Browsing by Subject "Euroopan vapaakauppaliitto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Pääkkönen, Sanna (2003)
    Pro gradu –tutkielmani käsittelee metsäteollisuuden vaikutusta Suomen Efta-ratkaisuun. Pyrin selvittämään, vallitsiko Suomessa Efta-asiasta konsensus poliittisten ja taloudellisten toimijoiden välillä kuten aiemmat tutkimukset Suomen Efta-ratkaisusta esittävät. Lisäksi tutkin, millaiset suhteet metsäteollisuuden johdolla oli sekä suomalaiseen poliittiseen johtoon että Efta-maiden poliitikkoihin, virkamiehiin ja teollisuuspiireihin. Tätä asiaa on mahdollista selvittää tutkimalla metsäteollisuuden toimintastrategioita; millaisia muotoja oli käytettävissä ja mitä niistä käytettiin eri vaiheissa Efta-prosessia. Tärkeää on ymmärtää myös metsäteollisuuden perustelut Suomen liittymiselle Eftaan: Olivatko takana puhtaasti taloudelliset syyt vai vaikuttivatko myös ideologiset perustelut esimerkiksi halu kuulua lännen piiriin? Aiemmin Efta-ratkaisua on tutkittu joko talous- tai ulkopolitiikan historian näkökulmista. Näkökulmakseni metsäteollisuuden vaikutuksen tutkimiseksi olen valinnut poliittisen taloushistorian näkökulman, sillä siten on mahdollista selvittää taloudellisten toimijoiden vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksentekoprosessissa. Tavoitteeni onkin selvittää, vaikuttaako taloudellinen valta myös mahdollisuuksiin saada poliittista vaikutusvaltaa. Pro gradu –tutkielmassani tulen siihen johtopäätökseen, että metsäteollisuudelle Suomen Efta-ratkaisussa oli kyse suurempien vientimarkkinoiden turvaamisesta. Vienti- ja kotimarkkinateollisuuden välillä vallitsi hämmästyttävä konsensus, vaikka niillä oli suuri intressiristiriita. Konsensukseen pyrittiin yhteistoiminnalla ulkomaankaupan neuvottelukunnassa sekä muulla toiminnalla mm. poliittiseen johtoon päin. Sitä vastoin poliittisen johdon ja metsäteollisuuden välit olivat ajoittain kireät: toisaalta tämä johtui metsäteollisuuden johdon epätietoisuudesta Urho Kekkosen ja Ahti Karjalaisen näkemyksistä ja toisaalta eriävistä mielipiteistä erityisesti suhtautumisessa Neuvostoliittoon. Poliittinen johto kuunteli metsäteollisuutta herkemmin Neuvostoliitosta tulleita poliittisia paineita. Lisäksi johtopäätöksenäni on, että Suomen Efta-ratkaisu ei ollut vain poliittisen johdon työn tulos vaan elinkeinoelämän johdon, virkamiesten ja poliittisen johdon yhteistoiminnan tulos. Suomen poliittinen johto hoiti suhteita Neuvostoliittoon, mutta metsäteollisuuspiirien toiminta seitsikkomaissa ja etenkin Isossa-Britanniassa oli merkittävää Efta-asian ratkaisun kannalta. Metsäteollisuus vaikuttikin Efta-ratkaisuun sekä toiminnallaan Suomessa että Efta-maissa. Suhteet Ison-Britannian teollisuuspiireihin, virkamiehiin ja poliitikkoihin olivat tiiviit ja lämpimät, ja niillä oli oleellinen merkitys Efta-ratkaisuun. Metsäteollisuuden johdolla oli jopa lämpimämmät suhteet britteihin kuin Suomen poliittiseen johtoon, sillä se jakoi brittien kanssa yhteisen epäluulon Suomen poliittista johtoa kohtaan. Ensisijaiset primäärilähteeni sijaitsevat Metsäteollisuus ry:n arkistossa, jossa on Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton aineisto. Muuta primääriaineistoani ovat ulkomaankaupan neuvottelukunnan kokouspöytäkirjat, Ahti Karjalaisen yksityisarkiston Efta-kansiot sekä Suomen Teollisuusliiton aineisto. Aiemmat tutkimukset Suomen Efta-ratkaisusta ovat olleet oleellisia lähteitäni. Olen vertaillut aiempia tutkimustuloksia, millä olen pyrkinyt asettamaan tutkimuskysymykseni kokonaisvaltaisempaan perspektiiviin. Aiemmista tutkimuksista tärkeimpiä ovat olleet Tapani Paavosen, Sakari Heikkisen ja Jukka Seppisen tutkimukset.