Browsing by Subject "ELF"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Pohjolainen-Aitio, Mari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielman lähtökohtana ovat havainnot puutteista Suomessa virkakielen ominaisuudessa käytettävässä englanniksi käännetyssä aineistossa. Tutkimusmateriaalina on käytetty lakisääteistä informaatioita tai palveluita tarjoavien organisaatioiden internet sivustoja. Tarkoituksena on tutkia käännöksiä laadullisesti. Tarkempaa huomiota on kiinnitetty käytetyn kielen laatuun ja toimivuuteen kohderyhmää eli Suomessa asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisia ajatellen. Ulkomaalaisia asuu Suomessa nykyään paljon ja heidän määränsä on kasvanut. Heidän osuutensa saattaa kasvaa tulevaisuudessakin, koska ihmisten liikkuminen eri maiden välillä on lisääntynyt globalisoituneessa maailmassa. Suomi saattaa tarvita ulkomailta lisää työntekijöitä, eri alojen osaajia ja sijoittajia. Ulkomaalaiset tarvitsevat samat palvelut, kuin suomalaiset ja kyseessä on myös oikeusturva. Englannin kielen käyttöä ollaan Suomessa lisäämässä ja olisikin erittäin tärkeää tutkia jatkossa millaista kieltä käännöksissä käytetään ja ovatko saatavat palvelut ajan tasalla. Teoreettisesti aiheeseen liittyy englannin käyttäminen yhteisenä kielenä eri kieltä puhuvien keskuudessa lingua francan (ELF) ominaisuudessa. Tutkimuksen pohjana on myös käytetty vakiintuneita käsitteitä virkakieli, selkokieli ja saavutettavuus sekä kapulakielen ja jargonin esiintymistä käännöksissä. Uutena havaintona tutkimus esittelee finlismin, joka tutkimuksen mukaan on aiemmin tunnettujen anglismien ja svetisismien tapainen ilmiö. Nidan ekvivalenssiteoria kuvaa hyvin näitä ongelmia. Käännösten laadukkuutta on pyritty esittelemään esimerkkien avulla sekä myös muutaman organisaation osalta eräillä erikoiskielen termeillä ja sanastoilla. Aineisto on todella laaja, joten se ei voi olla kattavaa. Esimerkit osoittavat suunnan sille mitä olen tutkimassa. Kääntämisen laatuun tulisi panostaa entistä enemmän. Suomessa saatetaan tarvita enenevässä määrin eri kieliä myös virallisissa yhteyksissä. Aiemmin on ollut tarvetta vain virallisille kielille. Englannista ei olla tekemässä virallista kieltä, mutta Suomessa käytettävää englannin kieltä tulisi tutkia. Näin saataisiin tarkemmin selville tietyt ongelmakohdat ja toimenpiteiden tarve. Tämä olisi tärkeää, kun englannin kielen käyttöä ollaan lisäämässä. Monissa yhteyksissä korostetaan konekääntämistä ja käännösmuisteja. Ne eivät vielä syrjäytä ihmisiä kääntäjinä, vaikka ovatkin hyviä apuvälineitä. Virkakielen osalta niiden käytössäkin tulisi huomioida tietoturva. Saavutettavuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin sitä koskevan tiukentuneen lainsäädännön astuttua jo voimaan. Selkokieltä tulisi kehittää kaikissa käytetyissä kielissä ja virkakieli tulisi erottaa muusta käytetystä kielestä kehittäen sitä laadukkaampaan suuntaan.
  • Hahl, Kaisa; Järvinen, Heini-Marja; Juuti, Kalle (2016)
    This study analyses teacher educators’ and student teachers’ perceptions of teaching and learning situations in an international English as a lingua franca (ELF) context in an English-medium instruction (EMI) teacher education programme in Finland. The analysis of semi-structured interviews revealed that the participants perceived a partial reversal of traditional teacher and student roles; students assisted voluntarily and teaching became reciprocal. Some teachers reflected on having used typical strategies in ELF context such as code-switching to further communication and engage students. However, teachers’ lack of fluency was sometimes considered causing frustration among students and affected negatively their feeling of being professional teacher educators. Nevertheless, by increasing more learner-led activities, ELF can positively affect teacher education pedagogy.
