Browsing by Subject "Dominikaaninen tasavalta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Folkersma, Liisa Karoliina (Helsingfors universitet, 2011)
    The aim of this thesis is to examine migration of educated Dominicans in light of global processes. Current global developments have resulted in increasingly global movements of people, yet people tend to come from certain places in large numbers rather than others. At the same time, international migration is increasingly selective, which shows in the disproportional number of educated migrants. This study discovers individual and societal motivations that explain why young educated Dominicans decide to migrate and return. The theoretical framework of this thesis underlines that migration is a dynamic process rooted in other global developments. Migratory movements should be seen as a result of interacting macro- and microstructures, which are linked by a number of intermediate mechanisms, meso-structures. The way individuals perceive opportunity structures concretises the way global developments mediate to the micro-level. The case of the Dominican Republic shows that there is a diversity of local responses to the world system, as Dominicans have produced their own unique historical responses to global changes. The thesis explains that Dominican migration is importantly conditioned by socioeconomic and educational background. Migration is more accessible for the educated middle class, because of the availability of better resources. Educated migrants also seem less likely to rely on networks to organize their migrations. The role of networks in migration differs by socioeconomic background on the one hand, and by the specific connections each individual has to current and previous migrants on the other hand. The personal and cultural values of the migrant are also pivotal. The central argument of this thesis is that a veritable culture of migration has evolved in the Dominican Republic. The actual economic, political and social circumstances have led many Dominicans to believe that there are better opportunities elsewhere. The globalisation of certain expectations on the one hand, and the development of the specifically Dominican feeling of ‘externalism’ on the other, have for their part given rise to the Dominican culture of migration. The study also suggests that the current Dominican development model encourages migration. Besides global structures, local structures are found to be pivotal in determining how global processes are materialised in a specific place. The research for this thesis was conducted by using qualitative methodology. The focus of this thesis was on thematic interviews that reveal the subject’s point of view and give a fuller understanding of migration and mobility of the educated. The data was mainly collected during a field research phase in Santo Domingo, the Dominican Republic in December 2009 and January 2010. The principal material consists of ten thematic interviews held with educated Dominican current or former migrants. Four expert interviews, relevant empirical data, theoretical literature and newspaper articles were also comprehensively used.
  • Hellman, Heidi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee Santo Domingon alueella harjoitettavien afrikkalaisperäisten perinteiden esiintymistä dominikaanilaisessa katumusiikkissa. Tarkemmin tarkastellaan dembow’na tunnettua musiikkilajia. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, mitä afrodominikaanilaisia vaikutteita dembow’ssa voisi olla ja toisaalta osoittaa, että dominikaanilainen dembow kehittyi omaksi musiikkilajikseen nimenomaan maan afrikkalaisvaikutteisen musiikkikulttuurin ansiosta. Tutkimuksessa otetaan myös kantaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, onko dembow perinteitä horjuttava ilmiö, kuten dominikaanien omassa, julkisuudessa käydyssä keskustelussa usein otaksutaan. Vaikka dembow’n alkuperä on jamaikalaisessa reggaekultuurissa, siitä on kehittynyt oma musiikkilajinsa Santo Domingon köyhimmissä lähiöissä, samoissa, joiden kulttuurimaisemassa afrikkalaisperäisten perinteiden vaikutukset näkyvät ja kuuluvat vahvasti. Dominikaanisessa tasavallassa on kautta maan historian väheksytty väestön afrikkalaisia juuria ja korostettu hispaanista perintöä, leimaten kaikki “musta” vieraaksi ja jopa paheksuttavaksi. Mutta yhteiskuntaa yhdistävissä uskonnollisissa traditioissa afrikkalaiset piirteet ovat säilyneet ja synkretisoituneet osaksi kansankulttuuria. Kaupungeissa, erityisesti Santo Domingossa, on nopeasti omaksuttu vaikutteita myös Yhdysvaltojen uusista musiikkitrendeistä. Urbaania nuorisokulttuuria edustava dembow on jatketta Hip Hop -liikkeelle, joka saapui Santo Domingoon 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Pari vuosikymmentä aiemmin Yhdysvalloista alkanut mustien vastarintaideologia suodattui Dominikaaniseen tasavaltaan akateemisten tutkijoiden kautta, kun