Browsing by Subject "Diabetes Mellitus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Strandberg, Timo; Hero, Matti (2021)
  • Viukari, Marianna; Schalin-Jäntti, Camilla (2021)
    Endokriinisista sairauksista etenkin diabetes, lihavuus ja APECED-oireyhtymä altistavat vaikealle COVID-19:lle. Hyperglykemia on haitallista myös ilman edeltävää diabetesdiagnoosia, ja sen hyvä hoito parantaa ennustetta. Vaikeaa koronaviruskeuhkoinfektiota sairastavilla on todettu pieniä veren D-vitamiinipitoisuuksia, mutta D-vitamiinilisien merkityksestä vaikean COVID-19:n ehkäisyssä odotetaan vielä lisätietoa. Koronavirusinfektioiden yhteydessä on kuvattu myös kilpirauhastulehduksia. Lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan liittyy akuuttien sairauksien yhteydessä lisämunuaiskriisin riski. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä, että lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa sairastavien COVID-19:n ennuste olisi huonompi kuin muiden. Myöskään neuroendokriiniset kasvaintaudit eivät tiettävästi huononna ennustetta, joskin solunsalpaajahoito voi lisätä COVID-19-potilaiden vaikean taudin riskiä. Diabetesta sairastavien, glukokortikoidihoitoa saavien ja ylipainoisten potilaiden osalta on erityisen tärkeää huolehtia laskimotukosten ehkäisystä.
  • Käräjämäki, Annemari; Hakaste, Liisa (2019)
    Uusi luokitus on askel kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa diabeteksen hoitoa.
  • Laakso, Markku; Groop, Leif; Isomaa, Bo; Honkasalo, Mikko; Juselius, Päivi; Lindström, Jaana; Meinander, Tuula; Nuutinen, Helena; Saltevo, Juha; Syvänne, Mikko; Tuomi, Tiinamaija (2016)
  • Siljander, Heli (2019)
    Mikrobiotatutkimukset avaavat ikkunan monimutkaisiin säätelyjärjestelmiin.
  • Niskanen, Leo; Partonen, Timo; Auvinen, Anssi; Haukka, Jari (2021)
  • Strandberg, Timo; Vanhanen, Hannu (2021)
  • Koistinen, Heikki (2018)
  • Karppinen, Sanna-Maria; Heljasvaara, Ritva; Pihlajaniemi, Taina; Lagus, Heli; Järveläinen, Hannu (2020)
    Krooniset haavat ja haavan paranemisen pitkittyminen ovat merkittäviä kliinisiä ongelmia. Haavan paraneminen on monimutkainen biologinen prosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen: verenvuodon tyrehtymiseen sekä sitä seuraaviin tulehdus-, korjaus- ja kypsymisvaiheisiin, joita säätelevät paikalliset olosuhteet. Haavan paranemiseen vaikuttaa myös yksilön yleistila kaikkine sairauksineen ja lääkityksineen. Paikallisista tekijöistä muun muassa tulehdusreaktiovaiheen pitkittyminen ja huono verenkierto edistävät haavojen kroonistumista. Diabetekseen liittyy huonontunut haavojen paranemistaipumus. Hyperglykemia heikentää haavan paranemista useilla eri mekanismeilla, joista yksi keskeinen perustuu hyperglykemian seurauksena kudoksiin ylimäärin kertyneiden, ei-entsymaattisesti liikaglykosyloituneiden molekyylien (advanced glycosylation end-products, AGE) käynnistämiin solubiologisiin häiriöihin. Paras keino estää hyperglykemian haitallinen vaikutus on tavoitella suositusten mukaista verenglukoosipitoisuutta.
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.
