Browsing by Subject "Emigrants and Immigrants"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Rautila, Kanerva (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessa selvitettiin hiv-tartunnan saaneiden somalialais- ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveydentilaa, elämänlaatua, terveyspalvelujen käyttöä sekä syrjintä- ja hoitokokemuksia Suomessa verrattuna maahanmuuttajiin, joilla ei ole todettu hiv-infektiota. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi hiv-infektioiden esiintyvyyttä maahanmuuttajilla Suomessa ja Euroopassa, testaus- ja seulontakäytäntöjä sekä tarkastellaan hiv-infektion vaikutusta elämänlaatuun ja mielenterveyteen. Hiv-positiiviset maahanmuuttajat ovat ryhmä, josta on niukalti tutkimustietoa Suomessa. Kyseessä on havainnoiva poikkileikkaustutkimus, jossa haastateltiin Helsingin Yliopistollisen sairaalan infektiotautien poliklinikan hiv-positiivisia maahanmuuttajataustaisia potilaita rakenteellisen kyselykaavakkeen avulla. Tietoja verrattiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi tutkimuksen aineiston hiv-negatiivisten maahanmuuttajiin. Tutkimuksessa selvisi, ettei hiv-infektio ollut merkittävä hiv-positiivisten maahanmuuttajien elämänlaatuun tai syrjintäkokemuksiin vaikuttava tekijä. Hiv-infektio sen sijaan vaikutti tutkittavien tyytyväisyyteen omaan terveyteensä sekä selviytymiseen päivittäisistä toimista. Lisäksi hiv-positiiviset käyttivät ja kokivat enemmän tarvetta mielenterveyspalveluille ja heillä oli enemmän vakavia masennus- ja ahdistusoireita kuin hiv-negatiivisilla maahanmuuttajilla. Tutkimuksessa korostui erityisesti hiv-positiivisten maahanmuuttajamiesten riski masennus- ja ahdistusoireisiin. Hiv-positiiviset tutkittavat olivat kuitenkin tyytyväisempiä saamaansa hoitoon ja kokivat vähemmän tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta. Tutkimus onnistui saamaan tietoa ryhmästä, josta on hyvin vähän tutkimustietoa saatavilla Suomessa. Toisaalta tutkimuksen pieni otoskoko ja tutkittujen maahanmuuttajaryhmien kulttuuriset erityispiirteet rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää mitkä tekijät lisäävät hiv-positiivisten maahanmuuttajien riskiä sairastua mielenterveysongelmiin, miten niitä voitaisiin ehkäistä sekä miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää. (193 sanaa)
  • Kuismanen, Kirsi; Hautala, Johanna; Pietiläinen, Sirkka; Raussi-Lehto, Eija; Jakobsson, Maija (2018)
    Maahanmuuton lisääntyessä terveydenhuollossa kohdataan yhä useammin potilaana naisia, jotka on ympärileikattu ennen tuloa Suomeen. Terveydenhuoltohenkilöstön on tärkeää osata ottaa ympärileikkaukseen liittyvät ongelmat puheeksi erityisesti naisten ollessa raskaana. Avausleikkausta tulisi tarjota oireisille naisille. Se voidaan tehdä raskauden tai synnytyksen aikana tai mieluiten jo sukupuolielämän alkaessa. Vastasyntyneen lapsen vanhemmille on tärkeää kertoa, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa kielletty.
  • Paalanne, Niko; Ryhänen, Samppa; Kuitunen, Mikael (2021)
  • Hintsanen, Kristiina; Siikamäki, Heli (2016)
  • Myntti, Tarja; Saisto, Terhi; Wartiovaara-Kautto, Ulla (2018)
  • Kuitunen, Mikael (2021)
    Suomessa syntynyt 14-vuotias somalinuori tuli päivystykseen pari viikkoa jatkuneiden rintatuntemusten vuoksi. Väsymystä, heikotusta ja huimausta oli ollut pitempään.
  • Grierson, Sirkku; Kivelä, Pia; Soini, Hanna; Räsänen, Sirpa; Miettinen, Katri; Marttila, Jane; Vauhkonen, Mikko; Vasankari, Tuula (2017)
    Maahanmuuttajien, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, keuhkotuberkuloosiseulonta toteutuu vain osassa kunnista ja niissäkin vaihtelevasti. Ongelmia on ollut mm. seulottavien tavoittamisessa.
