Browsing by Subject "Engelska"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Virtanen, Päivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Englannin kielen laajamittainen käyttö Suomessa ja muualla maailmassa on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Leppänen ym. (2009) tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten asenteista englannin kieltä kohtaan. Kyseisen tutkimuksen innoittamana tutkin kotkalaisten sekä lähiseudun täysi-ikäisten asukkaiden asenteita englantia kohtaan. Halusin keskittyä kyseiseen alueeseen, koska vastaavaa Kotkan alueeseen keskittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi tutkimukseni tarjoaa tietoa Kotkan kaupunkistrategiaa Kotka 2025 varten, jossa mm. kansainvälistyminen ja elämänmittainen oppiminen on nostettu esille. Englannin kielen lisäksi kysyin myös asukkaiden mielipiteitä venäjän kieltä kohtaan johtuen kaupungin maantieteellisestä sijainnista lähellä Venäjän rajaa. Tutkimukseen osallistui 203 vastaajaa. Keräsin aineiston online-kyselynä kahden paikallisen Facebook-sivuston, Merikaupunki Kotka ja Puskaradio Kotka 2.0 välityksellä. Lisäksi kysely julkaistiin paikallisen yrityksen sisäisillä kanavilla. Vastausmäärän perusteella näyttää siltä, että asukkaat kokivat aiheen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Vastausten perusteella asukkaiden suhtautuminen englannin kieleen on erittäin myönteistä. Tulokset ovat melko samansuuntaiset Leppäsen ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Tutkimukseni mukaan vastaajat kokevat englannin kielen tärkeäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin ympäri maailmaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. He olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä nuorten että työikäisten pitäisi osata englantia, mutta ikäihmisten kielitaito jakoi mielipiteitä. Lisäksi vastaajat uskovat, että englannin kieli auttaa lisäämään yhteisymmärrystä. He olivat myös sitä mieltä, että englanninkielentaitoiset asukkaat vaikuttavat Kotkan kaupungin imagoon positiivisesti. Tärkeimmät tekijät, jotka motivoivat vastaajia opiskelemaan englantia ovat Internet, parempi työnsaantimahdollisuus, käyttö työtehtävissä sekä matkailu. Vastaajat ilmoittivat myös, että englannin kielen taidon myötä he kokevat itsensä eurooppalaisiksi ja jopa kansainvälisiksi. Lisäksi he ilmoittivat, että englannin kieli ei kuitenkaan uhkaa Suomen kansalliskieliä. Vertailtaessa englannin kieltä venäjän kieleen, vastaajat ilmoittivat, että he kokevat englannin kielen tärkeämmäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin laajemmassa mittakaavassa kuin venäjän kieli. Itärajan läheisyys näkyi osassa vastauksia, koska osa vastaajista ilmoitti, että venäjän kieltä tarvitaan paikallisesti varsinkin kaupungissa vierailevien turistien takia.
  • Juutinen, Heli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten englannin käyttöä kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukioikäiset nuoret käyttävät englantia vapaa-ajallaan, mikä motivoi heitä näihin aktiviteetteihin, ja kokevatko he oppineensa englantia näiden aktiviteettien avulla. Tutkimuskysymyksiin sisältyi myös se, mitä mieltä opiskelijat olivat koulussa opitun englannin ja vapaa-ajalla käytettävän englannin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilasta kaikilta vuosikursseilta yhdestä lukiosta Helsingissä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltaville esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä sekä lisäkysymyksiä, jotka nousivat esiin haastattelutilanteessa. Haastattelut nauhoitettiin oppilaiden koululla. Jälkeenpäin ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi tutkielmaa varten. Tulokset osoittavat, että suostuin englanninkielinen aktiviteetti on TV-sarjojen tai elokuvien katselu. Englantia myös puhutaan sukulaisten, ystävien, ja kumppanien kanssa, ja oppilaita motivoi heidän oma kiinnostuksensa näihin aktiviteetteihin. Koulussa opittu englanti arvioidaan yleisesti negatiivisesti, kun taas vapaa-ajalla käytetty englanti koetaan vapaaksi ja mukavaksi. Oppimisen koetaan olevan mahdollista molemmissa ympäristöissä, joskin kouluajan ulkopuolisesta oppimisesta pidetään enemmän. Englannin käytön koetaan olevan hyvin erilaista näissä ympäristoissä. Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan englannin roolia kansainvälisen kommunikaation kielenä. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät kuitenkaan koe saaneensa opetusta, jossa kommunikaatio olisi pääosassa, vaan painottavat koulussa käytetyn englannin olevan arvosanakeskeistä ja täydellisyyteen tähtäävää. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että lukiolaiset kokevat vapaa-ajalla opitun ja käytetyn englannin olevan mukavampaa, monipuolisempaa ja hyödyllisempää kuin koulussa opitun ja käytetyn englannin.
  • Gong, Heng (Helsingin yliopisto, 2019)
    With the construction of the largest water dam in the world, China’s Three Gorges Dam, many severe environmental problems have emerged along the Yangtze River. Its constructor, the China Three Gorges Corporation (CTGC), publishes an annual environmental report (AER) to address the ecological problems. This study aims to investigate these reports from the perspective of ecolinguistics under the Story Theory put forward by Arran Stibbe (2015). This study addresses three questions: 1) Are there any beneficial, ambivalent, or destructive discourses in China Three Gorges Corporation's annual environmental reports? 2) If so, how is each story being constructed? 3) What suggestions and implications can we obtain from the analyses of these stories? To answer these questions, 10 English AERs published from 2008 to 2017 by CTGC were collected to compile a corpus with a size of 114,770 tokens. Six story types, including frame, metaphor, evaluation, identity, erasure, and salience, were then chosen for analysis with the combination method of ecolinguistics, corpus linguistics, and critical discourse analysis. The results show that, within the frame story, the sustainable development frame and the green development frame were ambivalent discourses. Within the metaphor story, RIVER AS A TOOL FOR MAKING MONEY, NATURE IS A MACHINE, ECOLOGICAL DAMAGE IS AN ACCIDENT, and COMPANY IS A HUMAN were destructive discourses; NATURE IS A COMPETITION and CLIMATE CHANGE IS A WAR were ambivalent discourses. Within the evaluation story, using three purr-words (clean, new, and renewable) to describe energy formed a destructive discourse. Within the identity story, the use of the pronouns we and our distanced more-than-human participants from human participants, which formed a destructive discourse. Within the erasure story, the nominalization of the word pollute formed a destructive discourse. Within the salience story, describing endangered fish species with abstract words and describing fish as a type of resource formed two destructive discourses, and using the basic level word fish formed a beneficial discourse. Based on these judgments, this study concludes that the beneficial discourse should be promoted, the destructive discourses should be resisted, and the positive parts of the ambivalent discourses should be highlighted while their negative parts should be rejected. These findings can contribute to our understanding of the ecological discourse of the water dam.
