Browsing by Subject "EFL"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Kähäri, Jonna (Helsingfors universitet, 2016)
    Vertailen tutkielmassani eurooppalaista veijarihahmoa (trickster) kettua ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen veijarijumaluutta kojoottia ja näihin liittyvien tekstien sovellutuksia vieraan kielen opetuksessa suomalaisessa oppimisympäristössä. Tutkielman tavoite on tarkastella eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen veijarihahmon eroja sekä osoittaa tekstien käyttökelpoisuus englannin vieraan kielen opetuksessa. Teoriataustana toimii Louis Owensin kehittämä kulttuurienvälinen lähestymistapa (cross-reading), joka korostaa kulttuurisen ja historiallisen taustatiedon sekä oman ja vieraan kulttuurin vertailun merkitystä vierasperäisiä tekstejä luettaessa. Tutkielman ensimmäisessä osassa vertailen Reynard the Fox –nimistä veijarihahmoa (suom. Kettu Repolainen) ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen veijarijumaluutta kojoottia kirjallisten näytteiden pohjalta. Analyysi perustuu William Hynesin veijarihahmojen arviointiin kehittämiin kriteereihin. Aineisto pohjautuu Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen suullisen perimätiedon pohjalta kirjoitettuihin tarinoihin Kojootista, sekä William Caxtonin vuoden 1481 käännöksen modernisoituun versioon Reynard-ketun seikkailuista eläinten hovissa. Tutkielman toisessa osassa käsittelen luokkahuonetutkimustani veijaritekstien käytöstä englannin vieraan kielen opetuksessa. Luokkahuonetutkimus toteutettiin kolmella eri luokka-asteella: alakoulun kuudennella luokka-asteella, yläkoulun yhdeksännellä luokka-asteella ja lukion ensimmäisellä vuosikurssilla. Analysoitava aineisto perustuu opettajan osallistuvasta tarkkailusta saatuihin muistiinpanoihin ja reflektioon, sekä oppilailta kerättyyn palautteeseen. Aineistoa analysoidaan ankkuroidun teorian (grounded theory) mukaisesti, eli teoria on muodostettu aineiston pohjalta. Analyysi keskittyy oppilaiden suhtautumiseen opetusta ja aihealuetta kohtaan. Tutkielma osoittaa, että veijarihahmoja käsittelevät tekstit viihdyttävät myös nykypäivän lukijaa ja että ne soveltuvat suomalaiseen englanninkielen opetukseen.
  • Valtonen, Katja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.
  • Erkan, Hatice Ceren (Helsingin yliopisto, 2020)
    The rise of the information and communication technologies (ICT) has been revolutionary for the societies of the 21st century. From an educational perspective, ICT tools have transformed traditional teaching and learning practices in many fields, including language education. This study aims to explore how ICT tools are used in higher education, specifically in English preparatory classes of universities in Turkey. Structured, online interviews were conducted with six EFL teachers working in different private universities. The interview questions were designed to identify teachers’ ICT use, their attitudes toward ICT tools, and potential advantages and disadvantages related to ICT tools. Qualitative content analysis was used to analyze interview data. Overall, EFL teachers used traditional ICT tools, such as computers, projectors, and interactive whiteboards (IWBs) in almost all classes, and used various Web 2.0 tools to enrich their teaching practice. Besides, teachers expressed their confidence in using ICT tools, and this finding was independent of their history of ICT training. Teachers considered ICT tools as beneficial, highlighting multiple teaching- and learning-related benefits. Teachers considered infrastructure problems as the main challenge related to ICT use.
