Browsing by Subject "Facebook"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Nikunen, Kaarina; Hokka, Jenni; Nelimarkka, Matti (2021)
    The paper explores how visual affective practice is used to spread and bolster a nationalist, extremist and racist ethos on the public Facebook page of the anti-immigrant group, Soldiers of Odin. Affective practice refers to a particular sensibility of political discourse, shaped by social formations and digital technologies-the contexts in which political groups or communities gather, discuss and act. The study shows how visual affective practice and sharing and responding to images fortify moral claims, sense exclusionary solidarity and promote white nationalist masculinity which legitimizes racist practices of "soldiering." By examining both the representations and their reactions (emoticons), the study demonstrates how ideas and values are collectively strengthened through affective sharing and are supported by platform infrastructures. Most importantly, it demonstrates that instead of considering the affect of protecting the nation as a natural result of "authentic" gut feeling, we should understand the ways it is purposefully and collectively produced and circulated.
  • Lindeman, Mikaela; Katainen, Anu Hannele; Svensson, Johan; Kauppila, Emmi Katariina; Hellman, Carin Matilda Emelie (2019)
    Introduction and Aims This study has, for the first time, mapped the extent to which alcoholic beverage brands operating on the Swedish market follow national advertising regulations and industry self‐regulating codes in their postings on social media. Design and Methods All social media content posted on YouTube, Twitter, Facebook and Instagram by 52 brands operating in the Swedish market was gathered from three sample months in 2014, 2016 and 2017. A content analysis was performed. Results An audit of the 1204 posts shows that the brands’ social media content conforms rather well with the industry's own self‐regulation codes. However, the studied beverage brands had alarmingly inadequate age‐gates to social media accounts. Advertisements for alcoholic beverages must be clearly distinguishable from advertisements for non‐alcoholic beverages, according to the Swedish Alcohol Act criteria. These criteria are fulfilled to a varying degree among the posts in the analysed data. Advertisements for non‐alcoholic beverages give companies a greater leeway in terms of shape and content of the post through logotypes, settings and connotations. However, advertisements of non‐alcoholic beverages continue to convey the brand connotations and image to consumers. Discussion and Conclusions Regulating alcohol advertising in online milieus can be very difficult because of the complex mixture between quickly evolving techniques and the diverse nature of communication messages targeting consumers. Many countries, including Sweden, are now focusing on how to enforce effective policies. This short report strives to shed some light on the scope and content of commercial messages on Swedish social media platforms.
  • Palmén, Fredrik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Syftet med avhandlingen är att undersöka hur rederierna Viking Line och Tallink Siljas reaktioner på coronaviruspandemin tog sig i uttryck på Facebook på våren 2020. Forskningen tar både fasta på hur kommunikationen på Facebook har sett ut samt hur rederierna säger sig ha upplevt krisen. Avhandlingen svarar på frågan hur kommunikationen har sett ut och på vilket sätt den skiljer sig från tiden före pandemin. Dessutom ger analyserna svar på hur rederiernas kommunikation skiljer sig från varandra. Avhandlingen strävar efter att belysa de teman som rederierna har kommunicerat på Facebook under coronaviruspandemins första fas i Finland, samt vilka metoder som använts för att förstärka budskapen i inläggen. Detta analyseras ur mottagarens synvinkel, alltså på vilket sätt Facebookinläggen kan tolkas och vilka upplevelser de väcker. Studien grundar sig i teori om kriskommunikation och intryckshantering. Metoderna som används är kvalitativ forskningsintervju, tematisering och kvalitativ semiotisk innehållsanalys. Den sistnämnda är av störst relevans eftersom den möjliggör breda insikter i hur kommunikationen på Facebook har sett ut. Analyserna av inläggen fokuserar på inläggens bilder och texter, medan exempelvis kommentarer och reaktioner utesluts. Eftersom det inte är ändamålsenligt att analysera varje inlägg som publicerats, görs en innehållstematisering av inläggen. Tematiseringen bidrar med ett målstyrt urval bestående av totalt tio inlägg som analyseras noggrannare med hjälp av den semiotiska analysen. Forskningens resultat tyder på liknande upplevelser av pandemin hos både Tallink Silja och Viking Line. De teman som lyftes fram i kommunikationen var också i stort sett samma, men skillnader i kommunikationen noteras också. En signifikant skillnad är rederiernas förhållningssätt till social media som kriskommunikationskanal. Viking Line använder sig på ett bredare plan av social media i kriskommunikationen, medan Tallink Silja främst utnyttjar andra kanaler. Avhandlingen kan fungera som grund för vidare forskning i kriskommunikation på social media. Det som exempelvis inte tas upp i denna forskning är vilka reaktioner kommunikationen har väckt hos mottagarna. Avhandlingen riktar sig till kommunikatörer som med hjälp av social media vill utveckla sin kommunikation eller kriskommunikation, särskilt när krisen slår till mot organisationen utifrån.
