Browsing by Subject "English philology"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Norja, Sara (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkielmani käsittelee kolmea anonyymia 1400-luvulta peräisin olevaa myöhäiskeskienglantilaista runoa, joiden aiheena ovat palvelijat ja palvelijuus. Tutkielmaan sisältyy myös editio runosta käsikirjoituksessa Advocates 19.3.1 Skotlannin kansalliskirjastosta Edinburghista (National Library of Scotland). Tämä enimmäkseen keskienglanniksi kirjoitettu käsikirjoitus voidaan ajoittaa 1400-luvun viimeiselle neljännekselle. Muut runomateriaalit ovat aikaisemmista editioista. Runoja ei ole ennen käsitelty aiheensa yhdistämänä ryhmänä. Palvelijoita keskiajan Englannissa on tutkittu jonkin verran, mutta ei tällaisesta näkökulmasta. Päätavoitteeni tutkielmassa on valottaa palvelijarunojen konteksteja eri kannoilta sekä tuoda uusi keskienglantilainen runo saataville esim. historiantutkijoille ja käsikirjoituksentutkijoille. Käsittelen palvelijarunoja monitieteellisellä otteella, jotta niiden konteksti tulisi mahdollisimman hyvin esille. Työssäni yhdistyvät sosiohistoriallinen, genretutkimuksellinen sekä editoriaalinen ja käsikirjoitustutkimuksellinen näkökulma. Historiallinen taustatieto on tärkeä osa tutkimusta, joka pyrkii valottamaan menneen ajan kirjallisuutta. Siksi käsittelen tutkielmassani myöhäiskeskiajan sosiohistoriallisia piirteitä ja keskityn perusteellisesti ylhäisökotitalouksiín ja niissä palvelevien ihmisten olosuhteisiin erityisesti 1400-luvulla. Palvelijana oleminen oli myöhäiskeskiajalla vaihtoehto, joka takasi melko hyvät olosuhteet elämässä. Melkein jokainen oli jollain tavalla jonkun palvelija. Lisäksi palvelijuuden retoriikka on keskiajalle ominaista myös uskonnon kielessä: kaikki olivat vähintäänkin Jumalan palvelijoita. Palvelijarunot ovat maallisia runoja (secular lyrics), mutta niissäkin on uskonnollisia piirteitä. Palvelijuuden tutkiminen mahdollistaa siis melko perustavanlaatuisten keskiaikaisten asenteiden valottamista. Koska tutkielmani käsittelee runoja, on olennaista taustoittaa myöhäiskeskienglantilaista kirjallisuutta yleisesti. Genretutkimus on yksi tärkeimmistä teoreettisista viitekehyksistä tutkielmassani. Esittelen teorioita, jotka soveltuvat keskiaikaisen materiaalin tutkimiseen genren näkökulmasta, korostaen genren dynaamisuutta ja muuttuvuutta. Esittelen myös kaksi runoilleni olennaisinta formaalista genreä: chanson d aventure ja carol-laulu. Käsittelen myös editoriaalista teoriaa, jota sovellan tutkielmani lopussa olevassa tekstieditiossa. Lisäksi esittelen tutkimuksessani yksityiskohtaisesti editoitavan runon taustat, kielelliset, käsikirjoitukselliset ja runolliset piirteet sekä vertailen sitä toisiin palvelijarunoihin. Analysoin palvelijarunoja temaattisesta, genretutkimuksellisesta sekä sosiohistoriallisesta näkökulmasta. Runoissa kuvastuu epävarma maailma, jossa ei voi luottaa siihen, että kartanonherran suojelu säilyy. Runot kuvastavat kenties enemmän keskiaikaista ajattelumaailmaa kuin todellisuutta. Genrenäkökulmasta voidaan sanoa, että runot voivat kuulua useampaan kuin yhteen genreen. Tällainen analyysi on valaisevaa muuttuvan genrekäsityksen kannalta. Advocates 19.3.1 -käsikirjoituksessa esiintyvän runon editio koostuu transkriptiosta (jossa on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisen käsikirjoituksen piirteitä erikoismerkkejä myöten) ja editiosta (joka niin ikään pyrkii olemaan uskollinen alkuperäiselle käsikirjoitukselle, mutta josta on tehty luettavampi). Lisäksi olen laatinut nykyenglanniksi tehdyn tiivistetyn käännöksen, joka on tarkoitettu selventämään runon sisältöä niille, joille keskienglanti ei ole tuttua. Tutkielman loppuun on myös koottu runon olennaisin sanasto.
