Browsing by Subject "Diskurssintutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hakulinen, Minna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin liittyvää keskustelua sosiaalisen median mikroblogipalvelu Twitterissä. Aineisto on kerätty Twitteristä lokakuun 2019 alussa. Aineiston haussa kriteereinä on ollut suomen kieli ja aihetunniste #gretathunberg. Lisäksi aikarajauksena on ollut 1.8.2019–1.10.2019, eli ainoastaan tällä aikavälillä julkaistut suomenkieliset tviitit ovat päätyneet tarkasteluun. Näillä rajausehdoilla aineisto koostuu 132 tviitistä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten Thunbergista ja keskustelun muista osapuolista puhutaan, miten heitä luonnehditaan ja se, mitkä tekijät nousevat nimityksissä keskeisiksi. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten näillä nimityksillä rakennetaan ryhmiä, ja millä muilla keinoilla ryhmittymät rakentuvat. Myös se, millaisissa toiminnoissa Thunberg ja keskustelun muut osapuolet esitetään, on tutkimuskohteena. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat diskurssintutkimuksessa ja kognitiivisessa lingvistiikassa. Erityisesti tutkimuksessa hyödynnetään J.R. Martinin & P.R.R. Whiten (2005) suhtautumisen teoriaa, Pekka Pällin (2003) teoriaa sisä- ja ulkoryhmistä sekä Toini Rahtun (2006) ironian teoriaa. Myös Liisa Tainion (2001) näkemys sukupuolesta kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä on olennainen tutkimukselle. Keskeisiä käsitteitä tutkimukselle ovat asennoituminen, konteksti, kategorisaatio, näkökulma, sisä- ja ulkoryhmä ja taustakehys. Tutkimus osoittaa, että tviiteissä rakennetaan sisä- ja ulkoryhmiä erilaisten kielellisten keinojen, kuten affektiivisten sanojen, monipuolisten ja vahvojenkin luonnehdintojen ja toiminnan arvottamisen kautta. Ryhmittymiin liitetään erilaisia ominaisuuksia, joiden avulla omaa sisäryhmää ja erilaisia ulkoryhmiä rakennetaan. Keskustelun osapuolia arvotetaan ja kuvataan erityisesti iän ja sukupuolen luonnehdintojen kautta. Nämä luonnehdinnat saavat monesti myös vahvistavia tai pehmentäviä edussanoja. Thunbergin saamat luonnehdinnat ja häneen kohdistuva arvottaminen liittyvät iän ja sukupuolen lisäksi monesti myös muihin tekijöihin, kuten hänen puhetyyliinsä. Suhtautumista keskustelun muihin osapuoliin kuvataan myös esimerkiksi toiminnan arvottamisen kuvauksen kautta. Tutkimuksen myötä ei voida tehdä laajempia yleistyksiä Twitter-diskurssista. Voidaan kuitenkin huomata, että aineistoesimerkeissä ryhmiä luodaan välillä myös epätavanomaisin keinoin: esimerkiksi ikänsä ja sukupuolensa puolesta oletettuun ulkoryhmään kuuluvat henkilöt kannustavatkin Thunbergia. Tviiteissä esiintyy osin myös epätavanomaisia vastakohtapareja, joiden avulla tviittaajat luovat vastakkainasettelua. Tietyt nimitykset saavat myös ympärilleen uusia taustakehyksiä. Näistä merkittävimmät ovat setä ja erityisesti setämies. Molempien nimitysten taustakehykset laajenevat tviiteissä merkittävästi, ja molemmat saavat suurimmaksi osaksi negatiivisia konnotaatioita osakseen.
  • Seppä, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tarkastelen tutkielmassani vanhemmuusdiskursseja Helsingin Sanomien teksteissä syksyllä 2020. Laajan toimittaja- ja lukijajoukkonsa ansiosta HS:lla on valtaa vaikuttaa lukijoidensa mielikuviin vanhemmuudesta ja luoda samalla niitä tapoja, joilla vanhemmuudesta mediassa puhutaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla vanhemmuudesta puhutaan Helsingin Sanomissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Millaisia vanhemmuuteen liittyviä diskursseja aineistossa on? 2. Millaisin kielellisin keinoin näitä diskursseja rakennetaan? Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat diskurssintutkimuksessa, jonka näkökulmasta tutkimuskysymyksiä tarkastellaan. Diskurssin käsitteen osalta olen hyödyntänyt tutkielmassa erityisesti Pietikäisen ja Mäntysen ajatuksia. Tutkimukseni aineisto koostuu yhdeksästä Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.9.2020–26.10.2020 välillä julkaistusta tekstistä. Olen kerännyt aineiston juttujen julkaisuajankohdan jälkeen HS:n omaa asiasanahakua käyttäen. Käyttämäni asiasanat olivat vanhemmuus, äitiys ja isyys. Jutuista kolme on kotimaan uutisia, kolme asiantuntijahaastatteluita ja kolme featuretyyppisiä perheosaston juttuja. Aineiston valinnassa ja rajauksessa olen pyrkinyt systemaattisuuteen ja monipuolisuuteen. Aineistosta erottuu kolme erilaista diskurssia, jotka olen nimennyt vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssiksi, kasvatusdiskurssiksi ja vanhemmuus kokemuksena -diskurssiksi. Vanhempi osana yhteiskuntaa -diskurssissa vanhemmuus merkityksellistetään ensisijaisesti yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Kasvatusdiskurssissa vanhemmuutta käsitellään kasvatuksen näkökulmasta. Vanhemmuus kokemuksena -diskurssissa vanhemmuus mielletään kokemukselliseksi ilmiöksi.