  • Nyairo, Franklin (Helsingin yliopisto, 2019)
    Computer-assisted language learning (CALL) is an emerging field of research that focusses on how information and communication technologies (ICT) are applied in language teaching and learning. CALL lies at the intersection of several other independent fields of study, i.e. technology, education, and linguistics. The aim of this study is to investigate Finnish EFL teachers’ attitudes and perceptions towards using CALL tools in their classrooms. First, the study presents an overview of the CALL tools that the teachers use in their EFL instruction. Then, it explores the teachers’ reasons behind choosing the said tools. Lastly, this study presents the teachers’ own experiences on the benefits and potential these tools hold in the Finnish comprehensive and upper secondary schools. This study traces the roots and development of the field of CALL and its implications to the theory and practice of technology-enhanced language learning. Evidently, the benefits of using CALL are not limited to the teachers and students but also extend to the other stakeholders in the learning enterprise. For instance, technologies help motivate learners, and promote novel instructional and assessment practices. The study was conducted using both quantitative and qualitative methods in the data collection and analysis. The advantage of using dual instruments of survey and interview helped delve deeper into the subject matter to discover answers to the research problem. With an online survey, the study contacted 687 EFL teachers in Finnish comprehensive and upper secondary school and received 91 respondents. In addition, the study purposively selected four teachers for in-depth interviews. The data was analyzed and presented using descriptive statistics and thematic content analysis. The findings from this study confirm that the use of ICTs in language learning settings continues to grow. In essence, EFL teachers extensively use a variety of CALL tools based on the perceived usefulness and effectiveness in a learning activity. The popular tools are computer applications (word processing) and web resources (audio and video), while mobile applications and social media are rarely used. Secondly, EFL teachers view technologies as complementary tools for instruction, assessment and learning motivation. In most cases, they are confident about integrating the tools in their teaching and learning activities. Furthermore, the teachers hope for more resources and ICT training and support in order to effectively and efficiently use the CALL tools on a wider scale. In conclusion, further research would help establish how teachers have been trained to incorporate technologies in their instructional methodologies and also, there is a need to assess which technologies have a greater impact on attainment of learning objectives.
  • Terhemaa, Oskari (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten lukio-oppilaiden kokemuksia informaalista englanninoppimisesta. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten nuoret oppivat englantia vapaa-ajan aktiviteeteissa ja minkä kielitaidon osa-alueiden he kokevat kehittyneen. Aktiviteeteista keskityn analysoimaan erityisesti videopelejä. Tutkielmassa pohditaan myös, mitä pedagogisia seurauksia tuloksilla voisi olla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat informaalin oppimisen ja vieraan kielen oppimisen (SLA) tieteenalojen tutkimukset. Erityisesti esittelen aiempaa tutkimusta videopelien vaikutuksesta kieltenoppimiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista ja puolistrukturoiduista haastatteluista. Kyselyn osallistujat ovat suomalaisia lukio-opiskelijoita eteläsuomalaisesta lukiosta. Kaiken kaikkiaan sain yhteensä 117 vastausta kyselyyni. Kyselyn vastausten perusteella haastateltavaksi valikoitui kolme vapaaehtoista opiskelijaa. Haastatteluiden yhteenlaskettu kesto on noin 95 minuuttia. Aineiston analyysissä on käytetty pääosin laadullisia sisällönanalyysin menetelmiä. Olen sen lisäksi täydentänyt analyysiä kyselyaineiston pohjalta laadituilla kvantitatiivisilla laskelmilla. Haastatteluiden analyysi nojaa kerronnallisen teemahaastattelun periaatteisiin. Tutkimusaineiston perusteella lukio-opiskelijat käyttävät englantia paljon vapaa-ajallaan. He kokevat oppineensa erityisesti sanastoa koulun ulkopuolisista aktiviteeteista. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat kokevat oppineensa jopa enemmän englantia koulun ulkopuolella kuin koulussa. He nostavat esiin sanaston laajenemisen lisäksi kuullun- ja luetun ymmärtämistaitojen, puhetaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Tutkimuksen osallistujat kokevat tv-sarjojen ja elokuvien katsomisen ilman tekstityksiä ja englannin käytön tosielämän keskusteluissa hyödyllisimmiksi vapaa-ajan aktiviteeteiksi kielitaidon kehittymisen kannalta. Aktiivisesta englannin käytöstä vapaa-ajalla ylipäätään seuraa luonnollisesti paljon oppimista.
