Browsing by Subject "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 175
  • Pitkänen, Paula (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan ihmissuhteita ja niiden tuhoisaa luonnetta Emily Brontën romaanissa Humiseva Harju (1847). Tutkimusmetodeina käytetään sukupuolentutkimusta ja väkivaltatutkimusta. Väkivalta vaikuttaa vahvasti lähes kaikkiin romaanin ihmissuhteisiin, sekä siinä esiintyviin henkilöihin. Tutkielmassa keskitytään erityisesti Heathcliffin ja Catherinen henkilöhahmoihin, ja pyritään näyttämään, kuinka väkivaltainen kasvatus ja elinympäristö ovat vaikuttaneet heihin lapsuudessa niin, että hahmot päätyvät kohtelemaan muita ihmisiä fyysisesti ja henkisesti kaltoin myös aikuisina. Heathcliffin ja Catherinen kokema väkivalta on peräisin erilaisista syistä: Heathcliff kärsii orpotaustansa, etnisyytensä ja kasvattiveljessään herättämänsä kateuden takia, kun taas Catherinea rangaistaan, soimataan ja väheksytään oman sukupuolensa takia. Esseessä tarkastellaan myös yleisellä tasolla yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolinormeja, jotka vaikuttavat suuresti sekä tyttöjen ja poikien omaan ajatteluun, että muun lähipiirin suhtautumiseen heihin. Heathcliffin ja Catherinen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös muita keskeisiä henkilöhahmoja, kuten Nellyä, Edgaria, Isabellaa ja Lintonia. Nellyn, Isabellan ja Catherinen välisiä suhteita tutkiessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka henkilöhahmot ja heidän keskinäinen dynamiikkansa edustavat stereotyyppistä kuvausta naisten välisistä ystävyyksistä, joita värittävät vahvasti kateus, huijaus ja kilpailu. Edgarin ja Lintonin henkilöhahmoja tarkasteltaessa käsitellään toksista maskuliinisuutta ja sitä, millainen maskuliinisuuden ihanne on yhteiskunnassamme, ja kuinka se vaikuttaa miesten kohteluun. Tutkielmassa tuodaan esille kolme erilaista keskeistä väkivallan muotoa: lapsiin kohdistuva väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta. Kaikki nämä väkivallan muodot ovat vahvasti esillä Humisevassa Harjussa. Lähes jokainen romaanissa esiintyvä lapsihahmo kokee fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa, mikä kertoo myös siitä, kuinka lapsiin suhtauduttiin 1700- ja 1800- lukujen Englannissa. Lapsena koettu väkivalta tekee myös monesta hahmosta, kuten Heathcliffista, Catherinesta ja Hindleystä, erittäin julmia aikuisia. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarkasteltaessa keskitytään erityisesti Isabellan ja Catherinen tyttären, Cathyn hahmoihin. Naiiviksi nuoreksi romantikoksi kuvailtu Isabella ihastuu Heathcliffiin, joka käyttää häntä hyväkseen tuottaakseen tuskaa Edgarille. Isabella päätyy naimisiin Heathcliffin kanssa, mitä seuraavina viikkoina hän tulee lähes päivittäin pahoinpidellyksi, nöyryytetyksi ja eristetyksi aviomiehensä taloon. Hän tulee todennäköisen raiskauksen seurauksena raskaaksi, pakenee ja joutuu muuttamaan yksin pois kotiseudultaan. Isabellan henkilökehityksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, kuinka hänen lähipiirinsä suhtautuu paheksuttuun avioliittoon ja sitä seuranneeseen kärsimykseen. Isabellan veli Edgar katkaisee välinsä siskoonsa, ja Nelly paheksuu ennemmin Isabellan avioliiton jälkeen siveettömäksi muuttunutta ulkoasua kuin Heathcliffin väkivaltaa. Cathy puolestaan elää lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa samassa turvatussa ympäristössä kuin Isabella, kunnes Heathcliffiin tutustuttuaan joutuu pakkoavioliiton, fyysisen väkivallan ja vapaudenriiston uhriksi. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Humisevassa Harjussa erityisesti Catherinen ja Heathcliffin sekä Catherinen ja Edgarin suhteissa. Catherinen ja Heathcliffin suhteen väkivalta on molemminpuolista mustasukkaisuutta, pakkomiellettä, omistamista ja fyysistä vallankäyttöä. Edgarin ja Catherinen avioliitossa puolestaan on hyvin selkeästi nähtävissä tekijä (Catherine) ja uhri (Edgar). Vaikka molemmat ihmissuhteet ovat epäterveitä ja vaarallisia, ne ovat myös vahvasti romantisoituja romaanissa, mikä omalla tavallaan kyseenalaistaa väkivallan vakavuuden ja luo erityisesti Heathcliffista ja Catherinesta kuvan kirjallisuushistorian merkittävimpinä rakastavaisina. Tutkielmassa näytetään paitsi se, kuinka sukupuolinormit, naisten väliset suhteet, toksinen maskuliinisuus ja väkivalta näyttäytyvät Brontën romaanissa ja vaikuttavat sen henkilöhahmoihin, myös se, kuinka käsitellyt teemat ja ongelmat ovat olemassa ja yleisiä myös nyky-yhteiskunnassa, ja miten niiden tunnistaminen kirjallisuudessa on osa ongelmaa vastaan taistelemista.