  • Pystynen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia kansainvälisenä kommunikaation kielenä, lingua francana (ELF), ja sen ilmenemistä lukion pitkän (A1) englannin oppimateriaaleissa. Englanti on globaali kieli, jota puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kuulevat myös muiden kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja ja heidän välisiään keskusteluja (ELF-tilanteita). Lisäksi englannin kansainvälistä roolia painotetaan vuoden 2015 opetussuunnitelmassa, joten sen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä aksentteja opetusmateriaalien äänitteillä kuullaan ja millaisissa tilanteissa. Tutkielman aineistona ovat kolmen kurssin oppikirjat kahdesta englannin oppikirjasarjasta, Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta sekä Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track-sarjasta. Aineistoksi valikoituivat näiden kuuden kirjan tekstit sekä tehtävät ja niiden äänitteet. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään oppikirjojen sisältöanalyysi, jossa selvitetään, mitä aksentteja kirjojen äänitteillä voidaan odottaa kuultavan ja millaisissa konteksteissa. Toisessa osassa kuvataan äänitteiden aksenttianalyysi. Analyysissa tunnistettiin ja luokiteltiin äänitteillä kuultavat aksentit ja tilanteet, joissa niitä kuullaan. Aksentit kategorisoitiin Kachrun (1985) englannin käytön piirien mukaan sisä- ulko-, ja laajenevaan piiriin. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta kontekstit, joissa aksentteja kuullaan analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmissa sarjoissa sisäpiiriin kuuluvat aksentit ovat selkeässä enemmistössä ulko- ja laajenevaan piiriin kuuluviin aksentteihin nähden. Tämä osoittaa, että molemmat sarjat painottavat englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja kaikissa tilanteissa on sisäpiiriin kuuluva puhuja yhtenä osapuolena. Nämä tulokset osoittavat, että oppikirjat eivät täysin ota huomioon opetussuunnitelman korostamaa englannin kielen kansainvälistä roolia. Tämä lisää opettajien työmäärää, sillä heidän täytyy tuottaa lisämateriaaleja kursseille, mikä vie aikaa muulta opetukselta.
  • Zi, Yu (Helsingin yliopisto, 2019)
    The concept of Content and Language Integrated Learning (CLIL) has been rapidly adopted in Finland and received with positivity. Having high quality CLIL materials is seen as one of the most essential components of a successful CLIL programme. However, the challenges of producing materials for teaching through a foreign language have widely been acknowledged and have remained for at least three decades. Finland is, in fact, behind many other European countries in terms of CLIL materials production. This study sets three main objectives to address the research gap in CLIL materials design. The first objective is to find out the types of materials teachers use in lower secondary CLIL classrooms in Finland. The second and third objectives are to identify and to evaluate teachers’ approaches to text modification. The study focuses on five secondary teachers who teach non-language subjects to grades 7-9 in English. The qualitative data consist of thematic interviews and teaching materials designed by the participants. A thorough review of over 60 studies is conducted in order to provide a theoretical framework for the evaluation of input modification strategies. The results show that the participants commonly employ these four types of materials: 1) textbooks in Finnish, 2) textbooks in the target language, 3) self-written materials, and 4) adaptations of authentic materials. In the case of adapting authentic materials, the study identified all three main approaches to text modification: simplification, elaboration and rediscursification. All participants used some types of rediscursification strategy. Regardless of their previous teaching experience, most participants use elaboration, though the choice of its substrategy is limited to adding redundancy by paraphrasing. More experienced teachers seem to avoid using simplification strategies whilst less experienced teachers adopt a wide range of strategies of simplification. This study can provide the professionals in the field of CLIL education (e.g. material writers, publishers) with an insight into the reality of how the materials are used by CLIL practitioners. The results may also contribute to CLIL teacher education and in-service training by informing teachers of the commonly used input modification strategies and raising awareness of the effectiveness of these techniques.
