Browsing by Subject "Diabetic Nephropathies"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Metsärinne, Kaj; Meinander, Tuula; Mäkelä, Satu; Niskanen, Leo (2020)
    Diabetekseen liittyvä munuaisvaurio on krooninen munuaistauti, jonka kliinisiä ilmentymiä ovat pienentynyt glomerulussuodos (GFR; glomerular filtration rate) ja lisääntynyt albuminuria. Albuminurian määritelmä esitetään PDF-tiedoston taulukossa ja kroonisen munuaistaudin määritelmä PDF-tiedoston taulukossa.
  • Matikainen, Niina; Gordin, Daniel; Laine, Merja K. (2018)
  • Lehtonen, Sanna; Groop, Per-Henrik (2020)
    Diabeettinen munuaistauti kehittyy jopa joka toiselle diabetesta sairastavalle. Siihen liittyy suurentunut riski sairastua sekä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeettisen munuaistaudin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristötekijät että geneettinen alttius. Suurentunut verenglukoosipitoisuus, epäedulliset rasva-arvot ja korkea verenpaine johtavat moniin solutason muutoksiin, jotka vaikuttavat sairauden kehittymiseen ja etenemiseen. Näihin kuuluvat muun muassa insuliiniresistenssi, lievä tulehdus, hypoksia, oksidatiivinen stressi, lipotoksisuus, endoplasmakalvoston stressi ja epigeneettiset muutokset. Diabeettiselle munuaistaudille ei ole kohdennettua hoitoa eikä sen syntymistä voida estää, mutta useat jo käytössä olevat lääkkeet hidastavat sen etenemistä. Monet molekulaariset mekanismit ja signalointikaskadit liittyvät sairauden kulkuun. Niiden tarkempi ymmärtäminen luo mahdollisuuksia kehittää räätälöityjä, munuaistautiin kohdennettuja hoitoja.
  • Smidtslund, Patrik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Personer med typ 1-diabetes har en ökad risk att insjukna i en akut hjärtinfarkt. Studiens mål är att undersöka prognosen efter första hjärtinfarkten vid typ 1-diabetes samt att utreda hur olika diabetesrelaterade och hjärtinfarktrelaterade faktorer påverkar prognosen. Studien består av 132 personer som deltog i nationella FinnDiane-studien mellan åren 1995– 2011 och insjuknade i sin första hjärtinfarkt under uppföljningstiden. Information om hjärtinfarkten och diabetesrelaterade faktorer samlades från sjukjournaler. För bedömning av prognosen erhölls information om tidpunkt för eventuell död från Statistikcentralen. Under medianuppföljningstiden om 2,5 (0,0–7,2) år efter hjärtinfarkten dog 91 (68,9 %) av personerna i studien. I studien hade personer med kronisk njursjukdom den sämsta överlevnadsprognosen efter hjärtinfarkten och ju sämre njurfunktionen var, desto sämre blev prognosen. Personer med diabetesnefropati hade också en klart sämre prognos, speciellt om de var i dialysvård. De personer till vilka subakuta revaskularisering gjordes hade en betydligt bättre prognos medan akuta vården inte påverkade prognosen. I vår studie påverkade inte ålder, kön, durationen av diabetes, tidigare medicinering, lipidprofilen eller blodsockerbalansen prognosen. Resultaten i vår studie tyder på att för att förhindra hög mortalitet bland de personer som insjuknar i hjärtinfarkt måste vi förebygga utvecklingen av kronisk njursjukdom vid typ 1- diabetes. (197 ord)
  • Gordin, Daniel; Hägg-Holmberg, Stefanie; Martola, Juha; Liebkind, Ron; Thorn, Lena; Jokinen, Hanna; Putaala, Jukka (2020)
  • Niskanen, Leo; Laine, Merja K. (2020)
    • Uusissa tutkimuksissa on osoitettu, että SGLT2:n estäjillä ja GLP-1-analogeilla on tyypin 2 diabeteksen ennustetta parantavia sydän- ja munuaisvaikutuksia. Ne eivät riipu veren glukoosipitoisuuden pienenemisestä. • Metformiini on yhä hoidon ensisijainen aloituslääke. Jos potilaalla on valtimotauti, sydämen vajaatoiminta tai diabeteksen aiheuttama munuaissairaus, hoitoon on herkästi syytä liittää SGLT2:n estäjä tai GLP-1-analogi. • Kun hyperglykemian hoito vaatii huomattavaa tehostusta pistoshoitoisella valmisteella, GLP-1-analogit ovat ensisijainen valinta, jos insuliininpuutosta ei ole todettu.