  • Virtanen, Päivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Englannin kielen laajamittainen käyttö Suomessa ja muualla maailmassa on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Leppänen ym. (2009) tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten asenteista englannin kieltä kohtaan. Kyseisen tutkimuksen innoittamana tutkin kotkalaisten sekä lähiseudun täysi-ikäisten asukkaiden asenteita englantia kohtaan. Halusin keskittyä kyseiseen alueeseen, koska vastaavaa Kotkan alueeseen keskittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi tutkimukseni tarjoaa tietoa Kotkan kaupunkistrategiaa Kotka 2025 varten, jossa mm. kansainvälistyminen ja elämänmittainen oppiminen on nostettu esille. Englannin kielen lisäksi kysyin myös asukkaiden mielipiteitä venäjän kieltä kohtaan johtuen kaupungin maantieteellisestä sijainnista lähellä Venäjän rajaa. Tutkimukseen osallistui 203 vastaajaa. Keräsin aineiston online-kyselynä kahden paikallisen Facebook-sivuston, Merikaupunki Kotka ja Puskaradio Kotka 2.0 välityksellä. Lisäksi kysely julkaistiin paikallisen yrityksen sisäisillä kanavilla. Vastausmäärän perusteella näyttää siltä, että asukkaat kokivat aiheen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Vastausten perusteella asukkaiden suhtautuminen englannin kieleen on erittäin myönteistä. Tulokset ovat melko samansuuntaiset Leppäsen ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Tutkimukseni mukaan vastaajat kokevat englannin kielen tärkeäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin ympäri maailmaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. He olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä nuorten että työikäisten pitäisi osata englantia, mutta ikäihmisten kielitaito jakoi mielipiteitä. Lisäksi vastaajat uskovat, että englannin kieli auttaa lisäämään yhteisymmärrystä. He olivat myös sitä mieltä, että englanninkielentaitoiset asukkaat vaikuttavat Kotkan kaupungin imagoon positiivisesti. Tärkeimmät tekijät, jotka motivoivat vastaajia opiskelemaan englantia ovat Internet, parempi työnsaantimahdollisuus, käyttö työtehtävissä sekä matkailu. Vastaajat ilmoittivat myös, että englannin kielen taidon myötä he kokevat itsensä eurooppalaisiksi ja jopa kansainvälisiksi. Lisäksi he ilmoittivat, että englannin kieli ei kuitenkaan uhkaa Suomen kansalliskieliä. Vertailtaessa englannin kieltä venäjän kieleen, vastaajat ilmoittivat, että he kokevat englannin kielen tärkeämmäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin laajemmassa mittakaavassa kuin venäjän kieli. Itärajan läheisyys näkyi osassa vastauksia, koska osa vastaajista ilmoitti, että venäjän kieltä tarvitaan paikallisesti varsinkin kaupungissa vierailevien turistien takia.
  • Poursadigh, Maxim (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract This thesis examines Ta-Nehisi Coates’s autobiographical book Between the World and Me. I investigate the various ways racial hierarchies crush individuals and erode societies. Coates provides a rich and extensive overview of the all-encompassing nature of racism and its devastating impact on the psyche of the victims. The act of resistance is a central theme – the only way to reclaim one’s basic humanity is to resist the forces of white supremacy. This thesis analyzes the various ways oppression and resistance are represented in Coates’s writing. I combine a close reading of Coates’s work with various theories and ideas sampled from different disciplines. Since Between the World and Me is a male-centered text exploring the father-son relationship, I investigate structural racism and systemic violence through the lens of the criminal justice system. Black men are especially victimized by this form of oppression. I investigate police brutality using critical race theory, and I examine how Black men have been criminalized for centuries. This supposed “criminality” and “danger” has been the primary justification for oppressive social control in the form of draconian laws and extra-judicial punishments. Khalil Gibran Muhammad’s work in this sphere was particularly useful. I also rely on many primary sources ranging from newspaper articles stretching back to 1914, and first-hand accounts of prison labor. In addition, I examine the destructive effects of racism on the human psyche through studies published in journals of psychology. This thesis also explores questions of “othering” and cultural imperialism through postcolonial theory. My analysis demonstrates that oppression appears in various forms in Between the World and Me. However, I claim that Coates’s resistance is highly personal and particularized. There is no collective call to action. The struggle is not political, but rather existential and metaphysical in nature. Coates reclaims a sense of identity separate from the narratives imposed by a racist society. It is through this struggle that Coates finds meaning and agency in his life. Coates cannot control the color of his skin or the social/historical circumstances of his birth, but he can control how he responds to them. And for Coates, the only appropriate response is resistance. It is a precondition for maintaining one’s sanity in the face of overwhelming oppression.
