Browsing by Subject "Dietary Supplements"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Omoruyi, I.M.; Pohjanvirta, R. (2018)
    Mounting evidence of the effects of endocrine-disrupting chemicals (EDCs) in humans has led to assaying a vast array of food items (processed or packaged) as possible sources of human exposure to estrogens. In this study, we investigated the current situation in this respect of different food supplements and beer brands. Eleven food supplements and 24 beer brands were obtained from Helsinki, Finland. Sample preparation was carried out by established methods while estrogenic activities were assessed by a yeast bioluminescent assay, using two recombinant yeast strains (Saccharomyces cerevisiae BMAEREluc/ERα and S. cerevisiae BMA64/luc). All the food supplements as well as 81% of the beer samples tested were found to be estrogenic, with estradiol equivalent concentrations of food supplements and beer brands ranging from 7.5 to 11.5 µg/ml and from below detection limits to 43.6 ng/ml, respectively. The estrogenic activities detected in beer samples were not dependent on the beer's alcoholic content, the country of production, or the size of the production brewery. The results of our study imply that both food supplements and beers can be a significant source of human exposure to estrogens. Therefore, further studies and regular surveillance are warranted. © 2018, © 2018 Taylor & Francis Group, LLC.
  • Ryhänen, Samppa; Vepsäläinen, Kaisa; Huurre, Anu; Arola, Mikko; Niinimäki, Riitta; Vettenranta, Kim (2020)
    Laadukas tutkimusnäyttö puuttuu rautalisän hyödystä lapsille, joilla ei ole raudanpuuteanemiaa. Lapsia ei tulisi seuloa raudanpuutteen varalta, eikä diagnoosia tehdä yksin seerumin ferritiinipitoisuuden perusteella. Jos lapsella on raudanpuutteeseen sopivia oireita ja ferritiinipitoisuus on pienempi kuin 15 µg/l, suun kautta otettavan rautalisän voi aloittaa, mikäli lapsella ei ole raudan kertymiselle altistavaa sairautta. Hoidon vastetta tulee seurata. Lapselle suoneen annosteltavan rautalääkityksen tarpeen arvioiminen ja toteutus kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
  • Malm, Heli (2018)
  • Järvinen, Tommi; Ilonen, Ilkka; Räsänen, Jari (2020)
    Ravitsemushäiriöt ovat tyypillinen ruokatorvisyöpäpotilaiden ongelma, ja niiden seulonnan tulisi olla rutiinimaista kyseisessä potilasryhmässä. Keskeisiä patofysiologisia tekijöitä ovat kasvaimen aiheuttama ruokatorven mekaaninen ahtautuminen, kiihtynyt katabolia, psyykkiset tekijät ja hoitojen aiheuttamat haitat. Ravitsemushäiriöt heikentävät ruokatorvisyöpäpotilaiden ennustetta ja elämänlaatua sekä lisäävät leikkaus- ja solunsalpaajahoitoihin liittyviä haittoja. Enteraalisen lisäravinnon ja ravitsemusneuvonnan tarjoaminen ovat ensisijaisia vajaaravitsemuksen ehkäisy- ja hoitokeinoja. Jos ravinnon saanti suun kautta ei onnistu, voidaan turvautua väliaikaisesti suonensisäiseen ravitsemukseen. Oireinen nielemisvaikeus pystytään hoitamaan tehokkaasti joko ruokatorvistenttauksella, perkutaanisen endoskooppisen gastrostomian (PEG) laittamisella tai pikaisella esiliitännäishoitojen aloittamisella. Ravitsemushäiriöt ovat tavallisia myös parantavien hoitojen jälkeen, ja potilaiden ravitsemustilan seuranta on keskeistä.