  • Matikainen, Toni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma tarkastelee Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren ja Kaarlenkadun toimipisteisiin majoittuneiden arabian- ja venäjänkielisten turvapaikanhakijoiden sekä kyseisten vastaanottokeskuksien neuvonnassa työskentelevien ohjaajien näkemyksiä englannin kielen asemasta lingua franca –kielenä vastaanottokeskuksen kommunikaatioympäristössä. Erityisesti englannin kielen vaikutusta viestintätilanteisiin tarkastellaan kriittisesti: onko englanti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi suomen kielen tai tulkkauksen käyttäminen? Kokevatko turvapaikanhakijat englannin kielen valta-aseman kyseenalaisena? Millaista englantia turvapaikanhakijat ovat oppineet vastaanottokeskuksessa? Tukeeko tällainen englanti turvapaikanhakijoiden asemaa? Koska englannin kielen käyttäminen lingua franca –kielenä liittyy vastaanottokeskuksen sisäisiin valta-asetelmiin, on tutkielman teoreettiseksi lähtökohdaksi valittu Stewart Cleggin ”circuits of power” (suom. ”vallan virtapiirit”) –teoria, jonka mukaan valtasuhteiden luonne ja vaikutus niihin toimijoihin, joita kohtaan valtaa käytetään, voidaan ymmärtää tarkastelemalla vuorovaikutussuhteita kolmen eri aspektin (engl. ”circuit”) näkökulmasta. Ylemmällä eli makrotasolla olevat kaksi aspektia koskevat ensimmäiseksi vallankäytön oikeuttavia sosiaalisia rakenteita ja toiseksi vallankäytön fyysisiä ilmentymiä, kun taas näiden kahden ylemmän aspektin vaikutuksen alla oleva alemman eli mikrotason aspekti koostuu sellaisista vallankäytön tilanteista, joissa toimijoiden kohdatessa (eli kommunikoidessa) valtasuhteet toteutuvat. Valtaa käyttävän toimijan (tai vallankäytön mahdollistavan toimijan) voisi suomentaa ”portinvartijana” (engl. ”obligatory passage point”), johon kaikkien muiden toimijoiden on vedottava pystyäkseen käyttämään makrotasolla koodattua valtaa. Portinvartijan identiteetti ei rajoitu ainoastaan henkilöiksi miellettäviin toimijoihin, vaan se voi myös olla jotain abstraktia. Tämä tutkielma käsittelee englannin kieltä portinvartijana, sillä ilman sen käyttöä mikrotasolla ei makrotason vallankäyttö ole mahdollista vastaanottokeskuksessa. Toimijoiden puutteellisen kielitaidon vuoksi englanti on kuitenkin hyvin ongelmallinen portinvartija, eikä valtaa pystytä käyttämään sen kautta yhtä tehokkaasti, kuin jos vallan välineenä olisi jokin toinen kieli (kuten turvapaikanhakijan äidinkieli) tai viestimisen moodi, kuten tulkkaus. Englanti on kuitenkin ainoa turvapaikanhakijat yhdistävä kieli, eikä vastaanottopalveluiden esiasteisen luonteen vuoksi suomea voida käyttää. Lisäksi tulkkauksen laajemmassa käytössä tulevat vastaan taloudelliset ja muut käytännön esteet. Tutkielma toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin turvapaikanhakijoille (eli ”asiakkaille”) ja ohjaajille loppukeväästä 2017. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti kokoamalla ne eri teemojen alle. Selvisi, että asiakkaat suosisivat mieluiten joko suomen kielen suurempaa roolia viestinnässä tai omankielisten tulkkien käyttöä. Englanti koettiin yleisesti joko neutraalina työkalukielenä tai esteenä suomen kielen laajemmalle käytölle; lisäksi jotkut kokivat, että ohjaajat tapaavat käyttää juuri englantia oletusarvoisena kielenä. Toisia asiakkaita käytetään usein tulkkeina tilanteissa, joissa tulkattava asiakas ei osaa englantia, mutta toimivinta näyttäisi asiakkaiden mielestä olevan, jos paikalla neuvonnassa olisi aina ammattimainen tulkki. Ohjaajat kertoivat käyttävänsä mieluiten englantia suullisessa viestinnässä ja antoivat esimerkkejä usein asiakkaille toistettavista englanninkielisistä sanoista, joista monet ovat yksinkertaistuksia monimutkaisemmista käsitteistä tai ilmauksista. Ohjaajat ilmaisivat tiedostavansa, että suomen kielen käyttäminen voisi olla hyödyllisempää asiakkaiden kannalta, mutta käytännön syihin vedoten moni silti koki englannin kielen tärkeämpänä. Tutkielman tulosten perusteella olisi suositeltavaa, että suomen kielen asemaa painotettaisiin enemmän vastaanottokeskuksen neuvonnassa. Etenkin englantia ennestään osaamattomille asiakkaille voisi opettaa yksinkertaisen englannin sijaan yksinkertaista suomea, jotta puutteellisena portinvartijana toimiva lingua franca –englanti vaihtuisi asiakkaiden kannalta hyödyllisempään kieleen. Suomen kielen kurssien roolia asiakkaiden sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hyvinvoinnin takaajina ei voi myöskään korostaa liikaa ja olisi hyvä, jos kursseille pääsemistä helpotettaisiin ja kurssien saatavuutta parannettaisiin. Lisäksi vastaanottokeskustyöhön palkattavien ihmisten laajempaa kielitaitoa voisi korostaa.