  • Dara, Dahat (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19-pandemian myötä vuotta 2020 on varjostanut epävarmuus ja pelko, mikä on havaittavissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa. Sosiaalisen median käytössä korostuu eri kanavien rooli sekä tiedon lähteenä että käyttäjien omien näkemysten ilmaisemisen välineenä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien välinen vuorovaikutus. Sosiaalisen median käyttäminen terveyteen liittyvän tiedon lähteenä voi kuitenkin olla ongelmallista, erityisesti jos tieto erkaantuu tieteellisesti todistetusta faktasta. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän diskurssin tarkasteleminen voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme käyttäjien suhtautumisesta ja asenteista uhkaavien infektiosairauksien vaaroihin sekä leviämisen estämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen osalta COVID-19-pandemiaa lähestytään kasvomaskien käyttöön liittyvän diskurssin tarkastelulla suhtautumisen näkökulmasta. Analyysissa sovelletaan Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa (Appraisal theory), jonka avulla voidaan havainnoida puhujien asennoitumista kasvomaskien käyttöön tarkastelemalla kielessä ilmenevää evaluaatiota. Teorian viitekehys koostuu kolmesta järjestelmästä: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation). Tämä tutkimus on rajattu asennoitumisen järjestelmään, joka jakautuu edelleen kolmeen alajärjestelmään: tunteiden ilmaisuun (affect), toiminnan arvosteluun (judgement) sekä esineiden ja asioiden arvottamiseen (appreciation). Suhtautumisen teoriassa kieli mielletään systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta lainaten merkitysten viestittämisen järjestelmänä, jossa evaluaatio toteutuu puhujan valitessa lukuisien mahdollisten merkitysten välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään yhdysvaltalaisessa Washington Post -lehdessä julkaistua kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön ohjeistavan uutisartikkelin kommenttiosiota. Kommenttiosio koostuu yhteensä 137 kommentista, joista 114 sisältää kasvomaskien käyttöön liittyvää asennoitumista. Näissä 114 kommentissa ilmenee asennoitumista yhteensä 147 kertaa. Kommenttien analysoinnissa sovelletaan kvalitatiivista analyysia, jonka avulla kommenteista ensin täsmennetään asennoitumisen esiintymät. Tämän jälkeen analyysissa määritellään tarkemmin mitä kasvomaskeihin liittyvää aspektia arvioidaan, mikä on asennoitumisen polariteetti ja mihin arviointi sijoittuu asennoitumisen alajärjestelmissä. Tulokset osoittavat, että kasvomaskeihin liittyvässä diskurssissa korostuu ihmistoiminnan arvostelu, mikä ilmenee kasvomaskien käyttämättä jättämisen kielteisenä arvosteluna. Myös kasvomaskien sääntöihin sekä sääntöjen toteutumiseen ja valvontaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet saavat osakseen kielteistä arvottamista. Tuloksissa ilmenee myös negatiivista asennoitumista poliittisia johtajia ja instituutioita kohtaan sekä näkyvää poliittista vastakkainasettelua, jossa kasvomaskien käyttämättömyys mielletään oikeistolaisen ideologian seuraukseksi. Tulokset viittaavat siihen, että kasvomaskeihin suhtaudutaan myönteisesti ja niiden tärkeys sairauden leviämisen estämiseksi tiedostetaan.
  • Juutinen, Heli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten englannin käyttöä kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukioikäiset nuoret käyttävät englantia vapaa-ajallaan, mikä motivoi heitä näihin aktiviteetteihin, ja kokevatko he oppineensa englantia näiden aktiviteettien avulla. Tutkimuskysymyksiin sisältyi myös se, mitä mieltä opiskelijat olivat koulussa opitun englannin ja vapaa-ajalla käytettävän englannin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilasta kaikilta vuosikursseilta yhdestä lukiosta Helsingissä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltaville esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä sekä lisäkysymyksiä, jotka nousivat esiin haastattelutilanteessa. Haastattelut nauhoitettiin oppilaiden koululla. Jälkeenpäin ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi tutkielmaa varten. Tulokset osoittavat, että suostuin englanninkielinen aktiviteetti on TV-sarjojen tai elokuvien katselu. Englantia myös puhutaan sukulaisten, ystävien, ja kumppanien kanssa, ja oppilaita motivoi heidän oma kiinnostuksensa näihin aktiviteetteihin. Koulussa opittu englanti arvioidaan yleisesti negatiivisesti, kun taas vapaa-ajalla käytetty englanti koetaan vapaaksi ja mukavaksi. Oppimisen koetaan olevan mahdollista molemmissa ympäristöissä, joskin kouluajan ulkopuolisesta oppimisesta pidetään enemmän. Englannin käytön koetaan olevan hyvin erilaista näissä ympäristoissä. Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan englannin roolia kansainvälisen kommunikaation kielenä. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät kuitenkaan koe saaneensa opetusta, jossa kommunikaatio olisi pääosassa, vaan painottavat koulussa käytetyn englannin olevan arvosanakeskeistä ja täydellisyyteen tähtäävää. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että lukiolaiset kokevat vapaa-ajalla opitun ja käytetyn englannin olevan mukavampaa, monipuolisempaa ja hyödyllisempää kuin koulussa opitun ja käytetyn englannin.