  • Puska, Tiina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita ja näkemyksiä kokeneilla ja vähemmän kokeneilla yläkoulun englanninopettajilla on kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä luokka-aktiviteetteja kohtaan sekä verrata, eroavatko asenteet ja näkemykset kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien välillä. Lisäksi halutaan selvittää opettajien mahdolliset kehitysideat kommunikatiivisuuteen ja/tai sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien käyttöön liittyen. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee aiheelle oleellisia käsitteitä, joita ovat muun muassa kommunikatiivinen kompetenssi, kommunikatiivinen kielenopetus sekä sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävä aktiviteetti. Lisäksi teoriaosiossa käsitellään esimerkiksi kommunikatiivisen kielenopetuksen historiaa Suomessa sekä kahta viimeisintä Perusopetuksen Opetussuunnitelmaa (2004; 2014). Kyseessä on laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus, jossa materiaali koostuu kahden kokeneen ja kahden vähemmän kokeneen yläkoulun englanninopettajan litteroiduista haastatteluista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joiden apuna hyödynnettiin viittä kirjallisuuskatsauksesta esiinnoussutta aiheeseen liittyvää teemaa. Haastattelupyyntö lähetettiin sähköpostitse kaikille Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla virassa oleville yläkoulun englanninopettajille, joiden yhteystiedot pystyttiin löytämään internetistä, ja neljä ensimmäisenä vastannutta tutkimukseen soveltuvaa opettajaa kutsuttiin haastatteluun. Aineisto kerättiin kokonaisuudessaan tammi-maaliskuussa 2018. Haastatellut opettajat jaettiin kokeneisiin ja vähemmän kokeneisiin Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (2016) määrittelemän aineenopettajan kokemuslisän mukaan. Tulokset osoittavat, että sekä kokeneiden että vähemmän kokeneiden englanninopettajien asenteet kommunikatiivista kielenopetusta ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntäviä aktiviteetteja kohtaan ovat kaiken kaikkiaan positiivisia. Opettajien näkemykset sisälsivät enemmän samankaltaisuuksia kuin eroavaisuuksia, ja suuri osa eroavaisuuksista pystyttiin löytämään yksittäisistä vastauksista. Merkittävimmät eroavaisuudet kokeneiden ja vähemmän kokeneiden opettajien näkemysten välillä koskivat nykyteknologian käyttöä kommunikatiivisten ja sosiaalista vuorovaikutusta hyödyntävien luokka-aktiviteettien toteutuksessa. Vähemmän kokeneet opettajat myös korostivat suullisen kommunikaation ensisijaista tärkeyttä, kun kokeneet opettajat vaikuttivat pitävän kirjallista ja suullista kommunikaatiota tasa-arvoisina englannin kielen opetuksessa. Opettajien samankaltaiset näkemykset liittyivät pääasiassa kohdekielen käyttöön sekä kieliopin merkitykseen opetuksessa, ja uuden opetussuunnitelman vaikutusta kielenopetuksen kommunikatiivisuuteen pidettiin myös jokseenkin vähäisenä. Opettajien ehdottamat kehitysideat omaa opetustaan koskien olivat kaiken kaikkiaan vähäisiä ja yleisluonteisia, ja vain harvoja tarkkarajaisia kehitysideoita mainittiin.
  • Mattila, Elviira (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella hollannista amerikanenglantiin lainattuja sanoja. Tutkin, miten hollantilaisten lainasanojen yleisyys ja niiden merkitykset ovat muuttuneet 1810-luvun ja 2000-luvun välillä. Hollanninkielisistä lainasanoista suurin ryhmä on ruokaan liittyvät lainasanat ja toiseksi suurin ryhmä eläin- ja kasvikunnan sanat, joten tutkin näihin kahteen kategoriaan kuuluvia lainasanoja. Hollanninkielisiä sanoja lainattiin amerikanenglantiin sen jälkeen, kun hollantilaiset siirtolaiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan 1600-luvulla. Keräsin tutkimani lainasanat Nicoline van der Sijsin kirjasta Cookies, Coleslaw and Stoops: The Influence of Dutch on the North American Languages (2009). Tutkin sanojen yleisyyttä ja merkitysten muutoksia käyttämällä materiaalinani Mark Daviesin kehittämää historiallisen amerikanenglannin korpusta (Corpus of Historical American English; COHA). Käytin myös muita lähteitä tarkistaakseni sanojen merkityksiä ja historiaa. Tutkielmani mukaan yleisimmät hollanninkieliset ruokaan liittyvät lainasanat englannissa ovat brandy, cookie, dope, pancake, waffle, pit ja span. Brandy-sanaa on käytetty englannin kielessä melko tasaisesti vuodesta 1810 lähtien. Cookie on yleistynyt eniten ja 2000-luvulla sen suhteellinen frekvenssi oli 29,59 miljoonaa sanaa kohden, joka on kaikista hollanninkielisistä ruokaan liittyvistä lainasanoista suurin. Lainasanoilla pit ja span esiintyy paljon eri merkityksiä Daviesin korpuksessa, mutta sanat esiintyvät myös hollanninkielisessä merkityksessä huomattavissa määrin. Myös sanat coleslaw, cruller, pot cheese, head cheese, Easter flower, groundhog, weakfish, sea bass, abele ja Antwerp esiintyvät korpuksessa, mutta ne eivät ole läheskään yhtä yleisiä. Merkityksen muutoksia kokivat sanat cookie, pancake ja dope, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä, mutta saaneet lisäksi uusia merkityksiä.
  • Tuohino, Iida (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kolmea Yhdysvaltojen presidentin pitämää puhetta ja analysoidaan presidenttien käyttämiä diskursiivisia legitimaatiostrategioita ja sitä, miten ne ovat kielellisesti rakentuneet aineistossa. Legitimaatiostrategioiden luokittelun perusteena käytetään Van Leeuwenin viitekehystä legitimoivan kielen analysointiin, mikä sisältää neljä pääkategoriaa: auktoriteettiperustaisen, moraaliperustaisen, rationaalisuusperustaisen ja tarinaperustaisen legitimoinnin. Jokainen Van Leeuwenin määrittelemistä pääluokista sisältää lisäksi useamman alakategorian, jotka pyritään myös tunnistamaan. Van Leeuwenin typologian lisäksi tutkielman laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Aineisto, jota käytetään presidenttien legitimaation tutkimuksen pohjana, muodostuu kolmesta ulkopolitiikkaa käsittelevästä puheesta, jotka ovat George W. Bushin, Barack Obaman ja Donald Trumpin pitämiä. Puheita yhdistää niiden aihepiiri ja kohdeyleisö: Jokainen presidenteistä perustelee puheessaan Yhdysvaltojen kansalaisille välttämättömyyttä muuttaa toimintaa Lähi-Idän valtiota vastaan ankarammaksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi joukkotuhoaseiden asettamalta uhalta. Bush käsittelee puheessaan Saddam Husseinin aseistariisumisen välttämättömyyttä, Obama perustelee tarpeellisuutta suorittaa ilmaisku Syyriaan, ja Trump argumentoi aggressiivisemman Iran-politiikan ja akuutin Iranin ydinasesopimuksen uudelleentarkastelun puolesta. Jokainen presidenteistä pyrkii puheessaan saamaan kansalaiset vakuuttuneeksi epäsuositun poliittisen päätöksen tarpeellisuudesta, mikä tarkoittaa aineiston kannalta legitimaatiostrategioiden määrän runsautta. Tutkielman keskeinen löydös oli moraali- ja tarinaperustaisen legitimoinnin päällekkäisyys ja niiden muodostaman kokonaisuuden merkittävyys presidenttien legitimoinnissa: niin Bush, Obama kuin Trump antoivat oikeutuksen Yhdysvaltojen potentiaalisille toimille Irakia, Syyriaa ja Irania vastaan kuvaamalla vahvasti moralisoiden kyseisten valtioiden menneitä tekoja Yhdysvaltoja, omia kansalaisiaan ja/tai muuta maailmaa kohtaan. Obama ja Bush oikeuttivat Yhdysvaltojen toimet myös vetoamalla maan menneen ja tulevan toiminnan moraalisuuteen. Tämä amerikkalainen ekseptionalismi taas puuttui Trumpin retoriikasta; hän kuvasi Yhdysvaltojen menneisyyttä neutraalimmin. Rationaalisuusperustaisen legitimaation suhteen presidentit käyttivät useimmiten instrumentaalista legitimointia: Erityisesti toiminnan tavoitteisiin viittaaminen oli yleistä. Auktoriteettiperustaisen legitimoinnin tyypillisin muoto oli enemmistön konformisuuteen viittaaminen: Presidentit esittivät niin kohdemaihin kohdistuvat syytöksensä kuin toimenpide-suosituksensa laajan enemmistön hyväksymiksi. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tekemiä päätelmiä ei voi yleistää aineiston ulkopuolelle: Aineiston suppeudesta johtuen tutkielma ei ota kantaa kysymyksiin presidenttien tyypillisestä legitimaatiostrategioiden käytöstä, eikä sen tekemistä havainnoista voi myöskään tehdä päätelmiä Bushin, Obaman ja Trumpin diskursiivisen legitimaation eroavaisuuksista yleisellä tasolla.
