Browsing by Subject "Dyspnea"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Jantunen, Juha; Haahtela, Tari; Salimäki, Johanna; Pelkonen, Anna; Mäkelä, Mika; Kauppi, Paula (2018)
    Lähtökohdat Apteekeissa on seurattu barometrikyselyillä astma- tai allergialääkkeitä ostavien potilaiden oireita sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä. Menetelmät Kyselyyn osallistui 956 ostajaa vuonna 2016 ja 1 114 vuonna 2010; Vastaajista 60 %:lla ja 59 %:lla oli oikeus erityiskorvaukseen pysyvästä astmalääkityksestä. Vertasimme heidän ilmoittamaansa oireiden vaikeutta. Tulokset Vuonna 2016 vastaajista 2,5 % arvioi astmansa vaikeaksi, vuonna 2010 luku oli 3,8 %. Vaikeita allergiaoireita, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista oli merkitsevästi vähemmän vuonna 2016. Lähes joka yö astmaoireisiin heränneiden määrä väheni 15 %:sta 8 %:iin. Päivystyskäyntejä astman vuoksi oli vuoden aikana 16 %:lla ja sairaalahoitoja 6 %:lla vuonna 2016 vastanneista. Päätelmät Astmaa sairastavien vointi on Suomessa parantunut ja vain pienellä osalla tauti on vaikea. ¬Kansallisen allergiaohjelman aikana 2010–16 oireilu on edelleen hieman lieventynyt. Päivystyskäyntejä ja sairaalahoidon tarvetta voidaan vielä vähentää.
  • Karppi, Lassi; Rantanen, Katri; Franssila, Rauli (2022)
  • Lassus, Johan; Kainu, Annette; Pohjola-Sintonen, Sinikka (2016)
  • Meinander, Tuula; Lassila, Riitta (2017)
    •Keuhkoemboliapotilaan diagnostiikka etenee eri tavoin siitä riippuen, onko potilas sokissa vai ei. •Sokissa olevan potilaan kuolemanriski on suuri, joten on toimittava nopeasti ja suunnitelmallisesti. •Kuolemanriski on pienempi, jos potilas ei ole sokissa. Diagnostiikka perustuu todennäköisyyteen ja muiden diagnoosien sulkemiseen pois. •Keuhkoembolian sulkeminen pois todennäköisyysarvion ja D-dimeeritutkimuksen avulla vähentää säde¬rasitusta, varjoainekuormitusta ja kustannuksia.
  • Suominen, Pertti K. (2017)
    •Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. •Vakavasti sairaan lapsen peruselintoiminnot kannattaa aina arvioida systemaattisesti ja toistuvasti ¬ABCDE-mallin mukaisesti. •Muista tehdä ennakkoilmoitus vastaanottavaan sairaalaan ennen potilaan siirtokuljetusta.
  • Laitinen, Mika (2020)
    Nuoren miehen oireet alkoivat pian keväisen perhejuhlan jälkeen. Paikalla oli ollut henkilö, joka myöhemmin todettiin COVID-19-positiiviseksi.
  • Lönnqvist, Lasse; Laitinen, Mika (2020)
    Positiivisen COVID-19-testituloksen saanut nuori mies otettiin oireiden vaikeuduttua sairaalaan osasto¬seurantaan. Vointi koheni ja hänet kotiutettiin, -mutta kotona oireet palasivat ja yleistila heikkeni.
  • EURODEM Study Grp; Karamercan, Mehmet Akif; Dundar, Zerrin Defne; Ergin, Mehmet; Harjola, Veli-Pekka; Laribi, Said (2020)
    Background/aim: To describe seasonal variations in epidemiology, management, and short-term outcomes of patients in Europe presenting to an emergency department (ED) with a main complaint of dyspnea. Materials and methods: An observational prospective cohort study was performed in 66 European EDs which included consecutive patients presenting to EDs with dyspnea as the main complaint during 3 72-h study periods. Data were collected on demographics, comorbidities, chronic treatment, prehospital treatment, mode of arrival of patient to ED, clinical signs at admission, treatment in the ED, ED diagnosis, discharge from El), and in-hospital outcome. Results: The study included 2524 patients with a median age of 69 (53-80) years old. Of the patients presented, 991 (39.3%) were in autumn, 849 (33.6%) were in spring, and 48 (27.1%) were in winter. The winter population was significantly older (P <0.001) and had a lower rate of ambulance arrival to ED (P <0.001). In the winter period, there was a higher rate for lower respiratory tract infection (35.1%), and patients were more hypertensive, more hypoxic, and more hyper/hypothermic compared to other seasons. The ED mortality was about 1% and, in hospital, mortality for admitted patients was 7.4%. Conclusion: The analytic method and the outcome of this study may help to guide the allocation of ED resources more efficiently and to recommend seasonal ED management protocols based on the seasonal trend of dyspneic patients.