  • Kirkkari, Jenna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden opetuskieleen liittyviä kokemuksia sekä asenteita Sambiassa. Monikielisessä Sambiassa, englanti opetuskielenä aiheuttaa haasteita muun muassa oppilaiden lukutaidossa ja opetuksen ymmärtämisessä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia kokemuksia ja kieliasenteita opiskelijoilla on Sambian perusopetuksen (luokka-asteet 1-12) opetuskielen valintaan liittyen. Tutkimuskysymykset keskittyvät opiskelijoiden henkilökohtaisiin kielellisiin kokemuksiin ja -asenteisiin liittyen englannin kielen ja sambialaisten kielten käyttöön opetuskielinä peruskoulussa. Tutkimusaineistona ovat University of Zambia -yliopiston opiskelijoiden kanssa tehdyt haastattelut ja niiden ääninauhoitteet. 12 opiskelijan haastatteluissa keskityttiin heidän kielitaustaansa, henkilökohtaisiin kokemuksiinsa kieleen liittyen koulumaailmassa, mahdollisiin opetuskieleen liittyneisiin haasteisiin, sekä kieliasenteisiin. Haastatteluissa nousi esiin myös opiskelijoiden omia ehdotuksia Sambian koulutuskielipolitiikan kehittämiseksi. Tutkimuksen perusteella useat opiskelijat kokivat haasteita englannin ymmärtämisessä ja luku- sekä kirjoittamistaidossa peruskoulun aikana. Useimmat opiskelijoista kertoivat, että paikallisten kielten käytön kieltämisen takia heillä oli haasteita esimerkiksi osallistua opetukseen tai kysyä neuvoa opettajalta. Opiskelijoiden mukaan opetuskielen valinta ja ainoastaan tiettyjen kielten salliminen kouluissa aiheuttivat haasteita myös sosiaalisissa suhteissa. Kieliasenteita tarkastellessa opiskelijat osoittivat huomattavaa tukea paikallisille kielille ja niiden käytölle sambialaisessa koulusysteemissä. Sambialaisten kielten tärkeyttä korostettiin oman kulttuurin ja kielen merkityksellä, sekä opetuksen ymmärtämisen lisäämisellä. Englannin kieltä pidettiin kuitenkin välttämättömänä osana sambialaista yhteiskuntaa. Opiskelijat ehdottivat opetuskielipolitiikalle sallivimpia asenteita paikallisten kielten käyttöä kohtaan ja tasapainon löytämistä englannin ja sambialaisten kielten käytön välille opetuksessa.
  • Airaksinen, Mia (Helsingin yliopisto, 2022)
    There has been a growing interest towards teaching English oral skills in Finnish EFL classrooms, for example in the form of the public and official discussion about an oral exam being introduced into the matriculation exam for the English subject. Despite this interest, a recent study about Finnish 7th graders’ English skill levels suggest that students are struggling to perform in English orally on a required level. This thesis aims to shed light on Finnish EFL teachers’ personal attitudes towards the importance of teaching English oral skills and to investigate whether pronunciation and communication skills are taught in Finnish EFL classrooms. Alongside the inquiry about the presence of English oral skills in EFL classrooms and the teachers’ attitudes towards teaching it, feedback provision on the students’ oral skills is also looked into, as it offers important knowledge on whether teachers consider it as something worth putting their effort into, and whether students are given a chance to improve their oral skills and if they are provided guidance on how to do so. This thesis used a Google Forms -online survey as the method for collecting data, and a total of 28 participants took part in it. The survey results were analyzed using both qualitative and quantitative methods. Quantitative methods were used to produce charts to showcase the frequencies of different oral skills occurring during a typical English class and as a way to generalize the findings in order to compare them to previous studies. Qualitative methods, namely interpretive content analysis, was used for analyzing the participant teachers’ free comments. The results show that teachers consider English oral skills as important to teach and they teach them multiple times a week in class. Out of the many aspects of pronunciation that were investigated, ‘phonemes’, ‘word emphasis’ and ‘sentence stress’ were taught the most often. Communication skills were taught considerably less frequently than pronunciation, and the most popular exercise type used to practice communication skills was ‘RPGs / simulations’. As for feedback provision, the teachers’ opinions on its effectiveness varied and many expressed concerns with providing it. The biggest reason for not providing feedback was the fear of offending the student’s feelings. Different styles of feedback provision were investigated, and it turned out that teachers had a strong preference for ‘implicit feedback’ and avoided using ‘explicit’ feedback. Many teachers used both immediate and delayed feedback, but despite this, there was a stronger preference for delayed feedback visible in the free comments given by the participant teachers. The implications drawn from this thesis are multifaceted. Teachers are hesitant about providing feedback on their students’ English oral skills, which means students are not receiving information about their personal skill levels and this makes it harder for students to improve. Another important note is that the Finnish national core curriculum, which the teachers are required to follow, does not distinguish between oral skills and written skills effectively enough. The NCC could be updated to guide the teachers’ focus more strongly towards incorporating oral skills into a daily in-class topic that should be evaluated at least on some level, to highlight the skill’s importance. This in turn would require that pedagogical studies for teaching English would also need to better prepare teacher trainees for teaching different aspects of oral skills.