  • Saloheimo, Maija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee englantia lingua francana (ELF), ja kuinka se ilmenee lukion opetusmateriaaleissa. Englanti on kansainvälinen kieli ja sitä puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Siksi on tärkeää, että oppilaille näytetään englannin rooli kommunikointikielenä eri kieliä äidinkielenään puhuvien välisessä keskustelussa. Englannin globaalia luonnetta lisäksi korostetaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelmassa, joten sen vaikutuksen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä kulttuureja oppilaille esitellään, ja millaista tietoa heille tarjotaan niistä. Lisäksi tutkielma keskittyy tilanteisiin, joissa englantia käytetään lingua francana, kuvailemalla ja vertailemalla niitä. Tutkielmassa käytetään kolmea kirjaa kahdesta englannin oppikirjasarjasta: Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track -sarjasta sekä Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta. Näin ollen tekstit kuudesta kirjasta toimivat tutkielman materiaalina. Analyysimetodina käytetään sisältöanalyysia, tarkemmin lähilukua ja kategorisointia. Oppikirjoista löytyvät viittaukset eri kulttuureihin kategorisoidaan kahdella tavalla: Kachrun (1985) englannin käytön piirien ja viittausten tyypin mukaan. Piirejä on kolme: sisä-, ulko- ja laajeneva piiri, ja viittaustyyppejä on viisi: henkilö, tuote, paikka, tapa ja perspektiivi. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta ELF-tilanteet analysoidaan kvalitatiivisesti Tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmat sarjat keskittyvät vahvasti sisäpiirin kulttuureihin ja viittaavat niihin lähinnä henkilöillä ja tuotteilla. On Track- sarjassa viitataan huomattavasti enemmän laajenevan piirin kulttuureihin, kun taas Insights-sarja viittaa enemmän sisäpiiriin. Toisin sanoen, molemmat sarjat korostavat englantia äidinkielenään puhuvia kulttuureja ja viittaavat niihin henkilöillä ja tuotteilla. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja lähes kaikissa niissä yhtenä osapuolena on natiivipuhuja. Lisäksi lähes kaikki niistä on kirjoitettu epäsuorasti ilman oikeaa dialogia ja standardin englannin normeja seuraten. Näistä tuloksista huomataan, että opetussuunnitelman korostamaa globaali englantia ei oteta täysin huomioon oppikirjoissa. Tästä johtuen opettajille koituu enemmän työtä lisämateriaalin tuottamisessa.
  • Nedelcheva, Monika (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aims of this thesis are to present the significance of three of the most successful novels of the Brontë sisters, the impact these works made on the feminist movement and why the novels still are relevant. The question of the woman in nineteenth-century Britain is another topic studied. The analysis focuses on the elements in the novels by which the authors criticise the strict patriarchal norms of the Victorian society and demonstrate their progressive thinking as they present perceptions and ideas contradicting the common beliefs of their age. The primary material consists of the novels Jane Eyre by Charlotte Brontë, Wuthering Heights by Emily Brontë and Agnes Grey by Anne Brontë. My study presents plot summaries, textual and comparative analysis as well as data by scholars who have studied the works of the Brontë sisters in terms of the social, political and economic situation in Victorian England. The characters of Jane Eyre, Catherine Earnshaw and Agnes Grey have become iconic role models not only for the female society in nineteenth century Britain but also for generations of women all over the world. Jane Eyre’s story inspires women to seek justice and never tolerate maltreatment, to demonstrate dignity and pride, no matter what their social stratum is. Catherine Earnshaw’s fate, on the other hand, showcases how being too stubborn and focusing on attaining high-social status, whilst ignoring the true desires of one’s heart, can consume one. Finally, Agnes Grey teaches women that by patience, consistency and hard work you can achieve your goals, in spite of the doubts of your family or society. Self-realization, finding and using one’s own voice, focusing on one’s life goals are some of the foundations on which their character development is shaped. I conclude that progressive authors like the Brontë’s sisters, who manage to portray realistic observations of their society in their novels, can guide the course of feminism and influence generations of readers.