  • Savolainen, Laura; Trilling, Damian; Liotsiou, Dimitra (2020)
    How do audiences make sense of and interact with political junk news on Facebook? How does the platform's "emotional architecture" intervene in these sense-making, interactive processes? What kinds of mediated publics emerge on and through Facebook as a result? We study these questions through topic modeling 40,500 junk news articles, quantitatively analyzing their engagement metrics, and a qualitative comment analysis. This exploratory research design allows us to move between levels of public discourse, zooming in from cross-outlet talking points to microsociological processes of meaning-making, interaction, and emotional entrainment taking place within the comment boxes themselves. We propose the concepts of delighting and detesting engagement to illustrate how the interplay between audiences, platform architecture, and political junk news generates a bivalent emotional dynamic that routinely divides posts into highly "loved" and highly "angering." We argue that high-performing (or in everyday parlance, viral) junk news bring otherwise disparate audience members together and orient their dramatic focus toward objects of collective joy, anger, or concern. In this context, the nature of political junk news is performative as they become resources for emotional signaling and the construction of group identity and shared feeling on social media. The emotions that animate junk news audiences typically refer back to a transpiring social relationship between two political sides. This affectively loaded "us" versus "them" dynamic is both enforced by Facebook's emotional architecture and made use of by junk news publishers.
  • Mäkikoski, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen kohteena on digitaalisten työkalujen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa. Tutkimuksessa käytetään hyödyksi tapausyrityksen ydinosaamista eli verkkokouluttamista. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Vaikuttaako maantieteellinen sijainti verkkokoulutuksesta koettuun hyötyyn ja toimiiko jokin tutkimuksessa esitetyistä arvoväittämistä paremmin kuin toinen. Tutkimuksessa selvitetään, miten digitaalisia työkaluja on mahdollista yritysmarkkinoinnissa hyödyntää sekä miten digitaalista markkinointia mitataan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen, miksi yritysmarkkinoinnissa on lähdetty kuluttajamarkkinointia hitaammin digitaaliseen ja varsinkin sosiaaliseen mediaan mukaan. Tutkimuksessa katsastetaan myös yritysasiakkaiden ostoprosessiin sekä pyritään tarjoamaan digitaalisia ratkaisuja yritysostopäätösten helpottamiseksi. Lähtökohdat digitaaliselle markkinoinnille esitetään viitekehyksessä. Viitekehys yhdistää digitaaliseen yritysmarkkinoinnin strategiaan myös sosiaalisen median ja esittää sosiaalisen median integroimisen kuuluvan osaksi yritysten muuta markkinointia. Tutkimus osoittaa, minkälainen digitaalisen markkinoinnin strategia on sopiva yritysmarkkinoilla toimiville yrityksille. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen vertailevaa tutkimusmetodia eri arvoväittämien kesken. Tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailla eri työkalujen suhdetta toisiinsa. Verkkokoulutuksesta koetut arvoväittämät toimivat eri tavoin riippuen siitä, millä digitaalisen markkinoinnin työkalulla niitä tarkastellaan. Näin ollen tutkimuksessa ei kerrota jonkin arvoväittämän toimineen paremmin kuin muut, vaan todetaan niiden kaikkien herättäneen kohderyhmässä kiinnostusta.