  • Amorim, Danielle (Helsingin yliopisto, 2022)
    This MA-thesis explores the phenomenon of questioning language choice on TikTok’s FIN/ENG multilingual content. Traditionally monolingualism has been viewed as the standard and while attitudes towards multilingualism have become much more accepting and appreciative, the negative stigma attached to e.g., code-switching can still today result in surprisingly strong reactions towards the mixing of languages. Yet, as a result of globalization and the increasingly central role information technology plays in modern-day communication, features of multilingual speech have become somewhat common in every-day interactions. While studies dedicated to investigating the various aspects of multilingualism already exist in the field of computer mediated communication, the ‘in flux’ nature and constant development of new social media platforms creates demand for further examination of the subject. The content catering, algorithm driven, social media platform of TikTok has gained considerable global popularity in the recent years, yet little to no research on its linguistic content exists. Thus, this thesis seeks to begin addressing this research gap by answering the following research questions: (1) What kind of comments are used in questioning language choice on TikTok’s multilingual content? (2) What kind of…(A) categorizable patterns emerge from comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (B) impoliteness features are used in comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (3) Can the act of questioning language choice be considered as negatively marked online behavior? To explore these questions, the data for this study—TikTok comments that exhibit the function of questioning language choice in response to FIN/ENG code-switching—were manually gathered from TikTok by using the platform internal search function and by engaging with all content associated with FIN/ENG multilingual speech. This resulted in 75 comments which were subsequentially anonymized and transcribed. Qualitative close analysis was carefully performed on the transcribed comments in search for emergent patterns and features across the data. Additionally, the data was also combed for instances of face threatening acts (Brown and Levinson 1987) and impoliteness strategies (Culpeper 1996) and compared to the key elements found in negatively marked online behavior. The findings of this study indicate that comments questioning language choice on TikTok’s multilingual content are above all multifunctional. Patterns of emergent features reveal that the comments are often delivered through acts that are face threatening and deploy a variety of impoliteness strategies that either limit the multilinguals’ independence or meet them with rejection, thus qualifying as negatively marked online behavior. Reoccurring themes in the data tap into identity and revolve around evoking shame, addressing nation(ality), claiming discomfort, pejorative use of ‘finglish’, questioning functionality, and inviting other users to observe the multilinguals’ language use in response to their code-switching. Though these findings are not directly generalizable to all online questioning of language choice, they do provide a comprehensive dissection of the act of questioning language choice in response to FIN/ENG multilingual speech exhibited on the little studied platform of TikTok. This thesis proposes that more research into the platform specific intricacies of TikTok is necessary, especially to understand the impact of its algorithmic agency in community grouping, identity construction, and mediating of online communication.
  • Bergroth, Ona (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.
  • Prior, Milana (Helsingin yliopisto, 2021)
    In this thesis, I study intensifiers, which are the adverbs that either strengthen or weaken the modified word. The intensifiers that strengthen the meaning of the following lexeme are called amplifiers, whereas the intensifiers that weaken the following lexeme are called downtoners. In turn, these groups of intensifiers are divided into various categories. In particular, I concentrate on maximizers, a category of amplifiers, and mitigators, a category of downtoners. The study is limited to the American variety of English. The aim of this research is twofold. Firstly, I analyze the frequency distributions of maximizers and mitigators across different registers in American English. Secondly, I discuss the reasons for the possible register variation between the different categories of intensifiers. Therefore, I conduct both quantitative and qualitative analysis of the data. I use the Corpus of Contemporary American English (COCA) as my data. I chose it for the current research due to its large size of around 1 billion words, as well as the fact that its contents are fairly evenly divided by register. Consequently, it enables the comparison of the studied lexemes across the registers in American English. Furthermore, COCA has a function of viewing a sample in the expanded context, thus making possible the qualitative analysis of the samples. The most significant finding was the preference for maximizers in informal written registers and for mitigators in formal written registers. Further, the formal spoken register, represented by unscripted TV and radio show conversations, clearly preferred maximizers to mitigators. On the contrary, the informal spoken language of TV shows and movies had a low frequency of both categories of intensifiers. As concerns the reasons for this variation, there can be several theories. One of them is the collocational patterns of the intensifiers. Another reason is the stylistic and functional characteristics of the registers. For example, academic prose style favors hedging, or tentative language. Therefore, the academic register has a high frequency of mitigating adverbs. Instead, radio show hosts may have a preference for using definitive, attention-catching phrases and thus are more likely to use maximizers such as incredibly or extremely.
  • Laukkanen, Olavi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma käsittelee persoonapronominien käyttöä Yhdysvaltojen presidenttien kansakunnan tilaa käsittelevissä puheissa (State of the Union Address) poliittisen diskurssianalyysin näkökulmasta ja korpuslingvistiikan kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Työssä selvitetään millaisia funktioita persoonapronomineilla on ja onko niiden käytössä eroja presidenttien välillä tutkimalla niiden frekvenssejä eli esiintymistiheyksiä sekä niiden kollokaatteja eli samassa kontekstissa esiintyviä sanoja. Aineistoni koostuu vuosina 1980-2018 pidetyistä kansakunnan tilaa käsittelevistä puheista, joiden esittäjinä olivat presidentit Ronald Reagan, George H.W. Bush, Bill Clinton, George W. Bush, Barack Obama ja Donald Trump. Kokoamani korpus on kooltaan 219 365 sanaa ja se on annotoitu käyttäen ohjelmaa, joka merkitsee tekstiin sanaluokat (part-of-speech tagger). Korpusanalyysiä varten käytettiin AntConc-tietokoneohjelmaa, joka mahdollistaa frekvenssi- ja kollokaatiohaut. Tutkielma osoittaa, että persoonapronominien käytössä suurimmat erot ovat usein presidentin eri puheiden välillä eivätkä eri presidenttien välillä. Sisäisen vaihtelevuuden laajuus viittaa siihen, ettei eri presidenteillä ole selkeitä tai johdonmukaisia pronominityylejä. Monikon ensimmäisen persoonan pronomineja käytetään puheissa selkeästi eniten verrattuna muihin persoonapronomineihin, mikä saattaa kertoa niiden funktiosta yhteisen amerikkalaisen identiteetin vahvistamisessa ja presidentin halusta esiintyä osana laajempaa yhteisöä. Kollokaatioanalyysi osoittaa, että eri persoonapronomineja käytetään erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi yksikön ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät usein kommunikaatioverbien ja mentaalisten verbien kanssa, kun taas monikon ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät konteksteissa, joissa käytetään kansallista tai sodankäyntiin liittyvää retoriikkaa. Toisen persoonan pronominit toimivat lauserakenteessa hyvin usein objekteina eivätkä subjekteina, mikä osoittaa niiden olevan keino puhutella yleisöä ja luoda interaktiivinen suhde kuuntelijoihin. Monikon kolmannen persoonan pronomineja käytetään tutkimuksen mukaan lähinnä viittaamaan tavallisiin amerikkalaisiin ja heidän arkielämäänsä.
