Browsing by Subject "Electric scooter"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Suominen, Eetu N.; Sajanti, Antti J.; Silver, Eero A.; Koivunen, Veerakaisa; Bondfolk, Anton S.; Koskimaki, Janne; Saarinen, Antti J. (2022)
    Purpose Clinicians have increasingly encountered traumatic brain injuries (TBI) related to electric scooter (ES) accidents. In this study, we aim to identify the modifiable risk factors for ES-related TBIs. Methods A retrospective cohort of consecutive patients treated for ES-related traumatic brain injuries in a tertiary university hospital between May 2019 and September 2021 was identified and employed for the study. The characteristics of the accidents along with the clinical and imaging findings of the injuries were collected from the patient charts. Results During the study period, 104 TBIs related to ES accidents were identified. There was a high occurrence of accidents late at night and on Saturdays. In four cases, the patient's helmet use was mentioned (3.8%). Seventy-four patients (71%) were intoxicated. At the scene of the accident, seventy-seven (74%) of the patients had a Glasgow Coma Scale score of 13-15, three patients (3%) had a score of 9-12, and two patients (2%) had a score of 3-8. The majority (83%) of TBIs were diagnosed as concussions. Eighteen patients had evidence of intracranial injuries in the imagining. Two patients required neurosurgical procedures. The estimated population standardized incidence increased from 7.0/100,000 (95% CI 3.5-11/100,000) in 2019 to 27/100,000 (95% CI 20-34/100,000) in 2021. Conclusions Alcohol intoxication and the lack of a helmet were common in TBIs caused by ES accidents. Most of the accidents occurred late at night. Targeting these modifiable factors could decrease the incidence of ES-related TBIs.
  • Rantala, Päivi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Sähköpotkulaudat ilmaantuivat Helsingin katukuvaan kesällä 2019. Vuokraajayritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät, ja esimerkiksi kypärän käyttöä ei valvota. Laitteen maksiminopeus on 20-25 km/h ja käyttäjän tulee olla 18 -vuotias. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköpotkulautatapaturmien seurauksena syntyneiden vammojen yleisyyttä ja vakavuutta. Tarkoituksena oli selvittää vammamekanismeja, onnettomuuksiin johtaneita taustatekijöitä, kuten alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista, sekä selvittää potilaiden ikä- ja sukupuoliprofiilia ja kypärän käyttöä, sekä leikkaus- ja sairaalahoidon tarvetta. Tutkimuksen potilasaineisto poimittiin vuonna 2019 Töölön sairaalassa päivystysarviossa käyneiden niiden potilaiden joukosta, joille on kirjattu ajoneuvotapaturmakoodi eli ICD-koodi V01-V99. Tutkimukseen otettiin sähköpotkulautaonnettomuuden vuoksi tapaturma-asemalla arvioidut potilaat. Ajanjaksolla arvioitiin 52 potilasta sähköpotkulautaonnettomuuden vuoksi. Näistä potilaista 25:llä todettiin pään- ja kaulan alueen vamma (48 %). Pään- ja kaulan alueen vammat jakautuivat siten, että naisilla niitä todettiin 51,9 %:lla ja miehillä 48,0 %:lla. Kasvo- ja/tai kallonmurtumia oli 16 potilaalla (30,7 %). Kasvomurtumia todettiin 14 potilaalla, ja kallonmurtumia viidellä (26,9 % ja 9,6 % koko potilasaineistosta). Hammasvammoja oli 11 potilaalla (21,2 %). Kaikkiaan 15 potilasta päätyi leikkaushoitoon (28,8 %). Tutkimuspotilaista onnettomuushetkellä käytti kypärää 2 potilasta eli 3,8 %, molemmat olivat naisia. Kypärää ei käyttänyt 7 potilasta ja 43:n (82,6 %) kohdalla asiasta ei ollut kirjattu tietoa potilasteksteihin. Potilaista päihtyneitä oli 26 kpl eli 50 %. Naisista alkoholin vaikutuksen alaisena oli onnettomuushetkellä 13 potilasta eli 48,1 % ja miehistä 13 potilasta eli 52 %. Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, alkoholinkäyttö yhdessä kypärän vähäisen käytön kanssa altistaa sähköpotkulaudan käyttäjät onnettomuuksille, ja niiden yhteydessä erityisesti vakavammille pään- ja kasvojen alueen vammoille sekä yläraajamurtumille.