  • Lillqvist, Ella; Harju, Anu Annika (2018)
    With much contemporary discussion on social media and the ethics and transparency of the way they operate, this article examines the discursive processes of user engagement as Baudrillardian solicitation. The concept of solicitation allows us to conceptualize social media use as a transactional process whereby the user is enticed by a promise of a 'Gift' and thus lured into using a service or a product. Simultaneously, the very act of participation implicates the user, albeit unwittingly, in the sanctioning and legitimizing of the operational logic behind social media. Adopting a CDS perspective, we explore the ways in which Facebook entices users through discursive processes of solicitation. We analyse, making use of corpus linguistic tools, both Facebook corporate communication and user reactions. Our findings show that the user is enticed by foregrounding the value of participation for the user and promising four types of Gift: protection, freedom of expression, personal connection, and a general altruism on the part of the corporation. Thus, this study sheds light on how users are enticed discursively by the social media company and the ways in which they either accept the discourse or resist it.
  • Rantala, Salla; Toikka, Arho; Pulkka, Anna; Jari, Lyytimäki (2020)
    Strategic niches are protected spaces for emerging technologies, where expectations are articulated, social networks built, and learning occurs. Although Strategic Niche Management (SNM) can be done in a directed, strategic manner, more diffuse, loosely connected and self-organizing niches also exist. We explore such niches in a particular setting: a social media discussion forum - a Facebook group - set up for an open discussion on the reform of national-level energy policy in Finland. We focus on discussions related to two renewable energy technologies: biogas and ground-source heat pumps. We conduct Social Network Analysis and quantitative as well as qualitative content analysis of the social media material to ask what kind of SNM happens in these discussions. Our results indicate that the discussion networks may be conducive for wide engagement and incorporation of new ideas, while also containing sub-groups that may foster learning. However, the discussions are highly centralized around a few active discussants and focused on the present-day situation, drawing from specific local and national experiences and technical details, despite the original aim of the group to induce forward-looking debates on energy policy. The articulation of future expectations is not a predominant feature of the discussions related to these two technologies. Still, the quantitative content analysis reveals extensive agreement in their framing as sustainable future energy solutions, while the qualitative analysis also points to critical debates that may support learning and further development of shared expectations.
  • Katajamäki, Hanne (Helsingin yliopisto, 2020)
    Social media and its online communities and various platforms are actively used by hobby craft makers. Previous research has shown, that social media offers its users a place to meet people with similar intrests, an opportunity to share and receive information, and to showcase and receive feedback on their own crafts. Social media is also a place to find new inspiration ja ideas for future craft projects and serves as a virtual diary. The aim of this study was to find out how sewing-focused Facebook groups are used as part of the different stages of the sewing craft process; creating ideas, planning, makeing and evaluation, what kind of information, help or feedback is received from Facebook groups, and how this information is used in the sewing hobby. I was also interested in what kind of things is find to be meaningful in Facebook sewing groups. My research questions are 1) How are sewing-themed Facebook groups used at different stages of the sewing process, and 2) What issues group members find to be important in Facebook sewing groups. The data was collect througe semi-structural online survey, that included a call for volunteers to write about their experiences of how they use facebook groups during their sewing craft process. A link to the survey was shared in five Finnish Facebook sewing groups. There were 73 respondents. The writings were analyzed qualitatively, by means of content analysis. According to the research results, the groups are utilized in different ways in different stages of the sewing process, but the aims behind these different ways are very similar between the different stages: The groups are utilized to support progress in craft process, increase knowledge and as a helpt to clarify vision. In addition, a deliberate retrieval of feedback is identifiable in the evaluation phase. In the sewing groups, it was find to be importat to find new ideas and inspiration, learn new skills and develop oneself, seek information, meet people with similar intrests, and share information and help others.
  • Kuvaja, Miira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
  • Fors, Eveliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.