  • Stenberg, Kristina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Englannin kieli on levinnyt tasaista tahtia maailmalla johtaen siihen, että äidinkielenään kieltä puhuvia on vähemmän kuin toisena tai vieraana kielenä englantia puhuvia. Tämä heijastuu Suomessa niin vuoden 2015 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuin myös vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteissa, joissa molemmissa korostetaan englannin kielen globaalia asemaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mihin suomalaisten englannin oppikirjojen tekstit sijoittuvat maantieteellisesti, sekä millaisia eroja yläkoulun ja lukion kirjasarjojen välillä on. Havaintoja peilataan opetussuunnitelman perusteissa annettuihin tavoitteisiin. Tutkielmassa tutkitaan kahden Sanoma Pron julkaiseman kirjasarjan kirjoja, yläkouluun tarkoitetun On the Go –sarjan kolmea tekstikirjaa sekä kuutta ensimmäistä kirjaa lukion On Track –sarjasta. Analyysimetodina käytetään sisällönanalyysia, jonka avulla tekstit luokitellaan ja ryhmitellään maanosien sekä maiden mukaisesti. Kriteeristö sisällönanalyysiin on kehitetty varta vasten tätä tutkielmaa varten, sillä aikaisempaa tutkimusta samasta aiheesta ei ole tehty. Kummankin kirjasarjan kirjojen tulokset kategorisoidaan lisäksi noudattaen Kachrun (1985) mallia englannin käytön kolmesta piiristä: sisä-, ulko- sekä laajeneva piiri. Tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta joitakin ongelmallisempia tekstejä käsitellään kvalitatiivisesti kunkin kirjan kohdalla. Tulokset osoittavat, että maanosista Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla on suurin näkyvyys molemmissa kirjasarjoissa Iso-Britannian sekä Yhdysvaltojen ollessa kaksi selkeimmin esillä olevaa valtiota. On the Go keskittyy hieman enemmän Pohjois-Amerikkaan sekä esittelee myös Aasiaa ja Oseaniaa melko lailla, kun taas On Track –sarjassa keskitytään eniten Eurooppaan. Englannin kolmesta piiristä sisäpiiri on eniten esillä kummassakin kirjasarjassa. Molemmissa kirjasarjoissa on kuitenkin paljon tekstejä, joilla ei ole selkeää maantieteellistä sijaintia, mutta etenkin lukion kirjasarjassa tämä on erittäin yleistä. Maantieteellisen sijainnin puuttuminen saattaa heijastella opetussuunnitelman perusteissakin mainittua englannin kansainvälistä roolia, sekä sitä, että englannin kieli ei ole enää sidottu pelkästään sisäpiirin maihin.
  • Oinonen, Heta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suullinen kielitaito on tärkeä osa-alue vieraiden kielten opetuksessa. Koska suullinen osaaminen on osa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, voidaan olettaa, että suullista kommunikaatiota opetetaan ja arvioidaan yläkoulun vieraiden kielten opetuksessa. Tutkielma tarkastelee englannin suullisen kielitaidon arviointia suomalaisissa yläkouluissa. Tutkielmassa analysoidaan On the Go -oppimateriaalisarjan valmiita suullisia kokeita. Tutkielmaa varten haastateltiin myös neljää yläkoulun englannin opettajaa. Tutkimus suoritettiin analysoimalla kahta eri aineistotyyppiä. Suulliset kokeet analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä jakamalla tehtävät kategorioihin tehtävätyypin mukaan. Suullisissa kokeissa oli neljä eri tehtävätyyppiä, jotka ovat ääneen lukeminen, roolileikit, sanojen selitys ja tuottamistehtävät. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan kokeissa aiheet olivat lähellä nuorten arkielämää, mutta yhdeksännen luokan kokeissa aiheet olivat vaativampia ja abstraktimpia. Tutkimukseen osallistui myös haastattelun muodossa neljä yläkoulun englanninopettajaa. Haastattelut toteutettiin touko-kesäkuussa 2019. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla, jonka jälkeen ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi. Haastatteluaineisto kuvaa eri opettajien metodeja englannin kielen suullisen osaamisen arviointiin. Kolme neljästä opettajasta järjestää suullisia kokeita esimerkiksi erilaisten haastattelujen avulla. Yksi opettaja ilmoitti käyttävänsä oppimateriaalien valmiita suullisia kokeita. Yksi opettaja ei käytä lainkaan suullisia kokeita, vaan arvioi suullista kielitaitoa oppituntien aikana. Opettajat käyttävät omia arviointiasteikkojaan suullisten suorituksien arvioinnissa. Yksi opettaja kertoi arvioivansa esitelmät numeerisella arvosanalla. Opettajat suosivat sanallista arviointia, jotta oppilaat tietävät omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Opettajien mielestä viestin välittyminen on tärkeää, kun arvioidaan suullista kielitaitoa. Yksi opettaja kertoi kiinnittävänsä erityistä huomiota ääntämiseen, kun taas muut opettajat ilmoittivat yleisen sujuvuuden ja ymmärrettävyyden olevan tärkeintä.