  • Tolppanen, Heli (2021)
    Sydämen vajaatoiminnan oireet, kuten rasitushengenahdistus, väsymys ja alaraajaturvotukset, ovat epäspesifisiä ja yleisiä etenkin vanhemmassa väestössä. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka diagnoosin asettaminen vaatii, että potilaalla esiintyy sekä oireita (levossa tai rasituksessa), vajaatoimintaan liittyviä löydöksiä, että sydänkuvantamisella todettu poikkeavuus sydämen rakenteessa tai toiminnassa (pdf tiedoston taulukko 1). Anamnestisilla tiedoilla sekä perustason diagnostisilla tutkimuksilla tulee löytää ne potilaat, jotka lähetetään sydämen kaikukuvaukseen. Diagnostiikassa käytetään apuna natriureettisten peptidien määritystä; niiden suurentuminen ei ole vajaatoiminnalle spesifinen löydös, mutta normaali BNP/NT-proBNP - etenkin yhdessä normaalin EKG:n kanssa - on melko hyvä sulkemaan pois vajaatoiminnan. Sydämen kaikukuvaus on vajaatoiminnan diagnostiikan kulmakivi. Sillä voidaan varmistaa tai poissulkea vajaatoiminta, määritellä sen mekanismi, saada tietoa vajaatoiminnan syystä sekä arvioida sydämensisäisiä paineolosuhteita ja lääkevasteita. Vajaatoiminnan etiologia tulisi myös aina pyrkiä selvittämään, sillä ennusteen parantamiseksi syysairauden optimaalinen hoito on avainasemassa.
  • Loimaala, Antti; Saraste, Antti (2021)
    Sydämen rasituskaikukuvaus on pitkään käytössä ollut, monipuolinen sydänsairauksien tutkimusmenetelmä. Rintakipupotilaan hemodynaamisesti merkittävä, ahtauttava sepelvaltimotauti on mahdollista todeta seinämäliikehäiriönä, joka kehittyy rasituksen aiheuttaman sydänlihasiskemian seurauksena. Kaikukuvauksen avulla on mahdollista arvioida sydänlihasiskemian sijaintia ja laajuutta sekä sen yhteyttä potilaan kuormitukseen ja oireisiin. Rasituskaikukuvaus mahdollistaa sydämen rakenteen ja toiminnan monipuolisen tutkimisen, kuten vasemman kammion systolisen ja diastolisen toimintahäiriön toteamisen. Tutkimuksen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja sitä käytetään aiempaa enemmän muun muassa läppävikojen vaikeuden, sydänlihassairauksien ja epäselvän hengenahdistuksen selvittelyssä.
  • Tarvasmäki, Tuukka (2021)
    Sydämen äkillinen vajaatoiminta on yleinen sairaalahoitoon johtava tila, jonka taudinkuva vaihtelee hitaasti ja salakavalasti lisääntyvistä epämääräisistä jaksamattomuus- ja turvotusoireista nopeasti kehittyvään voimakasoireiseen sokkiin, johon kuolleisuus on hyvin suuri. Nykyinen diagnostiikka perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa hyödynnetään natriureettisten peptidien lisäksi sydämen ja keuhkojen kaikukuvausta. Koska laskimoiden ja elinten verentungos eli kongestio on pääasiallinen oireiden, löydösten ja elintoimintahäiriöiden syy, hoitokin perustuu pitkälti tehokkaaseen diureettilääkitykseen, jonka yhteydessä lieviä munuaistoiminnan muutoksia ei tule pelätä. Lisäksi laukaiseva tekijä tai taustasyy tulisi määrittää ja hoitaa mahdollisuuksien mukaan vajaatoiminnan korjaamiseksi. Potilaan ennusteen parantamiseksi systolisen vajaatoiminnan ennusteeseen vaikuttavia lääkkeitä pyritään käyttämään ja optimoimaan mahdollisuuksien mukaan osastohoitojakson aikana.
  • Uotila, Riikka; Kandolin, Riina; Salonen, Janne; Pentikäinen, Markku; Luurila, Harri; Piirilä, Päivi (2021)
    Epästabiilissa sepelvaltimotaudissa lepo-EKG:n muutos voi olla kivuttomalla potilaalla ainoa viite uhkaavasta sydäntapahtumasta. Kuvaamme tapauksen, jossa hyvävointisen potilaan EKG-löydös oli ratkaiseva vihje uhkaavasta sydäninfarktista.
  • Hetemäki, Iivo (2020)
    COVID-19-koronavirusepidemia koskettaa koko terveydenhuoltojärjestelmäämme. Koronaviruksen infektoimat potilaat tulee tunnistaa yhtäältä, jotta he saisivat asianmukaista hoitoa, ja toisaalta, jotta tartuttavat henkilöt pystytään eristämään muiden potilaiden ja henkilökunnan suojelemiseksi sekä jäljittämään tartuntaketjut. Varman koronavirusinfektiodiagnoosin saa osoittamalla viruksen nukleiinihappoa potilaasta otetusta näytteestä, mutta tavanomaisen nenänielusta otetun testin herkkyys on vain kohtalainen, ja taudin aukoton poissulkeminen on siten hankalaa. Epidemiatilanne suhteutuu yksittäisen potilaan kliiniseen kuvaan sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista saatuihin tuloksiin, kun lääkäri pohtii koronavirusinfektion todennäköisyyttä ja punnitsee, minkälaisen epävarmuuden on diagnoosissaan valmis hyväksymään.
  • Mönttinen, Tiia; Suominen, Janne; Kuitunen, Mikael (2021)
    Päivystykseen tuli 10 kuukauden ikäinen lapsi hengitysvaikeuden vuoksi.
  • Lyyra, Markus (2017)
    Vaimo toi tupakoivan keski-ikäisen miehen sairaalan päivystykseen äkillisesti alkaneen kovan hengenahdistuksen takia. Hengitystaajuus oli tulovaiheessa 40/min ja veren happisaturaatio 80 %. Mies oli ollut aiemmin terve.