  • Röytiö, Henri (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkin pro gradu-tutkielmassani Kirkkohallituksen ylläpitämän Kirkko Suomessa-Facebook-sivu julkaisuja vuoden ajalta alkaen 15.09.2014. Aineisto koostui tutkimusajankohtana sivun aikajanalla näkyneistä julkaisuista. Koska sivua päivitetään usein, eivät kaikki sivulle tuodut julkaisut pysy aikajanalla. Tämän vuoksi aineistoni edustaa satunnaisotantaa koko vuoden julkaisuista. Tutkimusmetodina sovelsin laadullista sisällönanalyysiä. Perinteisestä sisällönanalyysistä poiketen erottelin metodologisesti sisällön erittelyn omaksi kokonaisuudekseen kerätäkseni aineistosta numeerista dataa, jonka tarkoitus oli tukea myöhempää analyysiä. Kolmannessa tutkimusluvussa refelektoin analyysiäni kuviteltujen yhteisöjen ja median rituaalien teorioihin. Tutkimustehtävänä oli selvittää mistä Kirkko Suomessa-Facebook-sivun aineisto koostuu, kuinka erilaiseen aineistoon on sivulla reagoitu sekä kuinka sivu pyrkii rakentamaan yhteisöllisyyttä. Aineisto koostui 109 julkaisusta, joista valtaosa oli kuvallisia, joihin oli liitetty lyhyt teksti. Aineisto sisälsi rukouksia, videoita, linkkejä radiohartauksiin ja muihin kirkon sosiaalisen median palveluihin. Aineiston aihepiirien, tykkäysten, kommenttien ja jakojen analyysi osoitti, että yhteisöllisyyttä rakennetaan kahdesta näkökulmasta: yksilö- ja yhteisökeskeisestä. Esimerkiksi paljon tykkäyksiä saaneet julkaisut, joissa esiteltiin seurakuntalaisten toimintaa seurakunnassa, eivät olleet kovin jaettuja. Persoonaan sidottu julkaisu näytti tukevan yksilöllistä yhteyttä yhteisöön. Yksilöimättömiä rukouksen ja sananlaskun tyylisiä julkaisuja puolestaan jaettiin aktiivisesti. Kirkko Suomessa-sivun ohjeistuksissa mainitaan, että sen tarkoitus on tavoittaa kirkosta vieraantuneita. Aineiston kuvamateriaalissa oli paljon kepeää materiaalia, joka puhui tämän puolesta. Selkein havaintoni tutkimuksessa kuitenkin oli, että juuri perinteinen kirkollinen symboliikka liitettynä kristilliseen rituaaliseen kokonaisuuteen kuten kirkkovuoteen tukee yhteisöllisyyttä kepeää arkista sisältöä paremmin. Esimerkkinä toimii 2014 Pyhäinpäivän julkaisu, jossa medioitu hautakynttilärituaali loi tuhansille ihmisille kohtaamispaikan kristillisen rituaalin ääressä. Tästä muodostui koko aineiston tykätyin ja kommentoiduin juilkaisu.