tiedeyhteisössä herättiin tutkimaan maan oman afrikkalaisperäisen väestön historiaa ja perinteitä, ja toisaalta kritisoimaan tapaa, jolla dominikaanisessa yhteiskunnassa kaikki viitteet afrikkalaisiin piirteisiin on pyritty kieltämään. Mustien voimaantumista Yhdysvalloissa tukenut Hip Hop -liike ei kuitenkaan ole saavuttanut vastaavaa vaikutusta Dominikaanisessa tasavallassa, mutta sen kautta rapistä tuli dominikaaninuorten suosima tyylilaji, josta dembow’nkin kehitys on alkanut. Rapin lisäksi dembow’n äänimaailmaan on siirtynyt Santo Domingon lähiöissä afrikkalaisten rumpujen rytmejä ja laulutyylejä, joita nuoret musiikintekijät ovat kasvuympäristössään kuulleet pienestä pitäen. Rytmeistä voidaan erottaa Dominikaanisessa tasavallassa yleisesti esiintyvän palomusiikin ja Santo Domingon pohjoisosissa soitettavan congomusiikin rumpurytmejä, mutta tutkimuksen edetessä löytyi dembown ja haitilaisperäisen gmoagán väliltä kiinnostavaa samankaltaisuutta. Tutkimusaiheen luonteen vuoksi teoreettinen viitekehys jäi hyvin väljäksi, focaultilaiseksi. Michel Focaultin eräs paljon lainattu ajatus sopii hyvin alati muotoaan muuttavan, keskenään omaperäisyydessä ja suosiossa kilpailevien artistien ja sosiaalisen mediakulttuurin omaksuneiden nuorten ylläpitämän musiikkikulttuurin tutkimuksen raamiksi: “Älkää kysykö kuka mina olen tai pyytäkö minua pysymään samana.” Tai dominikaanirapin ja dembown nuoren martyyrin, Monkey Blackin sanoin: “Olin samanlainen kuin muutkin, mutta katkaisin siteeni. Älä ylläty mun tietoisuudesta, älä puhu mulle noituudesta”. Tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi muodostui sen osoittaminen, että nuoret jatkavat osaltaan afrodominikaanilaisten perinteiden ylläpitoa vaikkakin omilla ehdoillaan, omaan ympäristöönsä ja aikaansa sopivalla tavalla. He ikään kuin ottavat nuo perinteet kyytiinsä ja kuljettavat niitä minne haluavat. Näin on syntynyt myös tietoisesti afrikkalaisia perinteitä vaalivia urbaanin musiikin suuntauksia, joista tutkimus nostaa esiin muutaman ajankohtaisen esimerkin.
  • Mahlamäki, Kaisa (Helsingfors universitet, 2017)
    Dominikaanisessa tasavallassa puhuttu espanjan kielen varieteetti eroaa muista hispaanisten maiden varieteeteista kaikilla kielen osa-alueilla, joista yksi on sanasto. Dominikaanilainen varieteetti sisältää paljon sanoja, jotka tekevät siitä omalaatuisen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa otetaan selvää siitä, mitä nämä Dominikaanisen tasavallan espanjalle tyypilliset sanat ovat. ”Tyypillisillä sanoilla” tarkoitetaan tutkimuksessa sanoja, joita käytetään dominikaanilaisessa varieteetissa, mutta joilla ei ole samaa merkitystä standardiespanjassa tai jotka eivät esiinny siinä lainkaan. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan kielellisiä asenteita tyypillisiä dominikaanilaisia sanoja kohtaan. Kohderyhminä ovat dominikaanilaiset ja Dominikaanisessa tasavallassa asuva muu espanjankielinen väestö. Lisäksi tutkitaan vaikuttavatko ikä ja sukupuoli dominikaanilaisten asenteisiin sanoja kohtaan. Kielellisten asenteiden osalta tutkimus pohjautuu Orlando Alban ajatuksiin siitä, että dominikaanilaiset ovat pessimistisiä omaa kulttuuriaan kohtaan. Tutkimushypoteesi on, että dominikaanilaisten pessimismi heijastuu asenteisiin tyypillisiä sanoja kohtaan. Lisäksi oletetaan, että ei-dominikaanilaisten asenne näitä sanoja kohtaan ei ole yhtä pessimistinen kuin dominikaanilaisten. Tyypillisten dominikaanilaisten sanojen tutkimiseen käytetään aineistona Dominikaanisen tasavallan urbaania musiikkia, dembow’ta. Ensin sanat identifioidaan 45 kappaleen sanoituksista, minkä jälkeen ne analysoidaan ja niiden joukosta valitaan 30 yleisesti Dominikaanisessa tasavallassa käytettyä. Kielelliset asenteet kyseisiä sanoja kohtaan pyritään paljastamaan kyselyn avulla. Lisäksi kysely käsittelee yleisesti asenteita dembow’ta kohtaan ja sitä, miten asenteet tyypillisiä sanoja kohtaan peilautuvat dominikaanilaisten kielelliseen identiteettiin. Olettamus on, että sanat muodostavat tärkeän osan dominikaanilaisten kielellistä identiteettiä, vaikka asenteet niitä kohtaan olisivat negatiivisia. Kyselyn tulokset paljastavat selvästi, että asenteet sekä tyypillisiä sanoja että dembow’ta kohtaan ovat hyvin negatiivisia. Ei-dominikaanilaisten asenteet ovat kuitenkin jonkin verran positiivisempia kuin dominikaanilaisten, mistä voidaan päätellä, että dominikaanilaisten erityinen negatiivisuus johtuu pessimistisestä asenteesta omaa kulttuuria kohtaan. Tyypilliset sanat ja dembow eivät siis herätä juurikaan ylpeyttä dominikaanilaisten keskuudessa, mutta kun niitä tarkastellaan dominikaanilaisen kulttuurin ja identiteetin näkökulmasta, asenteet muuttuvat huomattavasti myönteisimmiksi. Vaikka dominikaanilaisen varieteetin tyypillisiin sanoihin itsessään suhtaudutaan kielteisesti, ne muodostavat tärkeän osan dominikaanilaisten kielellistä identiteettiä, sillä dominikaanilaiset ilmaisevat dominikaanilaisuuttaan sanojen kautta.