Browsing by Subject "Drug Therapy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Kalliomäki, Hanna; Airaksinen, Marja; Dimitrow, Maarit (2020)
  • Tarkiainen, Katriina; Lehtisalo, Minna; Niemi, Mikko (2021)
    Lääkehoitoihin vaikuttavien geenien tutkiminen voi auttaa suunnittelemaan potilaalle sopivan lääkehoidon ja ehkäisemään lääkehoitojen haittavaikutuksia tai parantamaan hoidon tehoa.
  • Raivio, Minna; Hartikainen, Sirpa (2020)
    Suomessa 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 700 000, noin 14 % väestöstä. Heillä on enemmän sairauksia ja niihin lääkehoitoja kuin nuoremmilla. Lääkehaitat aiheuttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä sairaaloissa, mutta niistä merkittävä osa on ehkäistävissä. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on iäkkään lääkehoidon arviointi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaikkein hauraimmille, kuten muistisairaille, lääkehoidon arviointi olisi syytä tehdä vielä tiheämmin. Iäkkään optimoidun lääkehoidon pitäisi olla rationaalista - oikea lääke oikeaan vaivaan - ja vanhenemismuutosten vaikutukset sekä yksilöllisesti iäkkään tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottavaa. Kokonaisvaltainen hoito ja optimoitu lääkehoito sen osana on pitkäjänteistä työtä, jossa lääkärin tärkein kumppani on iäkäs ihminen itse läheisineen.
  • Markus, Henna; Soininen, Leena; Eronen, Anna-Kaisa; Tiihonen, Miia (2018)
    Lähtökohdat Myrkytystietokeskukseen tulevista yhteydenotoista osa koskee lääkkeitä. Tutkimus selvitti yhteydenottojen syitä ja niihin liittyneitä lääkkeitä iäkkäillä. Menetelmät Aineisto koottiin HUS Myrkytystietokeskuksen vuosina 2012–2016 vastaanottamista, iäkkäitä koskeneista myrkytyskyselyistä. Tulokset Kyselyistä yli puolet liittyi lääkkeisiin, ja tavallisimpia syitä olivat virheet annoksessa tai annostelussa sekä toisen potilaan lääkkeet. Yleisimmin kyselyt koskivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Päätelmät Iäkkäiden myrkytyksiin liittyy yleisiä lääkkeitä, ja myrkytyksiin johtavat yksinkertaiset virheet lääkehoidon toteutuksessa. Myös terveydenhuollon ammattilaisten virheet aiheuttavat runsaasti vältettävissä olevia myrkytystapahtumia.
  • Koskentausta, Terhi (2018)
    Kehitysvammaisten lääkehoito noudattaa yleensä samoja linjauksia kuin yleisväestön. Valmisteen valinnassa ja haittavaikutusten arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon liitännäisvammat ja muut sairaudet. Kehitysvammainen tarvitsee yleensä tukea lääkehoidon toteuttamisessa.
  • Ahtiainen, Hanne; Vanhalakka, Terhi; Holmström, Anna-Riia; Laaksonen, Raisa; Airaksinen, Marja (2021)
  • Nevalainen, Päivi; Ilveskoski, Ismo; Vanhatalo, Sampsa; Lauronen, Leena (2019)
    Kliinisen neurofysiologian menetelmillä selvitetään keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston sairauksia. Lapsilla yleisin tutkimus on aivosähkökäyrä eli EEG, jolla selvitetään erityisesti kohtausoireiden taustaa. Tavallisia ovat myös uni- ja vireystilatutkimukset, elektroneuromyografia ja herätevastetutkimukset. Erityistilanteissa tarvitaan akuuttihoidon aivomonitorointia, leikkauksenaikaista neuromonitorointia sekä aivotoimintojen paikantamista.
  • Pajamo, Outi; Airaksinen, Marja; Dimitrow, Maarit (2021)
  • Kerkkonen, Anna; Merenmies, Jussi; Kortekangas-Savolainen, Outi; Jääskeläinen, Juhani; Kulmala, Petri; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
    Lääketieteen perusopetuksen tärkeä tavoite on antaa opiskelijalle hyvät käytännön valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Suurin osa ylimpien vuosikurssien opiskelijoista työskentelee kesäaikana lääkärinä. Pyysimme kesätöissä olleita kahden ylimmän vuosikurssin opiskelijoita arvioimaan työelämävalmiuksiaan ja antamaan ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi. Onnistumisia oli koettu ammattihenkilöstön välisen yhteistyön, potilas-lääkärivuorovaikutuksen ja potilaan haastattelemisen osa-alueilla. Heikoimmin oli onnistuttu toimenpiteissä, diagnoosin löytämisessä ja potilaan tutkimisessa. Perusopetusta toivottiin tapauslähtöisemmäksi ja enemmän perusterveydenhuollossa tarvittavaa osaamista painottavaksi. Ohjaavaa yksilöllistä palautetta ja toimenpideopetusta haluttiin lisää. Toivelistalla oli myös lausuntojen laatimisen opetusta, lääkehoidon erityiskysymysten huomiointia, moniammatillisen yhteistyön harjoittelua ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.
  • Arminen, Susan; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2018)
    Jotta potilaiden hoitoa voidaan kehittää turvallisemmaksi, toiminnan puutteet ja heikkoudet tulee tunnistaa. Miksi-kysymyksillä on porauduttava haittatapahtumien juurisyihin saakka.
  • Huupponen, Risto; Strandberg, Timo (2020)
  • Ruokonen, Hellevi; Matela, Anna-Maija (2016)
  • Pennanen, Aino; Kaukonen, Maija (2020)
    Perusterveydenhuollossa ehkäistään, diagnosoidaan ja hoidetaan kansansairauksia. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on tukea potilasta elämäntapamuutoksissa, mutta monet potilaat tarvitsevat myös lääkehoitoa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Lääkehoito valitaan yksilöllisesti huomioiden riskitekijät, sairauden vaikeusaste, ennuste, potilaan muut sairaudet, lääkitys ja lääkehoidon kustannukset. Järkevästi koostettu ja ajantasainen lääkelista on tehokkaan ja turvallisen hoidon edellytys. Lääkityksen aloitukseen, seurantaan ja potilaan hoitoon sitouttamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia käytännön haasteita.