  • Väisänen, Karra (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma tarkastelee englanninkielisiä tatuointeja Suomessa ja sitä, kuinka suomalaiset ilmaisevat identiteettejään niiden kautta. Tämä tutkielma tuo tatuointien tarkasteluun mukaan aivan uuden, lingvistisen, aspektin. Tatuointeja on tutkittu aiemmin paljon varsinkin psykologian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Nämä tutkimukset ovat usein perustuneet tatuoitujen henkilöiden haastatteluihin ja niissä on narratiivisista aineistoista selvitetty tatuointien ottamisen syitä. Tutkijat ovat huomanneet, että tatuoinneilla on suuri merkitys identiteetin ilmaisemisessa ja minäkuvan luomisessa. Kyselyyn osallistui 136 vastaajaa. Kysely toteutettiin kyselylomakkeen avulla internetissä, ja siihen oli mahdollista vastata joko suomeksi tai englanniksi. Osallistujiksi haettiin Suomessa asuvia henkilöitä, joilla oli englannin kieltä tatuoituna ihoonsa. Ikäjakauma oli suuri, 19-55 vuotta, ja 82 % kyselyyn vastanneista oli naisia ja 18 % miehiä. Melkein kaikki osallistujat mainitsivat äidinkielekseen suomen (3 % kertoi puhuvansa ruotsia äidinkielenään). Tutkimuksessa havaittiin, että englantia käytettiin tatuoinneissa ilmaisemaan erilaisia identiteettejä: riippuen englannin kielen tärkeydestä vastaajan elämässä englanninkielisen tatuoinnin nähtiin muuttavan identiteettejä sekä positiivisesti että negatiivisesti. Erityisesti yksilöille, jotka eivät pitäneet englantia henkilökohtaisesti tärkeänä, englannin kielellä oli tatuoinnissa vain esteettinen funktio. Yleisimmät syyt tatuoinnin ottamiselle vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia: tatuointeja otettiin niiden voimaannuttavan vaikutuksen vuoksi, ikuistamaan jokin vaihe yksilön elämässä ja ilmaisemaan sidettä ystävään, kaveriin tai lemmikkiin. Englanti valittiin tatuoinnin kieleksi, koska sen koettiin olevan jollain tapaa ”parempi” ja kauniimpi kuin suomi ja koska tatuoinnin lähteen (esim. sitaatti, laulun sanat) alkuperäinen kieli haluttiin säilyttää. Lisäksi havaittiin, että yksittäisten tatuointien merkitys oli pienempi enemmän tatuoiduille henkilöille kuin henkilöille, joilla oli vähemmän tatuointeja. Käsivarret ja jalat olivat useimmin tatuoidut paikat sekä miehillä että naisilla. Osallistujien ikä ja englannin kielen tärkeys vaikuttivat merkittävästi heidän vastauksiinsa: englanti ja heidän englanninkieliset tatuointinsa olivat huomattavasti tärkeämpiä nuoremmille henkilöille. Vastaajien sukupuolella ja koulutustasolla ei havaittu olevan suurempaa vaikutusta vastauksiin. Tutkimus osoittaa, että huolimatta stigmasta, joka tatuoituihin henkilöihin liitetään, tatuoinneilla on huomattavan suuri vaikutus yksilön identiteetille – joillekin tatuointien merkitykset ovat todella henkilökohtaisia, toisille taas on erittäin tärkeää, mitä muut ajattelevat heidän tatuoinneistaan.
  • Sirén, Hanna (Helsingin yliopisto, 2008)
    Pro graduni lähtökohtana on Wendy Holdenin romaani Bad Heir Day, jota käytän vertailevassa tutkimuksessani esimerkkiteoksena tarkastellessani englantilaisen ja suomalaisen kulttuurin ominaispiirteitä, huumoria ja kääntämistä monitieteisten lähteiden avulla. Pohdin myös tutkimusprosessin aikana esiin nousseita käännöstutkimukseen ja ylipäänsä tutkimukseen liittyviä aspekteja mahdollisia tulevia tutkimuksia tai muita soveltamiskohteita varten. Kappaleessa 2 käsittelen lähdetekstiä eli Bad Heir Day -romaania, minkä jälkeen siirryn tutkimaan vertailevasti englantilaista ja suomalaista kulttuuria, tärkeimpinä yhteiskunnallista ulottuvuutta käsittelevinä lähdeteoksina Anthony Giddensin Sociology (2006) ja Kimmo Jokisen & Kimmo Saariston Suomalainen yhteiskunta (2006). Kappaleissa 3 - 5 käsittelen Bad Heir Dayn kirjallisuusgenrejä ja huumoria. Kappaleessa 6 tarkastelen sekä kääntämistä että kulttuurienvälistä kommunikaatiota, lähteinä mm. Andrew Chesterman (1997), Fons Trompenaars (Charles 2003, HSE) ja Edward T. Hall (Varner & Beamer 1995). Kappale 7 taas käsittelee omaa tutkimuskohdettani kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Käytän käännösnäytteiden luokittelussa Chestermanin (1997) kategorioita. Kappaleen 7 loppuosa keskittyy käännöksen lukijoihin, sisältäen mm. kolmen lukijan palautetta. Lopulta kappaleessa 8 käsittelen gradunteon aikana kiinnostukseni herättänyttä tutkimus- ja käännösprosessitutkimusta sekä käytän lähteitä tutkimusprosessin reflektointiin, painottaen eri metodien harjoittelemisen tärkeyttä. Tämän kappaleen lähteinä ovat mm. Riitta Jääskeläisen väitöskirja (1993), Juha Varron online-luento (2004) ja Mika Elon artikkeli (2007) taiteellisesta tutkimuksesta sekä Jussi Pakkasvirran Monitiede vai monta tiedettä (2003).
  • Jonsson, Katrin Thora (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis examines the language attitudes of immigrants in Iceland when their primary language is English. Immigrants in Iceland are approximately 12% of the population. Language attitudes of Icelanders towards the English language have been studied extensively. However, the language attitudes of immigrants in Iceland have not been studied. Previous studies on the English language in Iceland have mentioned the idea that Icelanders are becoming bilingual, Icelandic/English, and that the English knowledge that Icelandic children have is greater than expected. In this qualitative study, ten immigrants in Iceland were interviewed and asked about their language attitudes and how they felt about having to rely on English in Iceland in their everyday life. The interviews were semi structured, and the data was analysed using qualitative content analysis. The aim of the thesis was to see what the language attitudes of immigrants in Iceland when their language of communication is English and if those attitudes were different depending on how long the person had lived in Iceland. The results from the interviews were that all of the informants felt that they wanted to learn Icelandic to be a part of the Icelandic society. The biggest hindrance, according to the informants, was being accepted into the society by Icelanders and being able to practice Icelandic with locals, since Icelanders would rather switch to English than speak Icelandic. The informants felt that Iceland was a bilingual country and that knowing English was almost as important as knowing Icelandic. Nonetheless, even though there were some complaints from the informants, they wanted all to stay in Iceland for the unforeseeable future.