  • Tiainen, Katriina (Helsingfors universitet, 2012)
    Internet on vuosien saatossa vakiinnuttanut asemansa yhtenä tieteellisen kommunikaation kanavana. Monet tutkijat hyödyntävät virallisen verkkojulkaisemisen lisäksi sosiaalista mediaa omien tutkimustensa ja ajatustensa levittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää genreanalyysin avulla, kuinka akateemikot käyttävät blogeja tähän tarkoitukseen. Tutkimuksen teoriataustana käytettiin kielitieteellisiin käyttötarkoituksiin sovellettuja teorioita genretutkimuksesta. Lisäksi keskityttiin tieteellisen kommunikaation ja diskurssin teorioihin, jotta akateemisten blogitekstien kielen tieteellisyyttä voitaisiin niiden pohjalta analysoida. Kolmas teoriakokonaisuus tutkimuksessa oli tietokonevälitteisen kielen ja kommunikaation tutkimus, jonka tarkoitus oli valottaa Internetin epälineaarisuuden vaikutuksia akateemisiin tutkimusblogeihin. Materiaalina tutkimuksessa käytettiin 30 sattumanvaraisesti valitun englanninkielisen akateemisen blogin aloitussivua teksteineen, kuvineen, videoineen ja kommentteineen. Blogien tekstiosioista koottiin 135 000 sanan korpus. Materiaalin perusteella analysoitiin akateemisten blogien diskurssiyhteisön piirteet, blogien kommunikatiiviset päämäärät sekä niiden rakenteelliset ja kielelliset ominaisuudet. Genreanalyysin tuloksena muodostui monimuotoinen kuva akateemisten blogien diskurssiyhteisöstä. Akateemisten blogien kommunikatiiviset päämäärät luokiteltiin neljään ryhmään, jotka olivat näkymättömän yliopiston luominen, päiväkirjan pitäminen akateemisesta elämästä, tieteen popularisoiminen ja omien mielipiteiden esittäminen kiistanalaisista aiheista. Blogien rakenteellisten piirteiden analyysin mukaan akateemiset blogit ovat rakenteellisesti pitkälti samankaltaisia keskenään ja verrattuna tavallisiin blogeihin. Korpustutkimuksena suoritettu kielellisten elementtien analyysi näytti, että akateemisten blogien kieli eroaa akateemisesta proosasta eniten epävirallisuutta ja interaktiivisuutta osoittavien elementtien suuremmassa määrässä. Tulosten pohjalta voitiin rakentaa suuntaa-antava kuva siitä, miksi ja keille akateemisia blogeja kirjoitetaan, ja millaisia niiden kirjoittajat ovat. Lisäksi tutkimuksen perusteella voitiin pohtia sekä akateemisten blogien kielen eroja ja yhtäläisyyksiä muuhun tieteelliseen kommunikaatioon että akateemisten blogien paikkaa muiden tieteellisten genrejen lomassa.
  • Kolehmainen, Tuula (Helsingfors universitet, 2011)
    This thesis focuses on the challenging of stereotypes in three of Nobel Prize winning writer, Toni Morrison's works: The Bluest Eye (1970), "Recitatif" (1983) and Tar Baby (1981). The two novels and one short story provide the best possible terrain to scrutinize the structures of discrimination, the occurrence of stereotypes in them being both widespread and diverse. The works are not discussed in their chronological order since the above mentioned order makes clearer a continuance, where stereotypes are constructed in The Bluest Eye, deconstructed in "Recitatif" , and where Tar Baby provides ways for perhaps getting beyond them. The background for the research is provided by the work of cornerstones of African American literary tradition as well as researchers focused on Morrison. Material discussing stereotypes and otherness is also used, the main theories being the polarity between self and other, as well as historical myths, as studied from a postcolonial perspective. The discussion section is in three parts, so that each work is discussed separately. The first part concentrates on the social and psychological construction of stereotypes in Morrison's first published novel. The argument lies in that the discriminative structures in the all-black community of the novel are actually a consequence of the internalization of white values that are in their part based on dualism and racial myths. This leads to the protagonist's turning into "Other" and eventually into a scapegoat-like figure. The second part discusses how Recitatif may be seen as deconstructing racial stereotypes and prejudices. The two protagonists racial identities are unclear, and the short story provides hints, encouraging the reader to use them in the production of meaning. The clues are then dismissed by new, ambiguous racial codes. In this way, racial stereotypes weaken and the reader may become aware of his or her own, unconscious prejudices. The third part examines opportunities of getting beyond stereotypes in literature, and ideally also in life, as the protagonist largely succeeds in freeing herself from the roles and values imposed on her by the black community. The central conclusion of the thesis is that challenging and deconstructing racist structures in language is still relevant and that these three works in their part prove that literature can have a role in assisting in this process.