  • Gong, Heng (Helsingin yliopisto, 2019)
    With the construction of the largest water dam in the world, China’s Three Gorges Dam, many severe environmental problems have emerged along the Yangtze River. Its constructor, the China Three Gorges Corporation (CTGC), publishes an annual environmental report (AER) to address the ecological problems. This study aims to investigate these reports from the perspective of ecolinguistics under the Story Theory put forward by Arran Stibbe (2015). This study addresses three questions: 1) Are there any beneficial, ambivalent, or destructive discourses in China Three Gorges Corporation's annual environmental reports? 2) If so, how is each story being constructed? 3) What suggestions and implications can we obtain from the analyses of these stories? To answer these questions, 10 English AERs published from 2008 to 2017 by CTGC were collected to compile a corpus with a size of 114,770 tokens. Six story types, including frame, metaphor, evaluation, identity, erasure, and salience, were then chosen for analysis with the combination method of ecolinguistics, corpus linguistics, and critical discourse analysis. The results show that, within the frame story, the sustainable development frame and the green development frame were ambivalent discourses. Within the metaphor story, RIVER AS A TOOL FOR MAKING MONEY, NATURE IS A MACHINE, ECOLOGICAL DAMAGE IS AN ACCIDENT, and COMPANY IS A HUMAN were destructive discourses; NATURE IS A COMPETITION and CLIMATE CHANGE IS A WAR were ambivalent discourses. Within the evaluation story, using three purr-words (clean, new, and renewable) to describe energy formed a destructive discourse. Within the identity story, the use of the pronouns we and our distanced more-than-human participants from human participants, which formed a destructive discourse. Within the erasure story, the nominalization of the word pollute formed a destructive discourse. Within the salience story, describing endangered fish species with abstract words and describing fish as a type of resource formed two destructive discourses, and using the basic level word fish formed a beneficial discourse. Based on these judgments, this study concludes that the beneficial discourse should be promoted, the destructive discourses should be resisted, and the positive parts of the ambivalent discourses should be highlighted while their negative parts should be rejected. These findings can contribute to our understanding of the ecological discourse of the water dam.
  • Pensola, Annika (Helsingin yliopisto, 2022)
    This qualitative study examines multimodal storytelling in online corporate stories. Corporate stories are realized in a particular genre, the About page, and moral discourse is conveyed through references to Corporate Social Responsibility (CSR). To examine how CSR has been incorporated into corporate storytelling and how it functions within the About page, the study begins with an examination of the About page as a genre. The research data consists of stories from five Finnish companies working in the textile and apparel industry: Aarre, Vimma, Kaiko, Uhana, and Pure Waste. The companies were chosen as they share similarities regarding multiple aspects (e.g., company size, product range, and target audience). The stories were firstly analyzed for their schematic components and expressive resources (Bateman 2008, 2014), and then further subjected to critical multimodal discourse analysis (Machin and Mayr 2012) to critically examine the expressive forms used in the components. Although the layout structure varied among the stories of the data, the presence of several schematic components was constant in all stories. Based on the current analysis, the components which were present in most of the stories constitute the core components of the genre of About page: mission, essence, founder(s), foundation, products, production, and social responsibility. The analysis revealed that not only is CSR present on the pages as its own schematic component, but direct and indirect references to CSR themes were used as justification and motivation within other schematic components as well, thus framing CSR as an essential component of the corporate identity. These corporate stories cater to the consumer narrative in which social responsibility plays a central role by establishing an environment in which one can keep on purchasing new clothes while adhering to those values. The products are laden with socially responsible attributes, framing social responsibility as a fashion statement.