  • Julkunen, Heikki (2021)
    Hydroksiklorokiinilla on todettu olevan immuunivastetta muuntavia ja tulehdusta estäviä, metabolisia, antitromboottisia, infektioita estäviä ja antineoplastisia vaikutuksia. Immuunivastetta muuntava teho sekä lääkkeen edulliset vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden riskitekijöihin on osoitettu systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) ja nivelreuman hoidossa. Hydroksiklorokiini vähentää SLE-potilaiden tromboottisia tapahtumia ja infektioita sekä ehkäisee pysyviä elinvaurioita ja parantaa elinajan odotetta. Vaikeammat haittavaikutukset, kuten retinopatia, neuromyopatia, kardiomyopatia ja sydämen johtumishäiriöt, ovat hyvin harvinaisia pitkäaikaiskäytössä suositelluilla annoksilla. Hydroksiklorokiinia voidaan käyttää myös primaarisen Sjögrenin oireyhtymän ja monien ihotautien hoidossa. Lääkkeen käyttö diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, infektioiden tai syöpien hoidossa on vielä kokeellista. Hydroksiklorokiini ei vähennä altistuneiden riskiä sairastua COVID-19-infektioon tai paranna tautiin sairastuneiden ennustetta.
  • Pussinen, Pirkko; Salminen, Aino; Pietiäinen, Milla; Paju, Susanna (2021)
    Terve suu kuuluu olennaisena osana kokonaisterveyteen. Suun tulehdukselliset sairaudet aiheuttavat ja ylläpitävät lievää tulehdusta, joka liittyy yleissairauksiin. Parodontiitissa epäsuotuisat bakteerit ja niiden virulenssitekijät leviävät muualle elimistöön etenkin verenkierron ja syljen välityksellä. Hampaiden ja ikenien hoito on tärkeää lapsuudesta lähtien niin hampaiden ja hyvän purentatoiminnan säilyttämiseksi kuin tulehduksiin liittyvien riskitekijöiden hallitsemiseksikin. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö parodontiitin hoidon yleisterveydellisistä hyödyistä osoittaa, että sillä voidaan aikaansaada esimerkiksi parempi tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino tai matalampi verenpaine. Lääkärille näkyviä merkkejä suun tulehdussairauksista voivat olla pitkälle edennyt hammaspuutos, punoittavat ja turvonneet ikenet tai hampaisiin kertynyt plakki. Tällöin kannattaa muistuttaa potilasta säännöllisten hammaslääkärin tarkastusten tärkeydestä.
  • Vehkavaara, Satu; Tuomaala, Anna-Kaisa (2020)
    Säännöllisen liikunnan on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautiriskiin. Siksi insuliininpuutosdiabetesta sairastaville suositellaan liikunnan harrastamista. Hypoglykemia on tavallisin liikuntaan liittyvä haittavaikutus, ja etenkin sen pelko voi estää liikunnan harrastamista. Insuliininpuutosdiabeteksen hyvä omahoito mahdollistaa hyvän hoitotasapainon vaihtuvissa arkipäivän tilanteissa, kuten liikunnan yhteydessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että insuliininpuutosdiabetesta sairastava ymmärtää eri liikuntamuotojen sekä liikunnan intensiivisyyden ja keston vaikutukset oman elimistönsä reaktioihin ja ennen kaikkea verenglukoosiarvoihinsa. Jatkuva glukoosisensorointi yhdessä kehittyvän insuliinipumpputeknologian ja entistä fysiologisempien insuliinien myötä auttaa insuliininpuutosdiabetesta sairastavan omahoitoa myös liikunnan aikana merkittävästi.
  • Nevalainen, Olli; Myllykangas, Markku (2022)
    • Luotettavin arvio hoidon tehosta saadaan meta-analyysistä, joka perustuu satunnaistettuihin hoitokokeisiin. • Päätetapahtumanäytön tulisi olla potilaalle merkityksellistä, kuten ennalta- ehkäisevässä hoidossa vähenemä sairastavuudessa tai kuolleisuudessa, eikä pelkkä muutos tapahtumien riskiä kuvaavissa korvikemuuttujissa. • Absoluuttisena vaikutuksena mitattuna ennaltaehkäisevästä hoidosta hyötyy todennäköisemmin suuremman kuin pienemmän sairastumisriskin potilas.