  • McVeigh, Joseph (Helsingfors universitet, 2013)
    Although the genres of blogs and marketing have been studied, the sub-genres of single-topic blogs and email marketing have not received as much attention by scholars. An account of the ways that these sub-genres use language to meet their goals or purposes is needed to see whether they follow similar patterns of the larger genres that contain them. Since research on the blogging and marketing genres has already been done, a comparative analysis is possible. This thesis analyzes the linguistic properties of blog and marketing texts which share a topic (labor and employment law) and discourse community (lawyers), but which have different goals (exposition vs. promotion). Drawing on previous genre and corpus linguistics research, I wish to answer two related questions. First, I want to know how the two sub-genres differ in terms of their linguistic properties. Second, I want to see whether a comparison of the texts from the two sub-genres is really possible or whether it would be just like comparing apples to oranges. A combination of corpus linguistic and genre analysis methods are used to compare the lexico-grammatical properties of the texts from the two sub-genres. An analysis is then made of the rhetorical moves in certain texts which share the same micro-topic (DISCRIMINATION). Throughout the analysis, the extra-textual properties of the two sub-genres are taken into account to see how they might affect the language of the texts. The results show that texts from single-topic blogs and email marketing do not always divide easily based on either their genres or expectations from previous research.
  • Lamberg, Jaana (Helsingfors universitet, 2013)
    Pro gradu -tutkielmani Genre Features of Patent Applications käsittelee patenttihakemusten genrepiirteitä. Työssäni tutkin 95 patenttihakemuksen korpuksesta ilmeneviä kielellisiä piirteitä. Valitsin hakemukset PatBase-patenttitietokannasta kansainvälisen patenttiluokan sähköinen viestintätekniikka suppeasta alaluokasta. Hakuehtoina olivat, että hakemus on jätetty Euroopan patenttivirastoon, hakemuksen jättövuosi on 2011 ja patenttihakemuksen etuoikeus on Iso-Britanniassa. Tutkimus hyödynsi korpuslingvististä metodia. Työkaluna käytin WordSmith Tools 6.0 -ohjelmaa ja vertailukorpuksena BNC Baby -korpuksen akateemisia tekstejä. Jaoin patenttihakemuskorpuksen, jossa oli 871 300 sanaa, kahdeksi alakorpukseksi: selitysosakorpukseksi ja vaatimuskorpukseksi. Selvitin molemmista alakorpuksista niille ominaiset avainsanat ja tutkin niitä asiayhteydessä. Jaottelin avainsanat sanaluokkiin taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen ja laskin niille pääsanaluokittaisen jakauman. Tämän jälkeen käsittelin avainsanoja yksityiskohtaisemmin sekä sanaluokittain että muiden esiin tulleiden kielellisten ominaisuuksien mukaisesti. Lopuksi muodostin Swalesin mallia mukaillen retorisen mallin patenttihakemuksista. Tarkastelin tuloksia suhteessa aiempiin tutkimuksiin sekä Euroopan patenttisopimukseen (EPC). Tulokset vahvistavat tutkimusolettaman patenttien monimutkaisesta kielestä. Patenttikielessä sekoittuvat eri tieteenalojen kielenkäyttö ja lakikieli mutta siinä on myös omat erikoispiirteensä. Erityisen merkittävänä löydöksenä