  • Timko, Maria Alexandra (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines the role of the three female protagonists in Lorraine Hansberry’s 1959 play A Raisin in the Sun. The thesis argues against the interpretation of the play as pro-integration and assimilationist and posits instead that there is an inherent radicalism in the play that reflects the feminist and political views of its author. The purpose of this thesis is to examine how the feminist themes are highlighted through the three female protagonists of Raisin: Ruth, Beneatha and Lena Younger. In order to further assess these themes, the 1959 play is contrasted with three screen adaptations, by Daniel Petrie (1961), Bill Duke (1989), and Kenny Leon (2008). This comparison is carried out with a particular focus on how the protagonists are represented in these adaptations. The thesis begins with a discussion of the historical context in which the play was written, set and performed for the first time. This is followed by a discussion of Hansberry’s biographical background, in order to contextualise and clarify her political beliefs so as to better support the main arguments in the thesis. These arguments are also supported by the works of the Black feminist scholars Patricia Hill Collins, bell hooks, and Tricia Rose. The thesis examines the play and each of the three screen adaptations separately, presenting a close literary analysis of the play before contrasting it with the three films. The literary analysis discusses three core aspects of the play that serve as a rejection of racist and patriarchal values: the rejection of the American dream; the domestic sphere of the play; and the subversion of racialised gender roles and stereotypes. This analysis highlights the ways in which Black women experience a specific form of double oppression due to their race and gender, an experience that is reinforced by the use of racialised gender roles and stereotypes. This thesis argues, however, that Hansberry uses the female protagonists to reject these roles and the racist and sexist ideology from which they stem. The film analysis places the films within their temporal and socio-cultural contexts to observe how they reflect, highlight or undermine the three core aspects discussed in the literary analysis. This analysis reveals the significant role played by context in producing starkly different representations of the female protagonists. The analysis of these works, written and visual, demonstrates the enduring significance of Hansberry’s famous play, which continues to be revived and performed. The conclusion underlines the importance of challenging representations that perpetuate racist and sexist ideologies, and of granting agency to groups that have long been under- or misrepresented across mediums.
  • Heinonen, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.
  • Pystynen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia kansainvälisenä kommunikaation kielenä, lingua francana (ELF), ja sen ilmenemistä lukion pitkän (A1) englannin oppimateriaaleissa. Englanti on globaali kieli, jota puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kuulevat myös muiden kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja ja heidän välisiään keskusteluja (ELF-tilanteita). Lisäksi englannin kansainvälistä roolia painotetaan vuoden 2015 opetussuunnitelmassa, joten sen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä aksentteja opetusmateriaalien äänitteillä kuullaan ja millaisissa tilanteissa. Tutkielman aineistona ovat kolmen kurssin oppikirjat kahdesta englannin oppikirjasarjasta, Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta sekä Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track-sarjasta. Aineistoksi valikoituivat näiden kuuden kirjan tekstit sekä tehtävät ja niiden äänitteet. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään oppikirjojen sisältöanalyysi, jossa selvitetään, mitä aksentteja kirjojen äänitteillä voidaan odottaa kuultavan ja millaisissa konteksteissa. Toisessa osassa kuvataan äänitteiden aksenttianalyysi. Analyysissa tunnistettiin ja luokiteltiin äänitteillä kuultavat aksentit ja tilanteet, joissa niitä kuullaan. Aksentit kategorisoitiin Kachrun (1985) englannin käytön piirien mukaan sisä- ulko-, ja laajenevaan piiriin. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta kontekstit, joissa aksentteja kuullaan analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmissa sarjoissa sisäpiiriin kuuluvat aksentit ovat selkeässä enemmistössä ulko- ja laajenevaan piiriin kuuluviin aksentteihin nähden. Tämä osoittaa, että molemmat sarjat painottavat englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja kaikissa tilanteissa on sisäpiiriin kuuluva puhuja yhtenä osapuolena. Nämä tulokset osoittavat, että oppikirjat eivät täysin ota huomioon opetussuunnitelman korostamaa englannin kielen kansainvälistä roolia. Tämä lisää opettajien työmäärää, sillä heidän täytyy tuottaa lisämateriaaleja kursseille, mikä vie aikaa muulta opetukselta.
  • Raivio, Ville (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä englanninkielinen tutkielma analysoi retoriikkaa Winston Churchillin ja Barack Obaman poliittisissa puheissa. Tutkielma esittelee kahden poliitikon tavat kirjoittaa puheita ja heille ominaiset puhetyylin keinot, sekä analysoi kolme puhetta molemmilta. Tutkielma sisältää johdannon, teoreettisen kirjallisuuden esittelyn, Churchillin sekä Obaman lyhyet elämäkerrat, poliitikkojen puhetyylin ja puheiden kirjoitustapojen esittelyt, kolmen puheen analyysin molemmilta puhujilta sekä yhteenvedon. Tutkielman liitteenä on puheet, joita työssä analysoidaan. Tutkielma esittelee myös molempien poliitikkojen uskonnollisen taustan. Työn teoreettinen aineisto pohjautuu antiikin Kreikan aikaiseen Aristoteleen Retoriikka-teokseen sekä antiikin Rooman aikaiseen tuntemattoman kirjoittajan puheoppaseen Rhetorica ad Herennium. Nämä teokset ovat tärkeimmät retoriikasta laaditut oppaat, joiden teorioihin myöhempien aikakausien kirjat pohjautuvat. Muu aineisto koostuu teoksista, jotka esittelevät poliitikkojen elämäkertoja, heidän puhetapojaan sekä retoriikan termistöä. Puheiden analysoinnissa metodina on kirjallisuustutkimuksen määrittelemä lähiluku. Aineiston kautta selviää, että Winston Churchill ja Barack Obama kirjoittivat puheensa itse uransa alkuvaiheessa, mutta presidentin ja pääministerin asemassa heidän aikansa ei enää riittänyt tähän. Puheissaan Churchill personifioi maita ja hän viittasi Liittoutuneiden ja natsi-Saksan vastaiseen sotaan hyvän ja pahan taisteluna. Hänen puhetyylinsä oli pessimistinen ja pääministeri lupasi kärsimyksiä sekä tuhoa vuodesta toiseen. Barack Obaman puhetyyliin kuuluvat parafraasit, somaattiset fraasit sekä sananlaskut, hänen puheidensa yleinen teema on amerikkalainen unelma. Analyysin tuloksena selviää, että Churchill ja Obama pyrkivät vaikuttamaan kuulijan tunteisiin ennen kaikkea kristillisten kielikuvien ja viitteiden kautta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että molemmat poliitikot ovat käyttäneet klassisen retoriikan metodeja puheissaan, lisäksi molemmat ovat käyttäneet kristinuskon sanastoa ja kuvastoa vaikuttaakseen kuulijoihin. Jokaisessa aineiston kuudesta puheesta on kristillisiä käsitteitä, jotka yhdistävät suurinta osaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kansalaisista. Jatkotutkimusta varten olisi hyödyllistä laajentaa Churchillin ja Obaman puheiden aineistoa ja lähilukua käyttäen tutkia, millä tavoin poliitikot ovat käyttäneet kristinuskon teemoja vaikuttaakseen kuulijoihinsa. Tämä selventäisi uskon asemaa kahden vaikutusvaltaisen länsimaisen poliitikon retoriikassa ja osana yhteiskunnallista diskurssia.