  • Ali-Hokka, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tutkin pragmaattisia kompetensseja High five! 5, Actitivies -tehtäväkirjassa. High five! 5, Activities on pääasiassa harjoituksia sisältävä englannin oppikirja, joka on suunnattu suomalaisille viidesluokkalaisille. Pragmaattiset kompetenssit ovat käytännön kommunikaatiotaitoja sosiaalisissa tilanteissa. Tutkimuksessani erilaisten pragmaattisten kompetenssien määrittelyyn on käytetty opetusta ohjaavia asiakirjoja ja pragmatiikan tutkimuksen tuloksia. Oppikirjojen pragmatiikkaa on aiemmin tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimukset korostavat erityisesti metapragmatiikan merkitystä pragmatiikan opetuksessa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi autenttinen materiaali, kontekstualisointi ja ekstralingvistiset apukeinot. Analysoin High five! 5, Activities -tehtäväkirjan kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kvantitatiivinen osuus tutkimuksesta erittelee tehtäväkirjasta löydytetyt pragmaattiset kompetenssit ja niiden frekvenssit. Kvalitatiivinen osuus muodostaa yleiskuvan pragmaattisia kompetensseja harjoittavista tehtävistä. Analyysi osoittaa, että tehtäväkirjan tehtävien avulla viidesluokkalaiset pääsevät harjoituttamaan puhetaitojaan ja he harjoittelevat erilaisia puheakteja ja funktionaalista kommunikaatiota. Puhetaitojen painoarvo on tehtäväkirjassa suuri verrattuna muihin pragmaattisiin kompetensseihin. Diskurssivalmiuksien harjoituttaminen on puutteellista, sillä vaikka oppilaat oppivat käyttämään oppimiaan sanoja ja lauseita joustavasti, heidän viestintänsä koheesio ja koherenssi eivät saa harjoitusta. Oppilaiden taitoa hallita vuorojen pyytämistä ja vaihtoa keskustelussa ei harjoiteta, vaikka puheharjoituksia on paljon. Harjoituksissa käytetään lähinnä piirroshahmoja ja kuvitusta, jotka liittyvät todellisiin paikkoihin, mutta autenttisen materiaalin osuus on olematon. Harjoituksia on joka sivulla niin tiiviisti, ettei kontekstualisointia ja muita elementtejä juurikaan löydy. Kuvia löytyy, mutta niiden tehtävä on lähinnä luoda temaattisesti visuaalista ulkoasua. Metapragmatiikkaa löytyy hyvin vähän, mutta toisaalta sitä voisi löytyä paljon enemmän, jos tutkimusten käsitys metapragmatiikasta kohtaisi opetussuunnitelman kanssa. Tilanteen parantamiseksi opetussuunnitelman mukaista metapragmatiikkaa, tarkemmin sanoen metaoppimista, tutkittaisiin empiirisesti.
  • Kontinen, Marjut (Helsingin yliopisto, 2018)
    This thesis focuses on the usage of prestudy materials in EFL teaching in Finnish basic education and the relation between this usage and the learners’ attitudes towards learning English. The research questions are the following: 1) what kinds of attitudes Finnish pupils have towards learning English, 2) what do the pupils and the teacher think about the usage of prestudy materials, and 3) does the usage of prestudy materials relate to the pupils’ attitudes towards learning English and if so, how? The study was conducted as an intervention study. The participants were in the fifth and eighth grade of Finnish basic education. There were 14 participants from each grade. The pupils’ attitudes towards learning English were measured with a questionnaire both before and after the intervention. During the intervention, both grades used prestudy materials as follows: before taking up a new unit in their textbooks in class, the teacher gave the pupils prestudy materials prepared by the researcher to be done as homework. The prestudy materials familiarised the pupils with the theme and vocabulary of the upcoming unit. In addition to measuring the pupils’ attitudes, the post-intervention questionnaire also included a section inquiring about the pupils’ experiences of the prestudy. The teacher was interviewed both before and after the intervention. The results of the study show that the pupils mainly have positive attitudes towards learning English. No clear relation between the usage of prestudy materials and the pupils’ attitudes towards learning English was found. However, the results show that the fifth graders think that the prestudy materials were beneficial. They reported being more active in class and stated that it was easier for them to understand the texts after having done the prestudy exercises. Based on the results it seems that the usage of prestudy materials is more beneficial if the subject is difficult for the learners. In contrast to the fifth graders, the eighth graders’ textbooks already included prestudy exercises, which they did in class. Based on the results, the eighth graders think that these exercises are sufficient and they do not think they need prestudy materials that are done as homework.
  • Kemiläinen, Eliisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Jo vuosikymmeniä jatkunut keskustelu kielten suullisen osakokeen lisäämisestä ylioppilastutkintoon sai uusia kierroksia keväällä 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti ylioppilastutkintolautakunnan käynnistäneen suullisen kielitaidon osakokeen kehittämisen. Tässä tutkielmassa kartoitettiin lukion englannin kielen opettajien näkemyksiä suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista sekä tulevasta suullisen kielitaidon osakokeesta englannin ylioppilaskokeessa. Tutkielma toteutettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yhteensä 85 lukion englannin kielen opettajaa ympäri Suomea. Tutkielmassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten lukion englannin kielen opettajat opettavat ja arvioivat suullista kielitaitoa? 2. Miten he arvioivat tämänhetkisen tietämyksensä suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista? 3. Miten he uskovat suullisen kielitaidon osakokeen vaikuttavan opetus- ja arviointikäytänteisiin? Tutkielman tulokset osoittavat, että lukion englannin kielen opettajat suhtautuvat positiivisesti suullisen kielitaidon opetukseen ja arviointiin, mutta ajanpuute, suuret ryhmäkoot ja opiskelijoiden motivaation puute tekevät siitä haasteellista. Myös opetussuunnitelman suullisen kielitaidon arviointikriteerejä pidetään liian epämääräisinä. Ottaen huomioon ylioppilastutkinnon takaistusvaikutuksen lukio-opetukseen, suullisen osakokeen käyttöönotolla on mitä todennäköisimmin positiivisia vaikutuksia suullisen kielitaidon opetukseen ja arviointiin. Opettajat kannattavatkin suullisen osakokeen lisäämistä englannin ylioppilaskokeeseen, joskin sen käytännön toteutus herättää epäluuloa. Kokelaiden suuri määrä, opettajien työmäärän lisääntyminen ilman riittävää korvausta, autenttisen vuorovaikutuksen puute testitilanteessa, arvioinnin käytännön toteutuksen haasteet sekä kokeen kuormittavuus opiskelijoiden näkökulmasta herättävät huolta opettajissa. Suullisen kielitaidon opetuksen, testaamisen ja arvioinnin täydennyskoulutukselle näyttäisi olevan tarvetta, ja opettajien täydennyskoulutusta voidaankin pitää suullisen osakokeen onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeänä.