  • Autio, Matti (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä tutkielmassa perehdytään Helsingin eri kaupunginosien Facebook-ryhmiin.Tutkimuskohteena on selvittää millaista yhteisyyttä asukkaiden välisissä keskusteluissa esiintyy. Näiden kaupunginosaryhmien keskusteluista pyritään löytämään asuinalueiden välillä laadullisia eroja sekä tutkimaan sosiaalisen kontrollin määrää suhteessa koheesioon kvantitatiivisen tarkastelun avulla. Tarkoituksena on löytää johdonmukaisia eroja, jotka voidaan yhdistää asuinalueen ominaisuuksiin. Tutkimuksen taustalla on teoria yhteispystyvyydestä siinä muodossa kuin Robert J. Sampson on sitä tutkimuksissaan käyttänyt. Yhteispystyvyys perustuu luottamukselle, joka on edellytys sosiaaliselle koheesiolle. Sosiaalinen koheesio ja luottamus mahdollistavat sen, että asukkaat yhteisönä kontrolloivat asuinalueensa häiriötekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään kaupunginosaryhmien yleisen kuvauksen lisäksi siihen, miten yhteispystyvyys ilmenee asukkaiden Facebook-keskusteluissa. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista metodologiaa yhdistävää tutkimusta kutsutaan mixed methods –menetelmäksi. Tämä tutkimus etenee laadullisesta eksploratiivisesta lähestymistavasta spesifimpään kvantitatiiviseen tarkasteluun kontrollin ja koheesion suhteesta. Voidaan puhua eksploratiivisesta sekventiaalisesta mixed methods –tutkimuksesta. Aineistona tutkimuksessa on käytetty noin neljänkymmenen Helsingin asuinalueen Facebook-ryhmän sisältöä. Tätä on tutkittu sisällönanalyysin keinoin. Kvantitatiivista analyysia varten kukin keskustelunaloitus on koodattu joko koheesioksi tai kontrolliksi. Näiden koodien lukumääristä on saatu aikaan määrällinen aineisto. Kvantitatiivisesta aineistosta käy ilmi kaupunginosaryhmän koheesion ja kontrollin välinen suhde. Tämä mahdollistaa vertailun kontrollialttiudessa kaupunginosien välillä. Myös kaupunginosien osto-, myynti- ja kierrätysryhmät on tutkimusta varten kartoitettu. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi kertoo, että Facebook-ryhmiä käytetään pääasiassa pragmaattisesti arkielämän apuna. Kvantitatiivisesta aineistosta paljastuu, että harjoitetun kontrollin määrää selittää voimakkaimmin alueen pientalovaltaisuus. Myös korkealla koulutustasolla on jonkinlainen positiivinen yhteys kontrollin määrään. Havaitaan, että Facebookia käytetään paikkaamaan sellaista tarvetta, johon aiemmat verkostot eivät vastaa. Pientaloalueilla luodaan paikallista verkostoa sosiaalisen kontrollin tarkoituksiin. Kerrostaloalueilla tiivistä paikallista verkostoa laajennetaan Facebookin kautta yhteiseen avunantoon. Tuloksia voidaan tulkita niin, että paikallinen Facebook-ryhmä on uusi keino luoda sosiaalisia sidoksia, jotka ovat luonteeltaan heikkoja, mutta siltaavat tiiviitä pieniä yhteisöjä laajemmaksi verkostoksi. Tämä edistää avunantoa ja yhdistää ihmisiä, joiden intressit ovat samanlaiset. Sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla kaupunginosaryhmä auttaa ylittämään sosiaalisen disorganisaation ja taloudellisen epätasa-arvon aiheuttamia esteitä keksinäiselle solidaarisuudelle. Facebookin kaupunginosaryhmät vahvistavat käsitystä, jonka mukaan yhteisöä ei enää voida tarkastella kokonaisuutena ottamatta huomioon reaaliseen limittynyttä virtuaalista yhteisyyttä.