  • Holopainen, Aija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielman aiheena on sukupuoli ja seksuaalisuus Sanoma Pro Oy:n On Track -nimisessä lukion englannin oppikirjasarjassa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijoiden ajattelutapoihin ja asenteisiin, minkä vuoksi eri sukupuolten ja seksuaaliryhmien tasa-arvo oppikirjoissa auttaa edistämään opiskelijoiden tasa-arvokasvatusta kouluissa. Oppikirjatutkimus antaa täten tärkeää tietoa eri sukupuolten ja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen näkyvyydestä kirjoissa, ja uudet tutkimukset uusista kirjasarjoista mahdollistavat sarjojen kehityksen seuraamisen. Keskeinen tutkimusmetodi on diskurssianalyysi, ja tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sukupuolia on edustettuina sarjan teksteissä ja niiden kuvissa, mitä ystävyys- ja romanttisia/seksuaalisia suhteita tekstien henkilöiden välillä on sekä miten sukupuoli näkyy tekstien kielessä ja sisällössä. Aineisto koostuu On Track -sarjan seitsemästä ensimmäisestä oppikirjasta, ja se rajattiin kirjojen keskeisiin lukukappaleisiin. Myös lukukappaleiden äänitteitä hyödynnettiin analyysissä. Tutkimuksen mukaan miespuolisten hahmojen lukumäärä teksteissä ja kuvissa on huomattavasti naispuolisten hahmojen lukumäärää suurempi. Naisten ja miesten lisäksi teksteissä ei esiinny muiden sukupuolten edustajia. Yleiset viittaukset esimerkiksi LGBT-yhteisöön tai samansukupuolisiin pareihin ovat luonteeltaan positiivisia ja tukea ilmaisevia, mutta konkreettisia LGBT-henkilöhahmoja ei ole juuri lainkaan. Sekä ystävyyssuhteissa että romanttisissa suhteissa naisten keskinäiset suhteet jäävät lukumääränsä puolesta taka-alalle miesten välisiin suhteisiin verrattuna. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että On Track -sarjan osat 1–7 ovat lukukappaleidensa puolesta sekä jokseenkin miesvaltaisia että jokseenkin heteronormatiivisia, joskin esimerkiksi naisten asemaan ja seksuaalivähemmistöjen näkyvyyteen on selkeästi pyritty kiinnittämään huomiota nostamalla esille niihin liittyviä teemoja.
  • Nykänen, Kathleen Campano (Helsingin yliopisto, 2020)
    Code-switching is an interesting phenomenon that is present not only in a sociolinguistic context, in which a speaker switches from one language to another, but can be found in social and cultural ones as well. Over the decades, research done on code-switching has had an emphasis on bilingualism and multilingualism, therefore there is need for more research on code-switching in the English as a Foreign Language (EFL) context especially in Finland. Consequently, this study was conducted in hopes of adding more insight on code-switching in Finnish EFL classrooms and to serve as a reference to assist pre-service teachers of EFL to get a glimpse of how to utilize code-switching in their future classrooms. The present study is a longitudinal case study that focuses on a single EFL teacher’s language choice and code-switching in a primary school EFL classroom setting. It set out to answer the following questions: 1) What functions and characteristics do the Finnish language (L1) and English language (L2) have in this primary school EFL classroom? 2) How conscious is the EFL teacher of the different language choices and code-switching that occurs during their lessons? and 3) How does the EFL teacher’s code-switching change over time between the two school years? A mixed method of data collection and analysis was used for this study. Data was collected through interviews with the teacher, audio recordings of five observed lessons, three from fifth-grade and two from the sixth-grade, and field notes. Data analysis showed that the functions and characteristics of code-switching follow those of previous studies in that the L1, was used mainly, for classroom management, grammar teaching, clarification and assigning homework. It was found that the teacher consciously employed code-switching, mainly inter-sentential code-switching and tag-switching, and it was for the benefit of the students. There were noticeable differences in how code-switching was utilized in the sixth-grade. This proved that changes do occur and it showed that code-switching was utilized less and more there were more concentrated efforts in using the L2 in the classroom.
