Browsing by Subject "Drug-Related Side Effects and Adverse Reactions"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Tarkiainen, Katriina; Lehtisalo, Minna; Niemi, Mikko (2021)
    Lääkehoitoihin vaikuttavien geenien tutkiminen voi auttaa suunnittelemaan potilaalle sopivan lääkehoidon ja ehkäisemään lääkehoitojen haittavaikutuksia tai parantamaan hoidon tehoa.
  • Laine, Merja K.; Eriksson, Johan G. (2020)
    GLP-1-reseptoriagonistit eli inkretiinimimeetit ovat monelle tyypin 2 diabetesta sairastavalle hyvä lääkevalinta. Ne ovat tehokkaita hyperglykemian hoidossa ilman hypoglykemialle altistavaa vaikutusta. GLP-1-reseptoriagonistit vähentävät valtaosalla tyypin 2 diabetespotilaista painoa tai ovat sen osalta neutraaleja. Niiden tyypillisin haittavaikutus on hoidon aloitukseen ajoittuva pahoinvointi. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet GLP-1-reseptoriagonistien olevan sydän- ja verisuonitautien kannalta turvallisia, ja osan niistä on jopa todettu suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Osan niistä on todettu vaikuttavan suotuisasti myös munuaisten toimintaan. GLP-1-reseptoriagonisteilla on havaittu useita pleiotrooppisia eli oheisvaikutuksia, esimerkiksi sydäninfarktin kokoa pienentävää vaikutusta. Uusia mielenkiintoisia lääkeryhmän antamismuotoja on tulossa markkinoille, ja ensimmäinen näistä on suun kautta otettava semaglutidi.
  • Sutinen, Jussi; Hietalahti, Jukka; Hiltunen-Back, Eija (2020)
    HIV-tartuntoja voidaan ehkäistä erittäin tehokkaasti tenofoviiridisoproksiilin ja emtrisitabiinin yhdistelmähoidolla. Tätä altistusta edeltävää estohoitoa kutsutaan prepiksi (pre-exposure prophylaxis). Prep-hoito tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa suuren tartuntariskin henkilöitä terveydenhuollon seurantaan. Prep-hoitoon kuuluu HIV-infektion ja muiden seksitautien säännöllinen testaus vähintään kolmen kuukauden välein. Prepin vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Prep ei näytä lisäävän HIVin lääkeresistenssiä, kunhan HIV-tartunta on varmuudella suljettu pois ennen hoidon aloittamista. Prep ei suojaa muilta seksitaudeilta, joten kondomin käyttöä suositellaan prepin ohessa. Oikein suunnattu prep-hoito on rinnakkaisvalmisteiden tultua markkinoille terveydenhuollon kustannuksia säästävää toimintaa. THL on antanut prep-hoidosta vuonna 2019 valtakunnallisen suosituksen, ja prep on lisääntyvästi käytössä infektiosairauksien ja sukupuolitautien poliklinikoissa.
  • Raivio, Minna; Hartikainen, Sirpa (2020)
    Suomessa 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 700 000, noin 14 % väestöstä. Heillä on enemmän sairauksia ja niihin lääkehoitoja kuin nuoremmilla. Lääkehaitat aiheuttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä sairaaloissa, mutta niistä merkittävä osa on ehkäistävissä. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on iäkkään lääkehoidon arviointi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaikkein hauraimmille, kuten muistisairaille, lääkehoidon arviointi olisi syytä tehdä vielä tiheämmin. Iäkkään optimoidun lääkehoidon pitäisi olla rationaalista - oikea lääke oikeaan vaivaan - ja vanhenemismuutosten vaikutukset sekä yksilöllisesti iäkkään tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottavaa. Kokonaisvaltainen hoito ja optimoitu lääkehoito sen osana on pitkäjänteistä työtä, jossa lääkärin tärkein kumppani on iäkäs ihminen itse läheisineen.
  • Rahikkala, Antti Tuomas Antero; Santos, Hélder A. (2020)
    Kohdennettu nanolääke on nanokokoisen kantajahiukkasen ja lääkeainemolekyylin yhdistelmä. Tällaisten lääkkeiden etu tavanomaisiin lääkkeisiin nähden on se, että ne voivat kuljettaa lääkkeet oikeaan kudokseen tai soluun ja vapauttaa ne vasta siellä. Ideaaliset nanolääkkeet ovat yhteensopivia kudosten kanssa (bioyhteensopivia) ja biohajoavia. Ne voivat tunkeutua syvälle syöpäkudokseen ja niitä voidaan muokata siten, että ne kiinnittyvät vain tiettyihin kohdesoluihin. Ensimmäinen nanolääkesukupolvi on jo markkinoilla, ja seuraavia tutkitaan kliinisissä kokeissa.
  • Paakkari, Ilari; Urho, Matti (2019)
  • Tervo, Timo; Kalsi, Juhani (2019)
  • Jahnukainen, Kirsi; Petersen, Cecilia (2019)
  • Leinonen, Esa; Koponen, Hannu (2019)
    Väestön ikääntyessä masennuslääkkeitä käyttävät yhä useammin potilaat, joilla on muita sairauksia ja lääkehoitoja. Silloin joudutaan potilaan perussairauksien lisäksi ottamaan huomioon myös lääkkeiden mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset.
  • Malm, Heli; Ellfolk, Maria (2016)
  • Viikki, Merja; Leinonen, Esa; Koponen, Hannu (2020)
    Masennuslääkkeitä joudutaan vaihtamaan puutteellisen vasteen ja haittavaikutusten vuoksi. Vaihtotapa valitaan yksilöllisesti ja potilaan vointia tulee seurata vaihdon aikana.
  • Ruokonen, Hellevi; Matela, Anna-Maija (2016)
  • Tikkanen, Matti J. (2019)
    Statiinilääkitykseen yhdistettynä PCSK9-estäjät pienentävät LDL-kolesterolipitoisuutta ennennäkemättömän pieneksi. Hoitotutkimuksissa sydän- ja verisuonitapahtumat vähenevät entisestään, kun LDL-kolesterolipitoisuus lähestyy nollaa. Vielä ei tiedetä, joudutaanko tästä hyödystä maksamaan jokin hinta haittoina
  • Linden-Lahti, Carita; P. Roine, Risto; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Ajantasainen tieto lääkityksestä löytyy vain harvoin valmiina tietojärjestelmistä. Olennaista on, kuinka potilas todellisuudessa käyttää lääkkeitään.
  • Pennanen, Aino; Kaukonen, Maija (2020)
    Perusterveydenhuollossa ehkäistään, diagnosoidaan ja hoidetaan kansansairauksia. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on tukea potilasta elämäntapamuutoksissa, mutta monet potilaat tarvitsevat myös lääkehoitoa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Lääkehoito valitaan yksilöllisesti huomioiden riskitekijät, sairauden vaikeusaste, ennuste, potilaan muut sairaudet, lääkitys ja lääkehoidon kustannukset. Järkevästi koostettu ja ajantasainen lääkelista on tehokkaan ja turvallisen hoidon edellytys. Lääkityksen aloitukseen, seurantaan ja potilaan hoitoon sitouttamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia käytännön haasteita.