  • Kiljunen, Rebekka (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä markkinointiviestinnässä käytetyillä direktiiveillä ja kysymyksillä konkreettisesti tehdään ja mitä eri direktiivi- ja kysymystyypeillä tavoitellaan sekä mitä vaikutuksia ja merkityseroja niiden välinen yhteistyö tuo viestintään. Tarkastelu on lingvististä tekstianalyysia, joka nojaa vahvasti syntaktis-semanttiseen analyysiin. Tekstien vuorovaikutuksellisen luonteen tarkastelussa hyödynnetään myös keskustelunanalyysista kumpuavia ideoita, vaikka analyysi ei metodisesti ole keskus-telunanalyyttista. Tutkimuksen aineistona on Suomen kolmen suurimman matkanjärjestäjäyrityksen, Oy Finnmatkat Ab:n, Oy Aurinkomatkat - Sun-tours Ltd Ab:n ja Tjäreborgin, julkisten Facebook-sivujen tilapäivitykset kuukauden ajalta (16. huhtikuuta - 16. toukokuuta 2016). Aineisto on kerätty toukokuussa ja kerätystä aineistosta on rajattu kokonaan ulos sellaiset päivitykset, joissa ei esiinny tutkimuksen kannalta olennaisia ilmiöitä (kysymyksiä ja direktiivejä) sekä sellaiset päivitykset, jotka ovat selkeästi osa jotain tiettyä laajempaa kampanjaa eivätkä siten ole vertailukelpoisia tavanomaisten tilapäivitysten kanssa. Rajauksen jälkeen aineistoksi jäi 60 tilapäivitys-tä. Keskeisimmiksi tuloksiksi kysymyksien analyysissa työssä nousee hakukysymysten ja vaihtoehtokysymysten tavoitteelliset erot. Hakukysymyksien avulla pyritään useimmiten saamaan kommentti ja kasvattamaan näkyvyyttä, kun taas vaihtoehtokysymyksillä tyypillisesti markkinoidaan mielikuvaa eikä vastaanottajalta tavoitella konkreettista toimintaa. Kuitenkin, mikäli hakukysymys on ennen direktiiviä, ei vastausta kysymykseen odoteta lainkaan tai sitä odotetaan vasta seuraavan direktiivin ohjaamassa paikassa. Direktiiveissä puolestaan erityishuomioon nousee imperatiivien tyypillisyys. Imperatiivia pidetään tyypillisimpänä direktiivinä, joten tyypillisyys ei sinällään ole yllättävää, mutta imperatiivi ei ole kuitenkaan yhtä suosittu kaikenlaisissa direktiivisissä toimintasar-joissa. Tarkasteltu tekstilaji ja sen direktiivit osoittautuvat siis imperatiivin kannalta ongelmattomiksi. Imperatiivimuotoisilla direktii-veillä ohjataan vastaanottajaa konkreettiseen toimintaan, useimmiten linkin klikkaamiseen. Kysymysten ja direktiivien yhteistyöstä käy ilmi, että järjestyksellä ei niinkään ole väliä, mutta sen sijaan kysymystyypillä on huomattava merkitys tavoiteltuun toimintaan. Tutkimus avaa ovia mahdollisille jatkotutkimukselle. Tutkimus osoittaa, mitä toimintaa markkinoivissa Facebook-tilapäivityksissä tavoitellaan kielen tasolla. Olisi mielenkiintoista selvittää, miten tavoitteita konkreettisesti saavutetaan.
  • Varonen, Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Goals. The aim of the thesis is to find out how knitting as a hobby effects on social and psychological well-being, as well as causes, why people join Facebook knitting communities. Thesis examines craftsmanship as a hobby, community in crafts, as well as social media online communities. Previous studies have shown that with engaging in crafts has positive effects on well-being. Handicrafts making has been found to have a positive impact on mood, reducing stress as well as improving concentration. Social media has been found to offer its users a place for networking, showcase their crafts as well as the opportunity to share and gain information. Methods. The study was carried out using both qualitative and quantitative means of analysis. However, the study places an emphasis on qualitative analysis. The research target set is made up by knitting enthusiasts, who are members of the Facebook knitting themed group. The data was collected using an online survey and an online survey link with the cover text was divided into three Facebook knitting groups. The number of respondents to the survey was 889 copies. The data was analyzed using the means of content analysis as well as quantitative data using statistical methods of analysis. Results and conclusions. Based on the results of the studies can be noted that knitting has positive effects for the social and psychological well-being of the individual. The results of this thesis show, that knitting brings like-minded people together, helps to relax, as well as acting as a topic of discussion in difficult social situations. Reasons for being in social media knitting communities included ideas, tips and obtaining help and information.
