Browsing by Subject "Education, Medical"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Färkkilä, Martti; Isoniemi, Helena; Nuutinen, Hannu (2016)
  • Kerkkonen, Anna; Merenmies, Jussi; Kortekangas-Savolainen, Outi; Jääskeläinen, Juhani; Kulmala, Petri; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
    Lääketieteen perusopetuksen tärkeä tavoite on antaa opiskelijalle hyvät käytännön valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Suurin osa ylimpien vuosikurssien opiskelijoista työskentelee kesäaikana lääkärinä. Pyysimme kesätöissä olleita kahden ylimmän vuosikurssin opiskelijoita arvioimaan työelämävalmiuksiaan ja antamaan ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi. Onnistumisia oli koettu ammattihenkilöstön välisen yhteistyön, potilas-lääkärivuorovaikutuksen ja potilaan haastattelemisen osa-alueilla. Heikoimmin oli onnistuttu toimenpiteissä, diagnoosin löytämisessä ja potilaan tutkimisessa. Perusopetusta toivottiin tapauslähtöisemmäksi ja enemmän perusterveydenhuollossa tarvittavaa osaamista painottavaksi. Ohjaavaa yksilöllistä palautetta ja toimenpideopetusta haluttiin lisää. Toivelistalla oli myös lausuntojen laatimisen opetusta, lääkehoidon erityiskysymysten huomiointia, moniammatillisen yhteistyön harjoittelua ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.
  • Kaila, Minna; Mäkelä, Marjukka; Heikkilä, Teppo (2021)
    • Lääkärin tutkintonimike, ammattinimike ja työnimike ovat juridisesti eri asioita. • Nimikkeitä on paljon, ja niiden epätarkka käyttö hämmentää varsinkin potilaita. • Erikoisalojen ja erityispätevyyksien kirjo laajenee. Työelämässä niiden rinnalle tuodaan osaamisen arviointia. • Nimikekäytäntöä on selkeytettävä ja rakenteita yhtenäistettävä. Tämä edellyttää keskustelua nimikkeiden merkityksestä ja osaamisesta, johon nimikkeet perustuvat.
  • Niemi-Murola, Leila; Leinonen, Veli-Matti; Lampela, Hanna; Svedström-Oristo, Anna-Liisa; Skants, Noora; Pyörälä, Eeva (2018)
    Lääkärikouluttajan erityispätevyyden saaneet kokevat hyötyneensä prosessista, vaikka pätevyyden tuoma arvostus ei näy työpaikalla. Teoreettisen pedagogisen koulutuksen saatavuus näyttää olevan pullonkaula.
  • Helin-Salmivaara, Arja (2019)
    Merkittävä osa terveyskeskusten lääkäreistä on suorittamassa koulutusjaksoa, ja kaksi kolmasosaa keskusten yleislääketieteen erikoislääkäreistä on valjastettu koulutustehtäviin. Keskuksiin tarvitaan enemmän yleislääketieteen erikoislääkäreitä, jotta muutkin lakisääteiset tehtävät hoituisivat laadukkaasti.
  • Repo, Saara; Renkonen, Risto; Paunio, Tiina (2020)
    Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin
  • Siirilä, Sanna; Merenmies, Jussi; Pyörälä, Eeva; Masalin, Teemu; Baumann, Marc; Mervaala, Eero; Härkönen, Tiina; Rostila, Annina (2019)
    Toimiiko sähköinen tentti lääkiksessä? Sähköiset tentit tekevät tuloaan myös lääketieteellisissä tiedekunnissa. Helsingin yliopisto selvitti, mitä mieltä niistä ollaan. .
  • Mäkelä, Marjukka; Möller, Riitta; Stephens, Christopher; Croiset, Gerda; Telkkä, Joel; Haavisto, Ermo; Seppälä, Hannele; Mustonen, Kirsi; Huusko, Mira (2018)
    Lääketieteen peruskoulutus on arvioitu Suomessa ensi kertaa. Kansainvälisen arviointiryhmän tärkein ehdotus on, että suomalaisen lääkärin ydinosaaminen pitää määritellä selvästi. Opintojen rakenteen, oppimismenetelmien ja arvioinnin tulisi johtaa linjakkaasti tämän osaamisen hyvään hallintaan.
  • Kaila, Minna; Moilanen, Jyri (2018)
    Jos koulutus jatkossakin jää sote-uudistuksessa katveeseen, laadukkaan perusterveydenhuollon ylläpitäminen muuttuu ¬mahdottomaksi. Työvoiman kouluttaminen pitää nähdä ¬investointina eikä lyhytnäköisesti pelkkänä menoeränä.
  • Tanner, Lauri; Tuominen, Juha; Luoma, Ilkka; Honga, Göran; Martikainen, Tarmo; Miettunen, Risto (2020)
    Yliopistollisen sairaalan toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä lääkärikoulutusta antavan yliopiston kanssa. Tämän yhteistyön perusta täytyy löytyä lainsäädännöstä jatkossakin.