ovat lukuisat verbien ed-partisiippimuodot. Partisiippeja esiintyy sekä attribuutteina että predikatiiveina. Predikatiivina esiintyvät partisiipit liittyvät EPC:n sääntöön, jonka mukaan laite- ja menetelmävaatimusten on oltava erillisiä. Tällöin laitevaatimuksessa pyritään ilmaisemaan partisiipin predikatiivilla se, että kyseessä on laitteella jo oleva ominaisuus eikä laitteella tapahtuva toiminta. Patenttihakemuksissa on erittäin runsaasti substantiiveja ja vain vähän adjektiiveja ja adverbejä. Patenttivaatimusten kieli on jopa substantiivipainotteisempaa kuin selitysosien. Runsas substantivointi ei ole EPC:n vaatimaa vaan se liittyy ilmeisesti osittain pyrkimykseen laatia hakemus vastaamaan myös USA:n patenttijärjestelmää, jossa yleensä vältetään käyttämästä ilmaisua välineet jonkin tekemiseen . Sen sijaan kyseisen tekemisen verbistä muodostetaan substantiivi käyttäen johdinta -er tai -or. Osa sekä näin että muilla johtimilla muodostetuista substantiiveista vaikuttaa uudissanoilta. Tuloksissa korostuvat myös able-johtimen kanssa muodostetut adjektiivit, joilla myös kierretään tarvetta ilmaista tekemistä verbillä. Lisäksi teksteissä esiintyy epämääräisyyttä ilmaisevia sanoja kuten apuverbi may ja erilaiset luokkaa ilmaisevat substantiivit kuten apparatus. Vanhahtavia sanoja kuten wherein käytetään esimerkiksi järjestämään patenttivaatimuksien pitkien virkkeiden sisältöä helpommin luettavaan muotoon. Myös sisennyksiä käytetään sisällön järjestämisessä. Kaikki tutkimuksessa ilmenneet patenttihakemusten kielelliset piirteet eivät ole patentti-sopimuksessa määriteltyjä mutta ne ovat yleisesti käytettyjä. Monimutkaisesta rakenteestaan huolimatta patenttikielessä on säännönmukaisuuksia, jotka ilmeisesti opitaan alalla kokemuksen kautta.
  • Carey, Ray (Helsingfors universitet, 2011)
    This study addresses the challenge of analyzing interruption in spoken interaction. It begins with my observation of eight hours of academic group work among speakers of English as a lingua franca (ELF) in a university course. Unlike the common findings of ELF research which underscore the cooperative orientation of ELF users, this particular group gave strong impressions of interruption and uncooperativeness as they prepared a scientific group presentation. In the effort to investigate these impressions, I found that no satisfactory method exists for systematically identifying and analyzing interruptions. A useful tool was found in Linear Unit Grammar or LUG (Sinclair & Mauranen 2006), which analyzes spoken interaction prospectively as linear text. In the course of transcribing one of the early group work meetings, I developed a model of LUG-based criteria for identifying individual instances of interruption. With this system in place, I was then able to evaluate the aggregate occurrences of interruption in the group work and identify co-occurring interactive features which further influenced the perception of uncooperativeness. Finally, these aggregate statistics directed a return to the data and a contextually sensitive, qualitative analysis. This research cycle illuminates the interactive features which contributed to my own impressions of uncooperativeness, as well as the group members orientations to their own interruptive practice.
