Browsing by Subject "Edema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Laukkarinen, Johanna; Karjula, Heikki; Puolakkainen, Pauli (2018)
    Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö. Vaikea tautimuoto on tärkeää tunnistaa nopeasti. Ensimmäisen vuorokauden maltillinen nesteytys Ringerin liuoksella ja elintoimintojen monitorointi parantavat ennustetta. Vatsaontelon painetta lasketaan konservatiivisen hoidon menetelmin. Myös varhainen enteraalinen ravitsemus on tärkeä. Pienellä osalla potilaista voidaan joutua kajoavaan hoitoon, ja siinä mini-invasiiviset menetelmät ovat ensisijaisia. Taudin uusiutumista estävät sappikivitaudin hoito ja alkoholin käytön lopettaminen.
  • Kallio, Milla; Viljamaa, Jaakko; Ranta, Tomi; Ahmajärvi, Kirsti (2020)
    Alaraajaturvotus on kroonisten alaraajahaavojen riskitekijä, ja turvotus estää jo syntyneitä haavoja paranemasta. Kompressiota suositellaan siksi kaikkien alaraajahaavojen hoidoksi, jos raajassa on turvotusta eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Jos turvotuksen syytä ei ole mahdollista poistaa, kompressiohoidon tarve on pysyvä. Kompressiohoito jää kuitenkin usein puutteelliseksi tai sitä ei aloiteta lainkaan. Alaraajahaavaa sairastavia potilaita hoitavien on kyettävä tunnistamaan ja ratkaisemaan tavallisimmat kompressiohoitoon liittyvät ongelmat. Tämä onnistuu vain tuntemalla kompressiohoidon ja käytettävien välineiden perusperiaatteet.
  • Ansaranta, Maaria; Geneid, Ahmed; Kauppi, Paula; Malmberg, Leo Pekka; Vilkman, Erkki (2017)
    Objectives/Hypothesis. To examine the changes in the larynx, as well as self-reported voice and throat symptoms, among patients undergoing a histamine challenge test. Thus, to understand the possible clinical effects of histamine on the larynx. Study design. Controlled, open prospective study. Methods. Thirty adult patients with prolonged cough and suspicion of bronchial asthma underwent a histamine challenge test. Videolaryngostroboscopy was performed immediately before and after the challenge. Voice and throat symptoms immediately before and after the challenge test were assessed using a visual analog scale. Results. Videolaryngostroboscopy after exposure showed significant increases in edema (P <0.001) as well as redness (P <0.001) of the vocal folds after the exposure. Self-reported voice complaints increased significantly for 8 of 11 symptoms. Amoderate positive correlation was found between the increase in edema of the vocal folds and reported heartburn/regurgitation symptoms (r = 0.42, P <0.05). Atopy, asthma, nasal symptoms, or bronchial hyperreactivity during the histamine challenge test were not associated with laryngeal reactions. Conclusions. According to the results, the laryngeal mucosal reaction during a histamine challenge test can be objectively visualized. Videolaryngostroboscopy findings, together with an increase in self-reported voice and throat symptoms, show that histamine has potential effects on vocal folds. The mucosal reaction seems to be pronounced among patients with reflux symptoms, probably reflecting the permeability features of the vocal folds.
  • Tarkkanen, Maija; Matikainen, Niina (2019)
  • Haapaniemi, Elena; Hotta, Jaakko; Harno, Hanna (2018)
    • Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen, paikallinen ja vaikeahoitoinen kiputila. Usein sen laukaisee raajan kudosvaurio. • Syntymekanismeista tunnetaan parhaiten perifeeristen verisuonten ja tulehdusreaktion muutokset sekä maladaptiivinen neuroplastisiteetti. • Yhä selvempää on, että geneettiset tekijät ja autovasta-aineet osallistuvat patogeneesiin. • Kliininen kuva muuttuu oireyhtymän pitkittyessä, mikä heijastaa muutoksia patofysiologisissa mekanismeissa. • Kuntoutus perustuu paljolti keskushermoston palautumiskykyyn muutoksista.
  • Hölttä, Tuula; Jalanko, Hannu (2019)
    Nefroottisen oireyhtymän (NS) taustalla on epäyhtenäinen ryhmä munuaissairauksia, joita esiintyy kaiken ikäisillä. Steroidihoitoon reagoiva nefroottinen oireyhtymä on lapsuuden yleisin munuaiskeräsen sairaus. Ennuste on hyvä. Lääkehoito tehoaa huonosti noin 20 %:lla potilaista. Heistä pienellä osalla oireyhtymän aiheuttaa geenivirhe. Geenitutkimuksia suositellaan muun muassa potilaille, joilla ensimmäinen sairausjakso on todettu alle vuoden ikäisenä. Samoin, jos sairaus ei rajoitu munuaisiin tai suunnitellaan munuaisensiirtoa.
  • Nevala, Riikka; Soveri, Leena-Maija (2018)
  • Laivuori, Christa; Sandelin, Henrik; Virtanen, Kaisa; Ikonen, Anna; Pyhältö, Tuomo (2020)
    Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.