  • Tuomaala, Anna-Kaisa; Sandini, Lorenzo; Haro, Sulka (2018)
    • Yhdysvalloissa on markkinoilla ensimmäinen kaupallinen ns. hybridikeinohaima. Se annostelee insuliinia automaattisesti kudosglukoosipitoisuuden mukaan. • Avoimeen koodiin perustuva, käyttäjien ohjelmoima OpenAPS-järjestelmä on myös lähellä sitä, ettei käyttäjän tarvitse annostella ateriainsuliinia. • Tekniikan kehitys muuttaa diabeteshoitajien ja -lääkärien työtä.
  • Laitinen, Mika; Suomela, Jarkko (2017)
    59-vuotias mies huomasi yhtenä aamuna näkevänsä ilman laseja, jotka olivat olleet 20 vuotta käytössä. Hän hakeutui optikolle, ja tämän tutkima näöntarkkuus oli parantunut 4,5 dioptrian verran. Optikko ohjasi miehen kiireellisesti työterveyslääkärille, joka totesi verensokeritason olevan huomattavan koholla ja ohjasi miehen saman tien yhteispäivystykseen.
  • Alapulli, Heikki; Yli-Urpo, Helena (2018)
    Lähes viidenneksellä lapsista on pitkäaikaissairaus. Monet näistä sairauksista tai niiden hoidot aiheuttavat lisäriskejä suun terveydelle. Suusairauksien hallinta vaatii potilaalta ja perheeltä sitoutumista suun päivittäiseen hoitoon kotona sekä ¬säännöllisiä käyntejä hammaslääkärissä. Nämä luovat pohjan hyvälle suun terveydelle myös aikuisena. Hoitava lääkäri voi parantaa potilaan sitoutumista kertomalla suun terveyden merkityksestä pitkäaikais¬sairaudessa.
  • Meurman, Jukka H.; Ruokonen, Hellevi (2018)
    Riski sairastua parodontiittiin on yksilöllinen. Taudille altistavat puutteellinen suuhygienia, tupakointi ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Diagnosointi edellyttää hammaslääkärin kliinistä ja röntgenologista tutkimusta. Parodontiitin hoidossa on keskeistä hampaan pintojen ja syventyneiden ientaskujen mekaaninen puhdistus sekä tupakasta vieroittaminen. Hoitamaton tauti pahentaa ja ylläpitää elimistön subkliinistä systeemistä tulehdustilaa, joka vaikuttaa moniin yleissairauksiin.
  • Laatikainen, Tiina; Koponen, Päivikki; Reinikainen, Jaakko; Tolonen, Hanna; Jousilahti, Pekka; Suvisaari, Jaana; Mattila, Tiina; Niiranen, Teemu; Koskinen, Seppo (2020)
    Lähtökohdat : Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa on tulevaisuudessa tärkeää väestö¬tutkimusten ohella hyödyntää rekisteritietoja. Tämä vaatii ymmärrystä tietojen luotettavuudesta erilaisten ilmiöiden kuvaajina. Menetelmät : FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneiden tutkimustietoja ja hoitoilmoitusrekistereistä saatuja tietoja verrattiin muutaman keskeisen sairauden ja riskitekijän yleisyyden arvioinnissa. Tulokset : Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, astman ja keuhkoahtaumataudin yleisyydet olivat tutkitussa väestössä lähes samanlaisia sekä väestötutkimustiedon että rekisteritiedon perusteella. Masennusta tunnistettiin rekisteritietojen perusteella selvästi vähemmän kuin tutkimustietojen perusteella. Hoitoilmoitus¬rekisterien tiedot olivat täysin puutteellisia kohonneen verenpaineen ja lihavuuden tunnistamiseen. Päätelmät : Arviot sellaisten sairauksien yleisyydestä, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa ja säännöllistä lääkitystä, ovat hyvin samanlaisia sekä rekisteri- että tutkimustiedon perusteella. Hoitoilmoitusrekisterien tieto ei sen sijaan anna luotettavaa kuvaa terveysriskien yleisyydestä.
  • Helanterä, Ilkka; Peltonen, Reetta (2019)