Browsing by Subject "Diabetes Mellitus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Käräjämäki, Annemari; Hakaste, Liisa (2019)
    Uusi luokitus on askel kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa diabeteksen hoitoa.
  • Laakso, Markku; Groop, Leif; Isomaa, Bo; Honkasalo, Mikko; Juselius, Päivi; Lindström, Jaana; Meinander, Tuula; Nuutinen, Helena; Saltevo, Juha; Syvänne, Mikko; Tuomi, Tiinamaija (2016)
  • Siljander, Heli (2019)
    Mikrobiotatutkimukset avaavat ikkunan monimutkaisiin säätelyjärjestelmiin.
  • Koistinen, Heikki (2018)
  • Karppinen, Sanna-Maria; Heljasvaara, Ritva; Pihlajaniemi, Taina; Lagus, Heli; Järveläinen, Hannu (2020)
    Krooniset haavat ja haavan paranemisen pitkittyminen ovat merkittäviä kliinisiä ongelmia. Haavan paraneminen on monimutkainen biologinen prosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen: verenvuodon tyrehtymiseen sekä sitä seuraaviin tulehdus-, korjaus- ja kypsymisvaiheisiin, joita säätelevät paikalliset olosuhteet. Haavan paranemiseen vaikuttaa myös yksilön yleistila kaikkine sairauksineen ja lääkityksineen. Paikallisista tekijöistä muun muassa tulehdusreaktiovaiheen pitkittyminen ja huono verenkierto edistävät haavojen kroonistumista. Diabetekseen liittyy huonontunut haavojen paranemistaipumus. Hyperglykemia heikentää haavan paranemista useilla eri mekanismeilla, joista yksi keskeinen perustuu hyperglykemian seurauksena kudoksiin ylimäärin kertyneiden, ei-entsymaattisesti liikaglykosyloituneiden molekyylien (advanced glycosylation end-products, AGE) käynnistämiin solubiologisiin häiriöihin. Paras keino estää hyperglykemian haitallinen vaikutus on tavoitella suositusten mukaista verenglukoosipitoisuutta.
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.
  • Vehkavaara, Satu; Tuomaala, Anna-Kaisa (2020)
    Säännöllisen liikunnan on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautiriskiin. Siksi insuliininpuutosdiabetesta sairastaville suositellaan liikunnan harrastamista. Hypoglykemia on tavallisin liikuntaan liittyvä haittavaikutus, ja etenkin sen pelko voi estää liikunnan harrastamista. Insuliininpuutosdiabeteksen hyvä omahoito mahdollistaa hyvän hoitotasapainon vaihtuvissa arkipäivän tilanteissa, kuten liikunnan yhteydessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että insuliininpuutosdiabetesta sairastava ymmärtää eri liikuntamuotojen sekä liikunnan intensiivisyyden ja keston vaikutukset oman elimistönsä reaktioihin ja ennen kaikkea verenglukoosiarvoihinsa. Jatkuva glukoosisensorointi yhdessä kehittyvän insuliinipumpputeknologian ja entistä fysiologisempien insuliinien myötä auttaa insuliininpuutosdiabetesta sairastavan omahoitoa myös liikunnan aikana merkittävästi.
  • Tuomaala, Anna-Kaisa; Sandini, Lorenzo; Haro, Sulka (2018)
    • Yhdysvalloissa on markkinoilla ensimmäinen kaupallinen ns. hybridikeinohaima. Se annostelee insuliinia automaattisesti kudosglukoosipitoisuuden mukaan. • Avoimeen koodiin perustuva, käyttäjien ohjelmoima OpenAPS-järjestelmä on myös lähellä sitä, ettei käyttäjän tarvitse annostella ateriainsuliinia. • Tekniikan kehitys muuttaa diabeteshoitajien ja -lääkärien työtä.
  • Laitinen, Mika; Suomela, Jarkko (2017)
    59-vuotias mies huomasi yhtenä aamuna näkevänsä ilman laseja, jotka olivat olleet 20 vuotta käytössä. Hän hakeutui optikolle, ja tämän tutkima näöntarkkuus oli parantunut 4,5 dioptrian verran. Optikko ohjasi miehen kiireellisesti työterveyslääkärille, joka totesi verensokeritason olevan huomattavan koholla ja ohjasi miehen saman tien yhteispäivystykseen.
  • Alapulli, Heikki; Yli-Urpo, Helena (2018)
    Lähes viidenneksellä lapsista on pitkäaikaissairaus. Monet näistä sairauksista tai niiden hoidot aiheuttavat lisäriskejä suun terveydelle. Suusairauksien hallinta vaatii potilaalta ja perheeltä sitoutumista suun päivittäiseen hoitoon kotona sekä ¬säännöllisiä käyntejä hammaslääkärissä. Nämä luovat pohjan hyvälle suun terveydelle myös aikuisena. Hoitava lääkäri voi parantaa potilaan sitoutumista kertomalla suun terveyden merkityksestä pitkäaikais¬sairaudessa.
  • Meurman, Jukka H.; Ruokonen, Hellevi (2018)
    Riski sairastua parodontiittiin on yksilöllinen. Taudille altistavat puutteellinen suuhygienia, tupakointi ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Diagnosointi edellyttää hammaslääkärin kliinistä ja röntgenologista tutkimusta. Parodontiitin hoidossa on keskeistä hampaan pintojen ja syventyneiden ientaskujen mekaaninen puhdistus sekä tupakasta vieroittaminen. Hoitamaton tauti pahentaa ja ylläpitää elimistön subkliinistä systeemistä tulehdustilaa, joka vaikuttaa moniin yleissairauksiin.