  • Arjopalo, Nana (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmani käsittelee siirtolaistaustaisten päähenkilöiden kulttuuri-identiteetin muodostumista Jhumpa Lahirin novellikokoelmassa Tuore maa (Unaccustomed Earth). Novellit kertovat ensimmäisen ja toisen polven intialaista syntyperää olevista siirtolaisista Yhdysvalloissa, keskittyen siihen, kuinka ensimmäisen siirtolaissukupolven ratkaisut vaikuttavat toisen sukupolven onnistumiseen elämässään. Tutkimukseni osoittaa, että teoksen toisen polven siirtolaiset kärsivät juurettomuudesta ja ovat vailla todellista kotimaata, mikä taas vaikuttaa heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa ja onnistumiseen ihmissuhteissaan. Teoksen toisen polven siirtolaisilla on erilaisia selviytymisstrategioita juurettomuutensa voittamiseksi. Tutkimusväitteeni on, että teoksessa toisen polven naissiirtolaiset ovat miehiä taitavampia oman kulttuuri-identiteetin luomisessa, ja pyrin myös tarjoamaan syitä tälle ilmiölle. Tutkimuksessani tukeudun Edward Saidin, Homi Bhabhan ja Stuart Hallin teorioihin, sekä ammennan ideoita lukuisilta Jhumpa Lahirin teoksiin perehtyneiltä kirjallisuudentutkijoilta kuten Susan Koshy, Lavina Dhingra, Jeffrey Bilbro ja Ann Marie Alfonso- Forero. Hyödynnän myös kulttuuriantropologisista tutkimuksista saatua tietoa. Tutkielmani on jaettu viiteen lukuun: johdantoon, kirjallisuuskatsaukseen, teoriaan siirtolaisten kulttuuri-identiteetistä ja siirtolaisnaisten kulttuuri-identiteettiin vaikuttavista tekijöistä, analyysiin Lahirin teoksen henkilöhahmojen kulttuuri-identiteeteistä, ja johtopäätöksiin. Analyysini jakaa teoksen päähenkilöt neljään eri tyyppiin juurettomuudesta selviytymisen ja kulttuuri-identiteetin muodostumisen perusteella: kulttuurinen hybridi, tulkki, itsetunnon pönkittäjä ja Peter Pan. Riippumatta siirtolaisten vaihtelevasta kyvystä sopeutua ja juurtua uuteen kotimaahansa, kaikki ensimmäisen polven siirtolaiset teoksessa elävät intialaisten normien ja traditioiden mukaan. Toisen polven siirtolaiset näyttävät ulospäin sisäistäneen kaksi eri kulttuuria, mutta eivät kuitenkaan tunne kumpaakaan niistä täysin omakseen. Näiden henkilöiden tulee itse rakentaa kulttuurinen identiteettinsä, ja jotkut onnistuvat siinä toisia paremmin. Novelleista voi vetää johtopäätöksen, että naiset onnistuvat miehiä paremmin oman identiteetin rakentamisessa. Tätä väitettä tukee teoria naisten toimimisesta kulttuurin välittäjinä, etenkin kun novellikokoelmassa naiset näyttävät muodostavan kulttuuri-identiteettinsä suhteessa äitiinsä. Intialaisessa kulttuurissa tyttöjen ja naisten paikka on ensisijaisesti kotona. Koska näissä novelleissakin tyttöjen vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja ja perinteitä kotona, tytöt ovat tiiviimmin sidoksissa Intiaan kodin kautta ja onnistuvat siten paremmin joko torjumaan tai omaksumaan kotona opitun kulttuurin, sekä sopeuttamaan kulttuuri-identiteettinsä tilanteesta toiseen ympäristön vaatimusten mukaisesti. Pojat ja miehet ovat vailla kaikupohjaa ja jäävät emotionaalisesti ajelehtimaan ulkoisiin, ammatillisten odotusten paineisiin. Tutkielmani täydentää aiempaa tutkimusta Jhumpa Lahirin teoksista tarjoten kattavan analyysin hänen henkilöhahmojensa kulttuuri-identiteeteistä, sekä niiden muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä, ja huomioita toisen polven siirtolaisten oman kulttuuri-identiteetin rakentamisen välttämättömyydestä. Maailman muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi ja kulttuuri-identiteettien pirstaloituessa ja muuttuessa monimuotoisemmiksi kaunokirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tarjota mielenkiintoisia näkökohtia siirtolaistaustaisten ihmisten ajatusmaailmaan. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi pohdittaessa toisen polven siirtolaistaustaisten nuorten miesten uskonnollista ja poliittista radikalisoitumista ja sen syitä. Yhdyn Susan Koshyn näkemykseen, että tällaisessa yhteydessä kaunokirjallisuus on lajina objektiivisempi ja luotettavampi kuin esimerkiksi muistelmateokset. Siirtolaisista kertova kaunokirjallisuus osoittaa konkreettisesti, kuinka siirtolaisuuden seuraukset kantavat kauas vielä senkin jälkeen, kun varsinainen muuttoliike on ohi.