  • Wu, Xue; Mauranen, Anna; Lei, Lei (2020)
    This study complements previous research on linguistic features of English as a lingua franca (ELF) from a syntactic complexity perspective. Specifically, the present study seeks to find out how ELF users express meaning relations in research articles using different syntactic structures. The same syntactic phenomena are also analyzed in comparable texts written in American English (AmE) to see in which way ELF writing is shaping research writing in English. Our findings show that the values of nine indices from four syntactic complexity dimensions in ELF research articles are significantly different from those in comparable AmE research articles. ELF authors use longer sentences to improve communication efficiency, and more coordinate phrases and complex nominals to enhance clarity and to increase explicitness. In addition, considering phrasal complexity, ELF research articles show greater reliance on nominal phrases in comparison to AmE articles. In other words, the convention of a nominal style is valued in ELF academic written discourse. These features of syntactic complexity illustrate writers’ handling of two competing goals, explicitness and conciseness, in the ELF academic writing. This study is significant in that it offers insights to the description of the emerging use of ELF in academic written discourse.
  • Ritala, Marjo (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten sairaanhoitajien englannin kielen käyttöä potilastyössä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta. Tutkimuskysymyksen avulla selvitetään millaiset tekijät vaikuttavat onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin tilanteisiin, joissa käytetään englantia lingua francana potilaiden kanssa sairaanhoitajien näkökulmasta. Onnistuneella tilanteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kommunikaatiota, jossa sairaanhoitaja koki hoidon kannalta tärkeimpien asioiden tulevan ymmärretyksi hänen ja potilaan välillä. Epäonnistuneella tilanteella tarkoitetaan sairaanhoitajan ja potilaan välistä viestintää, jossa tarvittava keskinäinen ymmärrys jäi liian heikoksi sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkielma pohjautuu soveltavan kielitieteen englanti lingua francana (ELF) –tutkimukseen keskittyen sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Tutkielman taustaosiossa tarkastellaan ELF-tutkimusta ja määrittelyä teoreettisella tasolla sekä kuvataan aiempia hoitotyöhön liittyviä englanti lingua francana tutkimuksia. Aineistona käytetään kevään 2020 aikana tehtyjä kuuden sairaanhoitajan haastatteluja sekä heidän taustatietojaan, jotka kerättiin kyselylomakkeen avulla. Puolistrukturoidoissa haastatteluissa käytettiin aiempien tutkimusten ja tutkielman kirjoittajan omien sairaanhoitajakokemusten pohjalta kehitettyjä haastattelukysymyksiä. Aineisto analysoitiin temaattisesti sairaanhoitajiin, potilaisiin ja hoidontarjoajiin liittyvien tekijöiden kautta, jotka vaikuttuvat sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Sairaanhoitajat raportoivat englanninkielisen kommunikaation olevan enimmäkseen onnistunutta ja pyrkivänsä selvittämään sellaiset tilanteet, joissa he huomasivat keskinäisen ymmärtämisen heidän ja potilaan välillä olevan heikkoa. He käyttivät erilaisia sanallisia ja sanattomia keinoja, esimerkiksi lauseen uudelleen muotoilua sekä kehonkieltä, helpottaakseen kommunikaatiota potilaiden kanssa. Tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajan työkokemus ja hyvä englannin kielen taito tukevat englanninkielistä kommunikaatioita potilaiden kanssa johtaen onnistuneisiin kommunikaatiotilanteisiin. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään miten edellä mainitut tekijät vaikuttavat onnistuneeseen ELF kommunikaatioon sairaanhoitajan ja potilaan välillä käytännön tilanteissa.
  • Määttä, Simo K. (2020)
    This paper analyzes the translation of five child protection assessments and decisions from Finnish into English. Translators of such text have to make difficult decisions in relation to the linguistic resources of the end users, namely the child’s parents or custodians, because it is impossible for the translator to assess their linguistic resources. Therefore, it is difficult to strike a balance between an accurate translation and a pragmatically felicitous translation. Besides, these texts are typically translated by community interpreters who have no formal training in translation. A total of 18 examples of translation problems related to terminology, nominalization, passive constructions, and speech representation were analyzed by mobilizing different linguistic theories related to each category. The results show that the target texts present several accommodation strategies aimed at rendering the translations more accessible. Thus, terms are explained or glossed, and terms, grammatical constructions, and complex forms of reported speech are simplified. More awareness-raising among different stakeholders is needed in order to produce translations that really empower migrant communities.