  • Balck, Anton (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia englannin ja suomen kielille ehdotettujen lingvististen fetissien toteutumista suomalaisessa monikielisessä aikakauslehtimainonnassa mainoksissa esiintyvien visuaalis-kielellisten klusterien avulla. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu suomalaisen mainonnan toistuvasti käyttävän englantia monissa mainoksen osissa, mutta prototyyppisten rakenneosamääritelmien ulkopuolelle jäävien erilaisten merkkien ja leimojen kieltä ja sen osuutta vieraiden kielten symbolisen käytön fetissinmuodostuksessa ei ole tutkittu. Tutkimuksen avulla täydennetään monikielisen lehtimainoksen profiilia ja tuotetaan lisää tietoa suomen ja englannin kielten yhteistoiminnasta suomalaisen monikielisen aikakauslehtimainonnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin keräämällä 23 monikielistä lehtimainosta ja analysoimalla niissä olleita 32 yleiskielistä englannin- tai suomenkielistä tekstiä sisältävää klusteria kontekstrakenteineen. Erityistä huomiota kiinnitettiin klusterien kielellisen sisällön välittämän tiedon luokitteluun ja klusterien edustamaan lehtimainoksen funktionaaliseen vaiheeseen sekä näiden tekijöiden synnyttämien jaotteluiden paljastamiin monikielisten mainostekstien kielivalinnan tendensseihin. Tutkimuksessa havaittiin olemassaolevista kielellisistä fetisseistä näyttöä englannin kieleen liitetyistä neutraaliuden ja trendikkyyden assosiaatioista sekä suomen kieleen liittyvästä luotettavuuden assosiaatiosta. Mainosklusterien havaittiin lisäksi noudattavan yllättävää johdonmukaisuutta eri tiedon tyyppien ilmaisemiseen käytetyssä kielivalinnassa, mukaan lukien englannin erityisestä sopivuudesta alkuperän osoittamiseen ja suomen erityisestä sopivuudesta tiedon uutuudesta välittämiseen. Uusien sopivuustendenssien ollessa ristiriidassa vaikuttavien käsitysten lingvistisistä fetisseistä kanssa todetaan kielen sujuvuudella ja ytimekkyydellä olevan tutkitun kaltaisten klusterien kielivalintaan suurempi vaikutus kuin laajemmilla kielten symbolisilla assosiaatioilla.
  • Toepfer, Thomas Neil (Helsingin yliopisto, 2020)
    The description and analysis of oral language use is a daunting task. In this study, I have attempted to look not only into oral language but also to probe a bit deeper into the interaction taking place between an interviewer (S) and an interviewee (Int) in a typical oral proficiency interview (OPI). An OPI has been described many times, but apparently no description of this particular S/Int interaction has been made. Nevertheless, the practitioners of the art, or skill if you will, of OPI make a variety of claims about the relative effectiveness of various strategies in testing. It would seem that most of these are primarily based on anecdotal evidence. This study may be the beginning of a look at what interaction is occurring, particularly in the Finnish setting. This study presents the analysis of three actual test interviews carried out by trained interviewers working for the National Certificate (NC) of Language Proficiency (of Finland). All three interviews were at the Advanced Level in the NC scaling system. In my study, I concentrated on the testing research of the late 1990s with its eclectic focus. I chose those factors identified in studies as most pertinent to interaction: speech act, discourse analysis, lexicality contra grammaticality, floor, back channelling, overlapping, introspection, repairs and repetitions, accommodation, and negotiation of meaning. In results differing somewhat from certain earlier studies, I identified various forms of the multiplicity of interaction which did occur in these interviews. In fact, it was shown that these OPI proceeded to a great extent under the control, initiation, and interaction of the candidates. The interviewers managed their task well, eliciting a broad and varied language sample from each candidate.