  • Laatikainen, Tiina; Koponen, Päivikki; Reinikainen, Jaakko; Tolonen, Hanna; Jousilahti, Pekka; Suvisaari, Jaana; Mattila, Tiina; Niiranen, Teemu; Koskinen, Seppo (2020)
    Lähtökohdat : Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa on tulevaisuudessa tärkeää väestö¬tutkimusten ohella hyödyntää rekisteritietoja. Tämä vaatii ymmärrystä tietojen luotettavuudesta erilaisten ilmiöiden kuvaajina. Menetelmät : FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneiden tutkimustietoja ja hoitoilmoitusrekistereistä saatuja tietoja verrattiin muutaman keskeisen sairauden ja riskitekijän yleisyyden arvioinnissa. Tulokset : Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, astman ja keuhkoahtaumataudin yleisyydet olivat tutkitussa väestössä lähes samanlaisia sekä väestötutkimustiedon että rekisteritiedon perusteella. Masennusta tunnistettiin rekisteritietojen perusteella selvästi vähemmän kuin tutkimustietojen perusteella. Hoitoilmoitus¬rekisterien tiedot olivat täysin puutteellisia kohonneen verenpaineen ja lihavuuden tunnistamiseen. Päätelmät : Arviot sellaisten sairauksien yleisyydestä, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa ja säännöllistä lääkitystä, ovat hyvin samanlaisia sekä rekisteri- että tutkimustiedon perusteella. Hoitoilmoitusrekisterien tieto ei sen sijaan anna luotettavaa kuvaa terveysriskien yleisyydestä.
  • Helanterä, Ilkka; Peltonen, Reetta (2019)
  • Kaaja, Risto; Harjutsalo, Valma; Groop, Per-Henrik (2016)
  • Anttila, Vesa; Juvonen, Tatu; Satta, Jari; Kohonen, Mika; Jaakkola, Pekka (2021)
    • Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella voidaan helpottaa oireita ja vähentää kuoleman riskiä iskeemistä sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. • Ohitusleikkauksella saavutetaan erinomaiset pitkäaikaistulokset. Se on suositeltava revaskularisaatiomuoto varsinkin pitkälle edenneen ja vasenta päärunkoa ahtauttavan sepelvaltimotaudin hoidossa. • Diabeetikoilla ohitusleikkauksella saavutetaan pitkäaikaisempi hoitotulos kuin perkutaanisella ¬pallolaajennus- ja verkkoputkihoidolla. • Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja sepelvaltimotaudin revaskularisaatiomuotojen käytössä.
  • Hekkala, Anna-Mari; Laukkanen, Jari; Airaksinen, Juhani (2021)
    • Sepelvaltimotautipotilaan ennustetta määrittää pitkälti sekundaariprevention onnistuminen – ¬siis diagnoosin varmistumisen jälkeen toteutettu pitkäaikaishoito. • Keskeisiä onnistumisen elementtejä ovat potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan lääkehoitoon, ¬sydänterveellinen ruokavalio, painonhallinta, tupakoimattomuus ja liikunta. • Jokaiselle sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus sydänvalmennukseen, ¬jonka avulla tuetaan sekundaariprevention osa-alueiden toteutumista, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan ¬hyvää elämänlaatua. • Hoitopolkujen tulee olla katkeamattomia, jotta hoito voisi toteutua asetettujen tavoitteiden ja ¬suositusten mukaisesti.
  • Ruokonen, Hellevi; Meurman, Jukka H. (2017)
  • Keinänen, Mira; Brummer-Korvenkontio, Henrikki; Eskola, Markku; Ettala, Otto; Hartikainen, Juha; Hovi, Petteri; Isosomppi, Sanna; Kivelä, Pia; Kärki, Johanna; Kärkkäinen, Juha; Laatikainen, Tiina; Liukko, Emmi; Niemi, Anu; Mattila, Elina; Meriläinen, Merja; Mustonen, Pirjo; Pekkanen, Liisa; Puolakka, Kari; Relas, Heikki; Sainio, Salla; Salo, Henri; Salonen, Jonna; Sokka-Isler, Tuulikki; Suvisaari, Jaana; Tahkola, Aapo; Tiirinki, Hanna (2020)
    Pilottiprojektin tulokset laaturekisterien toiminnan organisoimisesta kannustavat ¬jatkamaan työtä moniammatillisesti ja pitkäjänteisesti. Kansallinen koordinaatio on välttämätöntä laatu- ja vaikuttavuustiedon vertailukelpoisuuden ja hyödyntämisen varmistamiseksi.
  • Lindahl, Anna; Patja, Kristiina; Keski-Rahkonen, Anna (2019)
    Terveysvalmennus on näyttöön perustuva elintapainterventio, joka nostaa potilaan toimijaksi. Se tukee potilaan sitoutumista hoitoon ja myönteisiä elintapamuutoksia pitkäaikaissairauksissa. Lääkärille ja lääkäriksi opiskelevalle terveysvalmennus tarjoaa uusia työkaluja. Se voi parantaa potilas–lääkärisuhdetta ja lisätä terveydenhuollon tasa-arvoa.
  • Pulkkinen, Mari; Tuomaala, Anna-Kaisa (2016)