  • Kaislaniemi, Samuli (Helsingfors universitet, 2005)
    This MA thesis looks at Early Modern English merchant letters as an atypical subgenre of travel literature, and as an underused source for European perceptions of the Other. The thesis approaches letters by applying the three-dimensional model developed for discourse analysis by Norman Fairclough. In this study, the letters are placed in their historical, cultural and textual contexts. I first analyse the letters in relation to contemporary travel literature and ethnography, and give an account of Early Modern merchant letter-writing. Then, I conduct a close reading of the letters in their historical context, focussing on the events and persons described. The primary sources for this study are taken from the correspondence of the English East India Company trading post in Japan, 1613-1623. The texts studied are letters home (to England) written by ten different Company employees in Japan, about 50 in number. The texts are taken from the edition of the complete correspondence and other papers of the trading post (Anthony Farrington ed., "The English Factory in Japan 1613-1623", London: British Library, 1991). Although the papers of the trading post are quite unique, in containing the earliest accounts of the Far East written by secular Europeans, they have hitherto been largely neglected by scholars working on Early Modern travel. In the medieval and Early Modern periods, letters were seen to be a typical subgenre of travel literature. Yet merchant letters, being focussed on commerce, fell outside this categorisation. Any ethnographic descriptions of other cultures they contain can be taken to be incidental, and thus (relatively) unbiased. Yet descriptions of the Other found in merchant letters for the most part did not spread into the general consciousness. Merchant letters were usually not printed in published travel texts, and the East India Company was ultimately interested not in the collection of ethnographic information, but in trade.
  • Hirsso, Jaru (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmani käsittelee kielellisen tyylin ja maailmanrakennuksen suhdetta George R. R. Martinin fantasiakirjasarjassa A Song of Ice and Fire (suom. Tulen ja jään laulu). Tarkoituksena on erityisesti selvittää, miten kirjojen kieli poikkeaa tavanomaisesta englannin kielestä, ja miten kielen poikkeavat muodot puolestaan toimivat keskiaikaisen fantasiamaailman rakennuspalikoina. Susan Mandalan (2010) mukaan kielellinen tyyli on jäänyt lapsipuolen asemaan tieteis- ja fantasiakirjallisuuden tutkimuksessa: kieltä on lähes poikkeuksetta pidetty tavanomaisena tai heikkona, ja sen roolia on myös vähätelty. Mandalan mukaan tällaiset käsitykset ovat perusteettomina, ja hänen mielestään toimiva tyyli on todella tärkeässä roolissa nimenomaan näissä genreissä, sillä se on oleellinen osa muun muassa uskottavien vaihtoehtoismaailmojen luomista. Kirjojen maailma on keskiaikainen, mitä kuvataan varsin tarkasti ja uskottavasti. Tyylin tasolla maailman tätä puolta tukevat vanhakantaisten ilmaisujen toimiva käyttö, vanhakantaisten puhuttelumuotojen uskottava käyttö sosiaalisen hierarkian kuvaamisessa, historiallisen sanaston runsas käyttö sekä joidenkin amerikanenglantiin kuuluvien sanojen korvaaminen brittiläisillä. Kirjojen maailma on myös omasta maailmastamme itsenäinen fantasiamaailma, ja tyyli on tärkeässä osassa myös tämän puolen kuvaamisessa. Kirjoista löytyy fiktiivisiä kieliä, joista tarkastelen kahta. Ne poikkeavat toisistaan selvästi, ja antavat näin erilaisen kuvan käyttäjistään. Molempien kielten tapauksessa lukija saattaa nähdä, miten jotkin niiden kielioppisäännöistä toimivat, mikä lisää kielten uskottavuutta. Seuraavaksi tutkin, millä tavoin kirjoissa käytetään englantia kekseliäillä ja poikkeuksellisilla tavoilla. Kirjoista löytyy keksittyjä idiomeja ja sananlaskuja, jotka osaltaan rakentavat kuvaa itsenäisestä fantasiamaailmasta ja paljastavat asioita sitä asuttavien kansojen ajattelutavoista. Englantia käytetään poikkeavasti myös osioissa, joissa maailma esitetään suden näkökulmasta. Vaikutelma tästä luodaan käyttämällä luontoon ja eläinmaailmaan liittyviä ilmaisuja ihmisistä. Tämän jälkeen tarkastelen paikannimien ja erisnimen roolia. Nimeäminen jakaa maailmaan kuuluvat alueet ja kansat tunnetumpiin ja tutumman oloisiin sekä vieraampiin ja eksoottisempiin. Lopuksi käsittelen tavalliseen kieleen kuuluvia piirteitä, jotka oli tarkoituksella jätetty kirjoista pois, jotta kuva keskiaikaisesta fantasiamaailmasta ei särkyisi. Näitä ovat muun muassa nykyaikaiselta kalskahtavat idiomaattiset ajanilmaukset sekä viikonpäivien ja kuukausien nimet, jotka liittyvät oikean maailman historiaan ja mytologiaan. Kirjoissa käytetään tavanomaisesta poikkeavaa tyyliä monipuolisesti ja kekseliäästi uskottavan vaihtoehtoismaailman luomiseksi. Kieli ei kuitenkaan eroa normaalista niin paljon, että se olisi häiritsevää tai tekisi tekstistä vaikeasti ymmärrettävää.