  • Kinnunen-Nurisalo, Emmi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ovatko musikaaliset lapset parempia englannin kielessä kuin ei-musikaaliset lapset. Tässä yhteydessä musikaalisella lapsella tarkoitetaan lasta joka on oppilaana alakoulun musiikkipainotteisella luokalla ja /tai jolla on jokin musiikkiharrastus, esim. soittaa jotain instrumenttia tai laulaa kuorossa. Aikaisemmista tutkimuksista on saatu tuloksia, jotka ovat antaneet viitteitä siitä, että musikaaliset ihmiset ovat parempia vieraan kielen oppimisessa kuin ei-musikaalinen verrokkiryhmä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tutkittaessa sekä aikuisia että lapsia varsinkin vieraan kielen ääntämisen oppiminen onnistuu musikaalisilta ihmisiltä paremmin kuin ei-musikaalisilta. Tutkimuksen osallistujina on yhteensä 74 oppilasta yhdestä alakoulusta: 35 kuudesluokkalaista ja 39 viidesluokkalaista. Kuudesluokkalaisista 16 on musiikkipainotteisen luokan oppilaita ja 19 on tavallisen luokan oppilaita. Viidesluokkalaisista 20 on oppilaina musiikkipainotteisella luokalla ja 19 tavallisella luokalla. Musiikkipainotteisen luokan opetus ei eroa muulla tavalla normaalista opetuksesta, mutta musiikinopetusta on viikossa 3 tuntia enemmän. Osallistujat täyttivät kielikokeen, joka koostui kolmesta osiosta: taustatietokysymyksistä, osiosta joka mittaa sanaston ja rakenteiden tuntemusta ja osiosta joka mittaa luetun ymmärtämistä. Kaikki oppilaat täyttivät saman kokeen, kuitenkin niin, että viidesluokkalaisten kokeessa sanasto ja rakenne tehtävä oli monivalintatehtävä ja kuudesluokkalaisten kokeessa sama tehtävä oli toteutettu aukkotehtävänä. Kokeista saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla sekä Microsoft Excel-ohjelmistolla siten, että viidesluokkalaisten kokeiden tuloksia vertailtiin keskenään ja kuudesluokkalaisten tuloksia vertailtiin keskenään. Molempien luokka-asteiden tuloksia vertailtiin myös siten, että oppilaat jaoteltiin niihin, joilla on musiikkiharrastus ja niihin, joilla ei ole musiikkiharrastusta riippumatta siitä millä luokalla oppilaat ovat. Tutkimuksen tulos antaa viitteitä siitä, että musiikkipainotteisella luokalla olevat oppilaat ovat parempia englannin kielessä kuin tavallisella luokalla olevat oppilaat. Ero en erityisen selkeä luetun ymmärtämisen osa-alueella. Molemmilla luokka-asteilla musiikkipainotteisen luokan oppilaat, ja ne oppilaat joilla on musiikkiharrastus, pärjäsivät kokonaisuudessaan paremmin kuin ei-musikaalinen verrokkiryhmä. Kaikki erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Viidesluokkalaisten kokonaispistemääriä vertaillessa ero oli tilastollisesti merkitsevä, jolloin voidaan ajatella tulosten antavan viitettä siitä, että ilmiö voi ulottua tässä tutkimuksessa käytetyn otoksen ulkopuolelle.
  • Ali-Hokka, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tutkin pragmaattisia kompetensseja High five! 5, Actitivies -tehtäväkirjassa. High five! 5, Activities on pääasiassa harjoituksia sisältävä englannin oppikirja, joka on suunnattu suomalaisille viidesluokkalaisille. Pragmaattiset kompetenssit ovat käytännön kommunikaatiotaitoja sosiaalisissa tilanteissa. Tutkimuksessani erilaisten pragmaattisten kompetenssien määrittelyyn on käytetty opetusta ohjaavia asiakirjoja ja pragmatiikan tutkimuksen tuloksia. Oppikirjojen pragmatiikkaa on aiemmin tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimukset korostavat erityisesti metapragmatiikan merkitystä pragmatiikan opetuksessa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi autenttinen materiaali, kontekstualisointi ja ekstralingvistiset apukeinot. Analysoin High five! 5, Activities -tehtäväkirjan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kvantitatiivinen osuus tutkimuksesta erittelee tehtäväkirjasta löydytetyt pragmaattiset kompetenssit ja niiden frekvenssit. Kvalitatiivinen osuus muodostaa yleiskuvan pragmaattisia kompetensseja harjoittavista tehtävistä. Analyysi osoittaa, että tehtäväkirjan tehtävien avulla viidesluokkalaiset pääsevät harjoituttamaan puhetaitojaan ja he harjoittelevat erilaisia puheakteja ja funktionaalista kommunikaatiota. Puhetaitojen painoarvo on tehtäväkirjassa suuri verrattuna muihin pragmaattisiin kompetensseihin. Diskurssivalmiuksien harjoituttaminen on puutteellista, sillä vaikka oppilaat oppivat käyttämään oppimiaan sanoja ja lauseita joustavasti, heidän viestintänsä koheesio ja koherenssi eivät saa harjoitusta. Oppilaiden taitoa hallita vuorojen pyytämistä ja vaihtoa keskustelussa ei harjoiteta, vaikka puheharjoituksia on paljon. Harjoituksissa käytetään lähinnä piirroshahmoja ja kuvitusta, jotka liittyvät todellisiin paikkoihin, mutta autenttisen materiaalin osuus on olematon. Harjoituksia on joka sivulla niin tiiviisti, ettei kontekstualisointia ja muita elementtejä juurikaan löydy. Kuvia löytyy, mutta niiden tehtävä on lähinnä luoda temaattisesti visuaalista ulkoasua. Metapragmatiikkaa löytyy hyvin vähän, mutta toisaalta sitä voisi löytyä paljon enemmän, jos tutkimusten käsitys metapragmatiikasta kohtaisi opetussuunnitelman kanssa. Tilanteen parantamiseksi opetussuunnitelman mukaista metapragmatiikkaa, tarkemmin sanoen metaoppimista, tutkittaisiin empiirisesti.
