Browsing by Subject "Etninen identiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lehtovuori, Marja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma tarkastelee romanijärjestö Romano Missio ry:n toimintaa, ja keskittyy erityisesti siihen, millaista romani-identiteettiä järjestö rakentaa omien tavoitteidensa toteutumisen tueksi. Tutkimusaineistona on järjestön toimittaman Romano Boodos - lehden numerot vuosilta 2016-2018 (yhteensä 12 numeroa). Aineiston analyysimenetelmänä on teoriasidonnainen narratiivien teema-analyysi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää etnisen identiteetin teoriaa ja narratiivisesti rakentuvan sosiaalisen liikkeen teoriaa. Tutkimus on luonteeltaan poikkitieteellinen, hyödyntäen uskontotieteen, sosiologian ja sosiaalityön tutkimusta. Tietoteoreettisesti tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismiin. Analyysin tuloksena rakentuu kolmenlaisia narratiiveja. Suomalaisuus narratiivi korostaa romanien suomalaista alkuperää ja suomalaisuutta. Suomalaisuus esitetään suoritteiden, kuten työnteko ja sotiin osallistuminen, kautta ansaittuna. Hyvinvoinnin rakentuminen työn kautta ansaittuna on narratiivissa keskeinen osa romani-identiteettiä. Yhteistä työtä korostamalla järjestö pyrkii korostamaan pääväestön ja romanien yhteistyön tärkeyttä. Sorretun vähemmistön narratiivi erottaa romanit sortavasta pääväestöstä. Romaniväestö esitetään kuitenkin yhtenäisenä ryhmänä. Syrjintä työmarkkinoilla ja rasistiset puheet netin keskustelupalstoilla ovat romanivähemmistöä yhdistäviä epäoikeudenmukaisuuksia, ja niiden kumoaminen oman käytöksen ja toimeliasuuden kautta esitetään ihanteellisen toimintana. Vallitsevia olosuhteita vastustetaan narratiivissa korostamalla jokaisen yksilöllisyyttä, ja romanius esitetään historiallisena sitkeytenä ja innovatiivisuutta. Viimeinen Hajaannuksen narratiivi tuo esille romanien sisäisen syrjinnän vaikutuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien hyvinvointiin. Analyysissa romaniyhteisöä koskettaviksi sosiaalisiksi ongelmiksi muotoutui jo mainittu syrjintä, sekä erityisesti syrjäytyminen. Syrjäytyminen ilmenee analyysissa huolena perhesiteiden ja muun sosiaalisen turvaverkoston heikkenemisestä. Yhteisön heikkeneminen kulkee käsi kädessä romani-identiteetin heikkenemisen kanssa. Narratiivi korostaa kristillisyyden ja perheen merkitystä romanikulttuurissa, ja näihin vetoamalla järjestö pyrkii lieventämään myös romaniväestön sisäisiä jännitteitä ja syrjinnän mekanismeja. Narratiivi rakentaakin kuvaa tulevaisuuden yhtenäisestä romaniyhteisöstä.