  • Jahnukainen, Kirsi; Helminen-Pacius, Päivi; Anttonen, Anna-Kaisa; Matinlauri, Irma; Mustanoja, Satu; Sirkiä, Kirsti; Wartiovaara-Kautto, Ulla (2016)
    • Pe­rin­nöl­li­set he­mog­lo­bii­ni­poik­kea­vuu­det ovat Suo­mes­sa har­vi­nais­sai­rauk­sia, ei­kä yh­del­le lää­kä­ril­le muo­dos­tu niis­tä riit­tä­vää ko­ke­mus­ta nor­maa­lin klii­ni­sen työn puit­teis­sa. • Osal­le po­ti­lais­ta tu­lee hoi­ta­mat­to­man he­mog­lo­bii­ni­poik­kea­vuu­den seu­rauk­se­na ete­ne­viä ku­dos­vau­rioi­ta, ja nii­den komp­li­kaa­tiot ovat kal­lii­ta hoi­taa. • Al­ku­diag­nos­tiik­ka teh­dään pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa, ja si­tä var­ten tar­vi­taan kan­sal­li­set suo­si­tuk­set. • Po­ti­laan oi­reet ja komp­li­kaa­tio­ris­kit edel­lyt­tä­vät seu­ran­nas­sa eri­tyis­tut­ki­muk­sia ja mo­niam­ma­til­li­sen työ­ryh­män tu­kea. • Hoi­don por­ras­tuk­sen ta­voit­tee­na on saa­da ris­ki­po­ti­laat vii­veet­tä tut­ki­muk­siin ja ajan­mu­kai­seen hoi­toon. Toi­saal­ta ne po­ti­laat, jot­ka ei­vät tar­vit­se seu­ran­taa, tu­li­si tun­nis­taa mah­dol­li­sim­man ajois­sa jo pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa.
  • Valve, Kirsi; Nieminen, Tea (2016)
    •Troop­pis­ten tau­tien epäi­ly vaa­tii usein oi­val­lus­ta, diag­nos­tiik­ka ja hoi­to eri­tyi­so­saa­mis­ta. •Ma­la­ria voi oi­reil­la vuo­sien ku­lut­tua maa­han­muu­tos­ta. Ras­kau­de­nai­kai­nen ane­mia voi joh­tua oi­reet­to­mas­ta, subk­lii­ni­ses­tä ma­la­rias­ta. •Kroo­ni­nen iho­haa­vau­ma voi ol­la iho­leish­ma­niaa­si, mut­ta tau­ti voi il­me­tä myös va­ka­va­na vis­ke­raa­li­se­na ­leish­ma­niaa­si­na. •Eo­si­no­fii­li­ta­so voi ol­la ko­hon­nut ku­dos­ma­to­tau­dis­sa, he­ma­tu­ria voi joh­tua skis­to­so­miaa­sis­ta ja kys­ta mak­sas­sa voi ol­la eki­no­kok­koo­si. •In­fek­tio­ris­ki riip­puu maa­han­muut­ta­jan läh­tö­maas­ta, kaut­ta­kul­ku­rei­teis­tä ja olo­suh­teis­ta en­nen Suo­meen saa­pu­mis­ta.
  • Lehti, Venla (2017)
    Maahanmuuttajan psykiatrinen arvio edellyttää kulttuurista ¬osaamista myös terveydenhuoltojärjestelmältä. Alkuun pääsee kuuntelemalla tarkasti ja suhtautumalla potilaaseen yksilönä eikä esimerkiksi tietyn etnisen ryhmän edustajana.
  • Rajalahti, Iiris; Ruutu, Petri; Virtanen, Mikko; Salo, Eeva; Järvinen, Asko; Vasankari, Tuula; Soini, Hanna (2017)
    Suomessa todetaan alle 300 uutta tuberkuloositapausta vuodessa. Ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Epidemiologinen tilanne on muuttumassa. Sairastuneiden keski-ikä laskee, koska nuorten maahanmuuttajien osuus kasvaa. Haasteita ovat sairastuneiden varhainen löytäminen, lääkehoidon toteutus, kustannustehokas riskiryhmien seulonta ja tartunnanjäljitys, rekisterijärjestelmän laajentaminen ja työntekijöiden säännöllisestä koulutuksesta huolehtiminen. Tärkeimmät muutokset uudessa tartuntatautilaissa ovat eräissä työtehtävissä toimivien uudistetut ¬tuberkuloosin seulontakriteerit sekä mahdollisuus rekisteröidä altistuneita.
  • Tuomisto, Karolina; Tiittala, Paula; Helve, Otto (2020)
  • Kantele, Anu; Siikamäki, Heli; Keistinen, Timo; Virolainen-Julkunen, Anni (2016)