi-immunomääritysmenetelmällä, ja tut-kittavien D-vitamiinin saantia ravinnosta ja vitamiinivalmisteista selvitettiin vanhempien täyttämällä ruo-ankäytön frekvenssikyselylomakkeella. Päiväkotiruoan sisältämä D-vitamiiniin määrä laskettiin ruokalis-toista Aivo 2000 - Diet 32 -ravintolaskentaohjelmalla. Tilastoanalyysit tehtiin IBM SPSS -ohjelmistolla (ver-sio 21). Tulokset: Molempien ryhmien D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista, ja kaikki tutkittavat käyttivät D-vitamiinilisää. Luomupäiväkodin lapsilla oli kuitenkin verrokkeihin verrattuna pienempi D-vitamiinin kokonaissaanti ruoasta ja valmisteista (16 vs. 28,3 µg p=0,007), saanti ruoasta (3,5 vs. 14,0 µg p<0,001) sekä saanti erikseen kotiruoasta (3,0 vs. 7,5 µg p<0,001) ja päiväkotiruoasta (0,5 vs. 6,5 µg p<0,001). Tut-kittavien seerumin 25(OH)D-pitoisuudet olivat hyvät, ja vain yhdellä tutkittavista pitoisuus oli alle riittävänä pidettävän pitoisuuden (50 nmol/l). Luomupäiväkodissa 25(OH)D-pitoisuus oli keskimäärin 80,6 nmol/l (keskihajonta 24,7) ja verrokkipäiväkodissa 100,6 nmol/l (keskihajonta 13,8). Ryhmien välinen ero ei aivan yltänyt tilastollisesti merkitseväksi (p=0,054). Johtopäätökset: Molemmissa ryhmissä tutkittavien keskimääräinen seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli hyvä ja D-vitamiinin kokonaissaanti suositusten mukaista. Luomupäiväkodin lapset saivat kuitenkin verrokkeihin verrattuna D-vitamiinia selvästi vähemmän koti- ja päiväkotiruoasta. D-vitamiinivalmiste kattoi heillä 80 % D-vitamiinin kokonaissaannista, ja ilman valmistetta saanti jäi alle puoleen suosituksesta. Luomumaidon käyttäjillä D-vitamiinilisän käyttö onkin erityisen tärkeää riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Vaikka aineisto jäi tavoiteltua pienemmäksi, voidaan tulosten katsoa olevan suuntaa-antavia.
  • Kainulainen, Tuija (Helsingfors universitet, 2015)
    The significance of OTC product sales has risen in pharmacies because of lower margins obtained from medicines and thus a fall in the revenue. Manufacturing enterprises must pay particular attention to the success of product launches to ensure that their products end up on pharmacy shelves instead of competitors. The study intended to determine if the known key factors of successful launch also apply when launching a product to pharmacy market and if any of these factors was thought to be the most important one from pharmacists' perspective. In addition it was researched if there would be some important factors to be considered exclusively in product launches to pharmacy market and which factors have the greatest impact on pharmacies decision making about the product selection. The study was conducted as a survey directed to pharmacists, in which just launched D-vitamin product Elivo Vahva+ D50 was used as an example product. As a second part of the study few participants were interviewed by e-mail. According to the study pharmacies are interested in products that fit their selection, in other words, they are proven to be effective and useful for customers. They should bring some added value to the existing selection, to be visually attractive, price-reasonable and with a large enough target group. Representative visits, product visibility in the media, as well as the customers demand have the greatest impact on pharmacies decision making about which products to include to the selection. In addition, belonging to a pharmacy chain often brings with it the obligation to keep certain products in the shelves. Least impact on the decision making was with the electronic newsletter and pharmacy events. Pharmacies profit margin, as well as the possible purchase discounts and OTC products compensation practices are also taken into account in selection decisions. It is important that the company invests in their representatives education and offer reliable product knowledge and sales arguments to pharmacies for example with personnel training or at least in the form of brochures. When deciding the timing of the launch, seasonal variations in sales as well as competitors market entries needs to be taken into account. If it's not possible to be the first in the market, the product needs to have a real added value compared to others.
  • Säilä, Pasi (Helsingfors universitet, 2016)
    Oxysterols and vitamin D related compounds are found to be biologically active in brain. They might be involved in different psychiatric and neurodegenerative diseases. These compounds have traditionally been analysed from tissues using somewhat laborious and time-consuming gas chromatograpy and liquid chromatography mass spectrometric methods. To the side of these methods ambient desorption ionization methods have been developed. The advantage of these methods is rapid and easy operation. Usually minimal or no sample pretreatment is required. In addition these methods can be applied to imaging of for example tissues. The aim of this work was to study if it is possible to detect certain oxysterols and vitamin D related compounds from rat brain tissue samples with desorption atmospheric pressure photoionization (DAPPI). The compounds chosen to this study were cholesterol, vitamin D3, 25-hydroxyvitamin D3, 7-dehydrocholesterol, desmosterol and 7-ketocholesterol. DAPPI is especially suitable for efficient ionization of this kind of neutral and non-polar compounds. Detected MS and MSn spectras of the brain tissue samples were compared to those obtained from standard compounds. As a result we could not detect vitamin D3, 25-hydroxyvitamin D3, 7-dehydrocholesterol, desmosterol from rat brain samples with DAPPI. Excluding vitamin D3 it is possible that those other analytes are present at the spectras of brain samples but there is some other compound with same mass which makes the reliable identification of studied compounds impossible. 7-ketocholesterol and cholesterol were the only compunds we detected from brain tissue sections. 7-ketocholesterol can be formed via auto-oxidation in samples containing excess amount of cholesterol. According to this study it is impossible to say if the detected 7-ketocholesterol is formed endogenously or during sample preparation and analysis.