  • Garner, Lee (Helsingin yliopisto, 2021)
    This MA thesis investigates teacher language policies in English as a Foreign Language (EFL) classrooms in Finland. As one of the variables of historical approaches to teaching, language of instruction has had significant impact on theories of language learning. These approaches and theories have in turn affected current classroom language policies. The use of L1 (the community language; Finnish) in teaching contrasts with a trend towards English-only EFL classrooms. Such language policies are relevant because they are thought to influence language learning in the classroom. To investigate these issues, this thesis sets out to answer the following research questions: (1) What language policies do teachers report using in Finnish EFL classrooms? (2) How do teachers justify their language policies? (3) In what ways, if any, do teachers report breaking these policies? To explore their subtle and multifaceted perspectives, 5 teachers from a Finnish secondary school were interviewed. Semi-structured interviews were recorded, transcribed and analysed through grounded theory in order to draw conclusions about their language choices, justifications and the perceived learning effects. Findings illustrate that personal values, background influences and language learning intuitions justify an English- only approach, although teachers may still resort to L1 to ensure student understanding. Wide-ranging teaching objectives and classroom realities, however, lead to codeswitching as well as planned L1 use – for both teacher and student. Although the teachers described a transition towards reduced L1 use as students advance in age and language level, the requirements of curricula (including general and ethical objectives), the traditions of language teaching, student motivation and differentiation, as well as the role of L1 in textbooks and testing, all require the continued role of L1 in Finnish EFL classrooms. This thesis concludes that a strictly English-only lower or upper secondary school EFL classroom is unattainable.
  • Christian, Alexander (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis examines English teaching in 1st-grade classes in Finland in the wake of the 2018 Finnish legislation, which comes into effect in 2020, to push the introduction of A1 language teaching from 3rd grade to 1st grade. This thesis examines how elementary teachers, who have not previously taught languages, are able to teach English to their 1st-grade students. This is a qualitative study that uses classroom observation in conjunction with transcription analysis to analyze the methods that teachers use when teaching English. 2 EFL classes and 4 CLIL classes were observed. Through analyzing classroom discourse, this thesis looks at vocabulary acquisition as a focus of early language teaching and aims to determine whether there are any differences between CLIL and EFL English classes in methodology and general classroom discourse. The results from this study show that even though the suggested legislation was put into effect almost immediately, teachers have been able to swiftly adapt and begin teaching English to their students successfully. This thesis shows that due to the lack of standards regarding 1st-grade English teaching, the methods that teachers use may vary. On the other hand, even though there is room for variation, this thesis shows that there is very little difference between classes, or even between CLIL and EFL. The results show that all classes focused on repetition and classroom discourse to support vocabulary acquisition and general language familiarity. The capital-city area of Finland is acting as a pilot for this first year so that when the legislation inevitably spreads to the rest of the country, they will be able to use the experiences that teachers have faced to better serve the rest of the nation’s teachers. As this thesis is situated at the beginning of early English education in Finland, more research is needed to determine the long-term effects that this type of legislation could bring to the nation. In analyzing the way that teachers teach English to first graders, this thesis serves as a tool that observes the foundation of early language learning in Finnish schools.