  • Meri, Emmi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vieraiden kielten suullisen kielitaidon osaamiseen ja viestinnälliseen kielitaitoon on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Englannin suullisen kielitaidon opetusta ja arviointia lukiossa on kuitenkin tähän asti tutkittu enimmäkseen opettajien näkökulmasta. Ylioppilaskirjoituksiin lisättävää suullisen kielitaidon osakoetta kehitetään parhaillaan, minkä vuoksi on tärkeää antaa puheenvuoro myös lukio-opiskelijoille. Tämä tutkielma kartoittaa lukio-opiskelijoiden näkemyksiä englannin suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista sekä tulevasta sähköisestä suullisen kielitaidon osakokeesta englannin ylioppilaskokeessa. Tutkielman aineisto kerättiin käyttäen verkkopohjaista kyselylomaketta, johon vastasi 212 lukiolaista. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä lukiolaiset ajattelevat suullisen kielitaidon opettamisesta ja arvioinnista? 2. Kuinka suullista kielitaitoa tulisi lukiolaisten mukaan mitata ylioppilaskokeessa? 3. Millaisia asenteita lukiolaisilla on sähköistä suullisen kielitaidon osakoetta kohtaan? Tutkielman tulosten mukaan lukiolaiset ovat myönteisiä suullisen kielitaidon opetusta kohtaan ja toivoisivat lisää viestinnällisiä tehtäviä oppitunneille. Etenkin tytöt ovat kuitenkin epävarmoja englannin puhumisesta luokassa. Suullisen kielitaidon arvioinnin kriteerit ovat monille lukiolaisille epäselviä, eivätkä he ole täysin varmoja, kuinka suullista kielitaitoa tulisi arvioida. Vaikka suuri osa lukiolaisista tukee suullisen kielitaidon osakokeen lisäämistä ylioppilaskokeeseen, ovat heidän vastauksensa jakautuneet voimakkaasti puolesta ja vastaan. Ylioppilaskokeen takaistusvaikutuksen on todettu ohjaavan lukion opetusta, ja siten myös suullisen kielitaidon osakokeella voisi olla positiivisia vaikutuksia suullisen kielitaidon opettamiseen ja arviointiin. Ylioppilaskokeen takaistusvaikutus näkyy lukiolaisten vastauksissa siten, että monen mielestä suullista kielitaitoa tulisi opettaa enemmän, jos sitä testattaisiin ylioppilaskokeessa. Lisäksi moni vastasi osallistuvansa suullisen englannin kurssille todennäköisemmin, jos suullisen kielitaidon koe olisi osana englannin ylioppilaskoetta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen ei huolestuttanut lukiolaisia, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ollut kokemusta mobiililaitteiden käytöstä suullisen kielitaidon harjoitteluun oppitunneilla. Tulosten valossa voidaan todeta, että lukiolaiset tarvitsevat lisää harjoitusta ja sen tuomaa varmuutta suullisessa kielitaidossa vielä ennen suullisen kielitaidon osakokeen käyttöönottoa ylioppilaskokeessa.
  • Leppänen, Carolina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aiheena on tarkastella kahden fiktiivisen henkilöhahmon rakentumista semioottis-kognitiivisena prosessina sekä lukijan kiintymyssuhdetta henkilöhahmoihin. Tutkimuksen kohteena on kaksi Neil Gaimanin fantasiakirjaa: Coraline ja The Graveyard Book sekä erityisesti teosten päähenkilöt. Pyrin osoittamaan, että henkilöhahmojen rakentuminen on prosessi, joka yhdistää tekstin lingvistiset elementit ja lukijan kognitiiviset mielentoiminnot. Lähestymistavassani hyödynnän Jonathan Culpeperin näkemystä henkilöhahmojen pohjimmaisesta dualismista sekä tulkinnan kaksisuuntaisuudesta. Pyrin myös havainnollistamaan potentiaalisia syitä sille, miten ja miksi lukijan kiintymyssuhde henkilöhahmoihin rakentuu niin psykologisten kuin neurobiologisten prosessien kautta. Kiintymyssuhteen analysoinnissa hyödynnän tutkimuksia mm. peilineuronien toiminnasta, sekä tunnereaktioista. Ensimmäinen tulkintasuunta henkilöhahmon rakentumisessa ottaa huomioon, millä tavoin hahmo välittyy tekstistä lukijalle. Tarkastelun kohteina ovat sanavalinnat, fokalisaatio ja metaforinen kieli, jotka kiinnittävät lukijan huomion päähenkilöön tekstitasolla. Tämän lisäksi ne aikaansaavat lukijassa mielentoimintoja, jotka täydentävät, yhdistävät ja tulkitsevat luettua tekstiä verraten sitä aikaisempaan eksplisiittiseen ja implisiittiseen tietoon ihmisistä. Toinen tulkintasuunta ottaa huomioon, millä tavoin ja millaiseksi henkilöhahmo rakentuu ensisijaisesti lukijan aikaisemman tiedon ansiosta. Tarkastelun kohteina ovat lukijan perustavanlaatuiset ajatusmallit, joita hän tiedostamattaankin soveltaa kohdatessaan fiktiivisen henkilöhahmon. Tämän tulkintasuunnan analysoinnissa hyödynnän mm. Lisa Zunshinen katsausta mielenteoriaan (Theory of Mind). Tutkielmani osoittaa, että edellä mainitut tulkintasuunnat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Fiktiivistä henkilöhahmoa ei voi mieltää ainoastaan lingvististen elementtien summaksi tai lukijan kognition luomaksi itsenäiseksi kokonaisuudeksi, sillä tekstin ja mielen aikaansaamat prosessit ovat hyvin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tutkielmani osoittaa myös, että lukijan kiintymyssuhde fiktiivisiin henkilöhahmoihin on valtaosin väistämätöntä. Kiintymyssuhde muodostuu automaattisten ja implisiittisten prosessien, kuten tunnereaktioiden kautta niin psykologisella kuin neurobiologisella tasolla.