  • Kurki, Riikka (Helsingfors universitet, 2012)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kanadalais–amerikkalaisen tieteissarjan Stargate SG-1 (tunnettu Suomessa myös nimellä Tähtiportti) neologismien eli uudissanojen tekstitystä englannista suomeksi. Uudissana on sana, joka ei ole virallisissa sanakirjoissa tai jolla on sanakirjoissa eri merkitys kuin sen uudessa käyttömuodossa. Tutkimusta varten on kerätty kaikki uudissanat Stargate SG-1 -sarjan seitsemännen tuotantokauden DVD-julkaisulta ja analysoitu, millaisia käännöstekniikoita sarjan kaksi tekstittäjää ovat käyttäneet kääntäessään sanat. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään science fiction -genren määritelmää sekä pohditaan uudissanan käsitettä ja erilaisia käännöstekniikoita, joilla uudissanoja voi kääntää. Käännöstekniikoita pohdittaessa on huomioitu erityisesti Lucía Molinan ja Amparo Hurtado Albirin (2002) tutkimus erilaisista käännöstekniikoista. Teoriaosuudessa esitellään myös Gideon Touryn (1995) lisääntyvän standardisaation laki (the law of growing standardization), jonka mukaan lähdetekstin erikoisuuksia usein tasoitetaan käännettäessä, jolloin käännösteksti ei ole yhtä omaleimainen kuin alkukielinen teksti. Tämän tutkielman lähtöhypoteesi on kuitenkin ollut, että koska uudissanasto on science fiction -genren olennainen piirre, se pyrittäisiin käännöksessäkin säilyttämään mahdollisimman hyvin alkuperäisen kaltaisena. Lopuksi teoriaosuudessa pohditaan genren vaikutusta kääntäjän käännösvalintoihin ja toisaalta kääntäjän käännösvalintojen vaikutusta genreen. Varsinaisen teoriaosuuden jälkeen pohditaan Stargate SG-1 -sarjaa ja sen erityispiirteitä, jotka tekstittäjän on otettava huomioon käännöstyötä tehdessään. Analyysiosiossa esitellään kerätty uudissanasto ja sen tekstittämisessä käytetyt käännöstekniikat, jotka on perusteltu Molinan ja Hurtado Albirin tutkimuksen pohjalta. Lisäksi tarkastellaan Touryn lisääntyvän standardisaation lakia Stargate SG-1 -sarjan uudissanaston kääntämisen kontekstissa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että standardisoituminen ei ole ulottunut sarjan uudissanastoon siinä määrin kuin Touryn teorian pohjalta olisi voinut olettaa. Neologismit on käännetty suurelta osin sellaisilla käännöstekniikoilla, jotka ovat muuttaneet alkuperäisen sanan tai ilmauksen merkitystä hyvin vähän, jos lainkaan. Lisäksi vain ani harva uudissana on jätetty kokonaan kääntämättä. Toki jonkin verran standardisoitumista on tapahtunut, ja tätä ilmiötä pohditaankin analyysiosiossa. Tutkimustulos näyttäisi osoittavan, että sarjan tekstittäjät ovat kokeneet uudissanaston tieteissarjalle tärkeäksi piirteeksi ja pyrkineet sen omaperäisyyden säilyttämiseen. Audiovisuaalisen kääntämisen erityispiirteistä johtuen (mm. tila- ja aikarajoitukset, katsojien lukemisnopeuden huomioon ottaminen) lähdetekstiä ei useimmissa tapauksissa ole mitenkään mahdollista kääntää kohdekielelle sataprosenttisesti, mutta tästä huolimatta Stargate SG-1 -sarjan tekstittäjät ovat säilyttäneet uudissanaston tekstityksissä lähes kokonaisuudessaan, mikä kielii kyseisen sanaston merkityksellisyydestä.