  • Katajisto, Paula (Helsingin yliopisto, 2022)
    The research focuses on the productive e-learning exercises in upper secondary school English learning materials provided by four publishers in their e-textbooks. Digital learning materials have become increasingly common, and the introduction of the new National Core Curriculum for general upper secondary schools has prompted publishing houses to publish new materials, with an even bigger focus on the digital version. The aim of this study is to provide a comprehensive description and a critical evaluation of the variety of productive e-learning exercises that the publishers provide. Previous research on this topic in the Finnish context is very limited and learning materials in general have mostly been studied by master’s students in universities. The materials for the analysis come from the productive e-learning exercises that are related to text chapters in the four publishers’ (Sanoma Pro, Otava, Edita, and Studeo) e-textbooks. All the analysed materials are brand new and have not been researched before. The research method for this study is content analysis, which is conducted through both quantitative and qualitative methods. The analysis was conducted by coding the data based on three main categories that are What is the learner expected to do?, Who with?, and With what content?, and in several subcategories under them. The findings show that the available published materials provide a wide variety of different e-learning exercises for the upper secondary school students. Most often the results of the comparative analyses showed similarities, rather than dramatic differences between the four publishers’ materials. With regards to the four characteristics of learning, the results of the study showed that one of them was supported especially well (students’ activity and initiative), two were supported well (sense of community and clear, authentic, and demanding exercises), and only one characteristic was not supported well enough (learning skills) by the analysed e-learning exercises. The current study provides useful data for the, still lacking, learning material research in the Finnish context. The presented findings give insight to the publishers into what factors should be considered when designing exercises for new products. For teachers, the findings can be useful when making use of one of the e-textbooks in the classroom, whilst planning lessons and courses, or when choosing which publisher’s material they would like to use next.
  • Heinonen, Sara (Helsingin yliopisto, 2022)
    This thesis studies body positivity in a Finnish EFL textbook series. This goal is approached by finding out which aspects of body positivity, such as body size, skin colour, and gender, are represented in the visuals of the textbooks chosen for this study, and how the textual contents affect these representations. Based on the findings it is then concluded whether the textbooks promote a type of body standard or not and whether the findings correlate with the contents of the updated national core curriculum. The theoretical background for this thesis consists of indicating the importance of body image and representation as well as the goal of the body positivity movement. Due to the lack of previous studies on EFL textbooks focusing on body positivity, previous studies on body positivity on social media, and textbook studies on separate aspects of body positivity are introduced. An upper secondary school A-level EFL textbook series New Insights which has been developed according to the update of the national core curriculum (NCC) in 2019 has been chosen as the data for this study as it is the most current data available and has not been the focus of many studies yet. The data consist of the first two textbooks of the series, New Insights 1-2, and New Insights 3, as they are the only ones published at the time of this study. The material was collected manually from the online versions of the textbooks and consists of both the visual and textual contents of the textbooks. In addition to the textbooks, the NCC has been used to draw connections from its goals to the textbook contents. The method chosen to analyse the aspects of body positivity that are present in the visual and textual contents of the textbooks is qualitative and quantitative content analysis. Content analysis was chosen due to the data-driven and interpretative nature of the study as it attempts to find themes and underlying meaning in the contents that it set out to explore. The results of the study echo the results of previous textbook studies that have been conducted on similar subjects. The results show that the textbooks are not particularly body positive as most of the aspects studied have disproportioned representation among them; Light skin tones are represented far more than medium or dark skin tones. Mostly slim and athletic bodies are represented and very few larger bodies are present in the visuals. Other aspects, such as body hair or acne, have very little to no representation, and physical disabilities have little representation in the visuals but some more in the textual side. Mostly binary genders and heterosexuality are represented, although there are some mentions of e.g., non-binary pronouns and homosexuality. The textual contents provide more positive representation of some aspects, however, in other cases they enforce problematic stereotypes. Perhaps unwittingly, the Western beauty standard that body positivity tries to combat is promoted in the textbooks. The textbooks meet the goals of the NCC relevant to this study, although just barely in some cases, such as with gender equality.
  • Myllyoja, Markus (Helsingin yliopisto, 2020)
    This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language.