  • Koskinen, Jasmin (Helsingfors universitet, 2017)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten kulttuuri-identiteettiä ja asemaa oman etnisen yhteisön ja valtakulttuurin välillä on kuvattu eri sukupolvia edustavien amerikansuomalaisten kirjailijoiden teoksissa. Tarkasteltavia kaunokirjallisia tekstejä ovat Lauri Lembergin siirtolaiskertomus St. Croix Avenue (n. 1960-65), Lauri Andersonin novellit teoksissa Misery Bay and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2002) ja Back to Misery Bay – ”Dostoevsky’s Three Annas” and Other Stories from Michigan’s Upper Peninsula (2007) sekä Hanna Pylväisen We Sinners (2012). Yhdysvaltoihin suurten siirtolaisvuosien aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muuttaneiden suomalaisten jälkeläiset saattavat myöhemmissä sukupolvissa sulautua jo pitkälti amerikkalaiseen valtaväestöön, jolloin etninen identiteetti on muuttunut symboliseksi. Esimerkkiteosten analyysin kautta pyritään havainnollistamaan, kuinka suhde suomalaisuuteen ja omiin amerikansuomalaisiin yhteisöihin on kuitenkin säilynyt monilla tavoin tiiviinä, mikä saattaa aiheuttaa irrallisuuden ja erillisyyden tunteita suhteessa valtakulttuuriin vielä neljännessäkin sukupolvessa. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa hyödynnetään niin kirjallisuuden-, kulttuurin- kuin historiankin tutkimusta amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuristen ristiriitojen analysoinnissa. Amerikansuomalaista kirjallisuutta käsitellään etnisenä vähemmistökirjallisuutena ja tarkastellut teokset sijoitetaan amerikansuomalaisen kirjallisuuden ajalliselle jatkumolle. Teoksissa esitettyjen amerikansuomalaisten henkilöhahmojen kulttuuri-identiteettien ja kulttuuriyhteisöjen välisten suhteiden tarkastelussa sovelletaan Homi K. Bhabhan postkolonialistista teoriaa kulttuurisista hybridi-identiteeteistä, jotka ovat sidoksissa useampaan elämässään vaikuttavaan taustakulttuuriin ja rakentavat identiteettinsä omaksuen piirteitä tasapuolisesti näistä kulttuureista ja niiden perinteistä. Bhabhan mukaan hybridi-identiteetit muodostuvat eri kulttuurien ja kansallisuuksien rajoilla, kulttuurienvälisessä kolmannessa tilassa (Third Space). Tästä diskursiivisesta tilasta käsin vähemmistöasemassa ja eri kulttuurien välillä elävät muodostavat puheakteja ja tuovat uusia näkökulmia keskusteluun monikulttuurisuudesta ja kulttuurienvälisistä suhteista. Vähemmistökirjallisuudet ovat yksi tapa osallistua kulttuuriseen neuvotteluun, jossa polariteeteiksi ei pyritä asettamaan ainoastaan eri kulttuureita vaan osoitetaan erilaisuutta myös omien kulttuuriyhteisöjen sisällä. Tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka Bhabhan termejä voidaan soveltaa myös puhuttaessa ei-rodullistetusta, taustaltaan eurooppalaisesta kulttuurisesta vähemmistöstä Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa analysoidaan Lembergin teoksessa kuvatun ensimmäisen ja toisen polven siirtolaiskokemuksen lisäksi sitä, miten Andersonin ja Pylväisen teoksissa niinikään kirjailijoiden omiin kokemuksiin perustuvat henkilöhahmot jäävät vielä myöhemmissä sukupolvissa jumiin Bhabhan kuvaamaan kulttuurien väliseen tilaan. Kirjallisten kuvausten analyysin avulla tutkimus pyrkii osoittamaan, kuinka identiteettiristiriitoja ja irrallisuudentunteita valtakulttuurista tuottavat etenkin amerikansuomalaisten historiassa keskeiset poliittiset ja uskonnolliset vastakohtaisuudet suhteessa valtakulttuuriin sekä maantieteellinen eristäytyneisyys, jossa kulttuuriympäristön osittaisesta hybridisoitumisesta huolimatta etninen identiteetti säilyy keskimääräistä voimakkaampana. Tällöin siirtyminen omasta yhteisöstä valtakulttuurin pariin vieraannuttaa hybridi-identiteetin molemmista taustakulttuureistaan. Tutkimus osoittaa, kuinka myöhempien polvien amerikansuomalaisten kirjoittamat teokset, jotka kuvaavat kokemuksia kulttuurienväliseen kolmanteen tilaan jäämisestä, voidaan rinnastaa ensimmäisen polven siirtolaiskertomuksiin, ja kuinka näiden kokemusten esiintuonnin kautta amerikansuomalainen kirjallinen traditio toteuttaa Bhabhan teorian mukaisesti vähemmistökirjallisuuksien tärkeää tehtävää tuoda uusia näkökulmia ajankohtaiseen, monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun ja osaksi uutta maailmankirjallisuutta.