  • Korhonen, Tuuli (Helsingfors universitet, 2011)
    Johdanto: Raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti syntyvän lapsen luuston kasvuun. Myös lapsen riittävä D-vitamiinin saanti on merkittävä tekijä lapsen luuston hyvinvoinnissa. Suomalaisten odottavien äitien D-vitamiinin saanti on usein puutteellista, eikä D-vitamiinia muodostu iholla talvikuukausina Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi. Suomalaisten raskaana olevien naisten heikko D-vitamiinitilanne saattaa vaikuttaa lasten luuston terveyteen. Tavoitteet: Työn tavoitteena oli tutkia ovatko raskauden aikainen D-vitamiinitilanne, lapsen D-vitamiinitilanne ja D-vitamiinin saanti vuoden iässä yhteydessä luuntiheyden ja -mineraalipitoisuuden muutoksiin lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Aineisto ja menetelmät: Raskausaikana rekrytoiduista 126 äiti-lapsi-parista vuoden iässä seurantakäynnille saapui 89 (69 %). Lapsilta otettiin verinäyte ja siitä määritettiin D-vitamiinitilannetta kuvaava seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) immunoentsymometrisellä menetelmällä. Lasten sääriluu tutkittiin pQCT-menetelmällä. Vastaavat tutkimukset oli suoritettu sekä lapsille että äideille synnytyksen jälkeen. Äitien seerumin 25(OH)D-pitoisuus alkuraskauden aikana määritettiin THL:n keräämistä verinäytteistä. Lapsilta kerättiin kolmen vuorokauden ruokapäiväkirja sekä kyselylomake, joiden avulla selvitettiin D-vitamiinin saanti ruokavaliosta, D-vitamiinilisän käyttö ja taustatekijöitä. Äideille suoritettiin lyhyt haastattelu koskien lapsen terveyttä ja kehitystä. Tilastollinen tarkastelu suoritettiin SPSS (versio 16.0) –ohjelmalla. Korrelaatioanalyysilla selvitettiin minkä tekijöiden kanssa 1-vuotiaan luuston laatua kuvaavat muuttujat ja niissä tapahtuneet muutokset korreloivat. Regressioanalyysilla tutkittiin selittääkö raskausajan D-vitamiinitilanne, lapsen D-vitamiinitilanteen muutos tai lapsen D-vitamiinin saanti yhden vuoden iässä luustomuuttujien muutoksia. Monimuuttujamallin avulla tarkasteltiin, onko raskaudenaikainen D-vitamiinitilanne lineaarisesti yhteydessä luumuuttujien arvoihin. Tulokset: Lasten D-vitamiinin saanti ylitti keskimäärin suositukset (KA 12,3 ?g/vrk), mutta 20 %:lla seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli riittämätön (< 50 nmol/l). Seurantakäynnin aikaan yhä imetetyillä lapsilla Dvitamiinitilanne oli heikompi kuin ei-imetetyillä (p=0,044). Luun mineraalimäärä (BMC, engl. bone mineral content) oli kasvanut eniten niillä lapsilla, joiden äitien D-vitamiinitilanne oli ollut heikoin raskauden aikana ja vähiten niillä, joilla D-vitamiinitilanne raskausaikana oli ollut riittävä. Tulos ei kuitenkaan yltänyt merkitsevälle tasolle (p=0.069). Muissa luumuuttujissa viitteitä yhteyksistä ei löytynyt. Taustatietoja tarkastellessa havaittiin merkitsevä negatiivinen yhteys raskausajan D-vitamiinitilanteen ja lapsen sairastamien nuhakuumeiden lukumäärän välillä (p=0.044). Johtopäätökset: Lasten D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista, mutta siitä huolimatta osalla lapsista Dvitamiinitilanne ei ollut optimaalinen. Erot BMC:n muutoksessa ryhmien välillä viittaavat saavutuskasvuun eli heikomman D-vitamiinitilanteen vaikutus luustoon kompensoituu BMC:n osalta ensimmäisen elinvuoden aikana. Pitkäkestoisia lisätutkimuksia raskausajan D-vitamiinitilanteen ja lapsen luuston yhteyksistä suuremmilla tutkimusotoksilla tarvitaan.