  • Laiho, Minea (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma käsittelee musliminaisten huiviin liittyviä asenteita Ranskassa. Tutkielman tavoitteena on löytää syitä sekä kielteisille että myönteisille asenteille. Tavoitteena on myös nostaa esiin musliminaisten omia ajatuksia vaatetuksestaan, sillä näitä harvemmin kuulee julkisessa diskurssissa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin, minkälaisista aiheista väitellään, kun kyse on musliminaisten käyttämästä huivista. Toiseksi selvitetään, millä tavalla ihmiset asennoituvat huiviin. Tutkielmassa annetaan myös erityishuomio musliminaisten kommenteille. Lopuksi analysoidaan, miten näitä esitettyjä mielipiteitä perustellaan. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin avulla. Tutkielmassa huomioidaan aineiston konteksti (minkälaisella alustalla kommentit on tuotettu sekä yhteiskunnallinen tilanne Ranskassa) ja teoreettisena lähtökohtana hyödynnetään kielitieteen teoriaa asennoitumisesta subjektiivisuuden ilmausten avulla sekä argumentaatioteorioita. Tutkimusaineistona on 236 kommenttia, jotka on kirjoitettu ranskalaisen urheiluvälinevalmistajan Décathlonin Facebook-sivulle. Helmikuussa 2019 Décathlon ilmoitti alkavansa myydä musliminaisille suunnattua urheiluhuivia, mutta ilmoitti päivää myöhemmin Facebook-sivullaan peruuttavansa aikeensa. Tämän ilmoituksen alle kirjoitetut huiviin liittyvät kommentit ovat tämän tutkimuksen aineistona. Aineisto luokiteltiin ensin sisällönanalyysin menetelmin kategorioihin sen mukaan, minkälaisista aiheista kommenteissa puhuttiin. Tämän jälkeen aineistosta tutkittiin kielitieteellisen diskurssianalyysin avulla, millä tavalla aineistossa kommentoineet Facebook-käyttäjät asennoituivat huiviin kommenteissaan. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät väittelivät monista aiheista. Suurimmaksi osaksi kommentit kuitenkin liittyivät Ranskan tasavallan arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen, mitä huivi edustaa ja miksi huivia käytetään. Käyttäjät asennoituivat kommenteissaan eri tavoin, joko kielteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Musliminaiset asennoituivat huivin käyttöön ja sen kaupallistamiseen myönteisesti ja he pyrkivät kommenteissaan luomaan vastadiskursseja heitä vastustaville diskursseille. Näkemyksiä perusteltiin eri tavoin, mutta yleisimpinä argumentteina käytettiin Ranskan arvoja ja periaatteita, etenkin vapautta ja laïcité-periaatetta (valtion tunnustuksettomuus). Tärkeä tutkimustulos oli, että eri tavoin huiviin asennoituvat käyttivät samoja perusteluja argumenteilleen. Tutkimus osoittaa, että syitä huiviin liittyville negatiivisille asenteille Ranskassa on monia: huivi nähdään ulkomaalaisena, Ranskan arvoja ja periaatteita vastustavana käytäntönä, joka rajoittaa naisten vapautta ja on uhka Ranskalle tai ranskalaisille naisille. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monet eivät näe huivin käyttöä ongelmallisena. Tutkimuksessa havaittiin, että musliminaiset nähdään usein alistettuina uhreina, jotka tulisi pelastaa huivin kaltaisilta käytänteiltä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että monet ranskalaiset musliminaiset käyttävät huivia vapaasta tahdostaan eivätkä koe sen olevan vastoin Ranskan arvoja. Eräs tärkeä johtopäätös onkin, että tietyt ranskalaiset arvot ja periaatteet ymmärretään eri tavoin. Esimerkiksi laïcité-periaatteen katsotaan yhtäältä takaavan oikeuden käyttää huivia ja toisaalta rajoittavan oikeutta käyttää uskonnollisia symboleja julkisissa paikoissa.
  • Polynczuk-Alenius, Kinga (2018)
    To introduce economic justice into global trade, fair trade organizations strive to shorten the distance' between producers and consumers through mediation. This article problematizes the idea of shortening the distance' through the notion of maintaining the proper distance' in representing distant others. This perspective is used in narratological analysis of the content that fair trade organizations curate on their Facebook pages to represent Southern producers. The two organizations studied are: (1) Fairtrade Finland, a non-governmental organization (NGO); (2) Pizca del Mundo, a commercial brand in Poland. This article identifies the discursive and narrative forms of mediated agency that are offered to producers. The analysis revealed that Fairtrade Finland utilized Facebook to extend the narrative of producers as active subjects. By using the affordances of Facebook, Pizca del Mundo increased the mediated agency of producers but problematized the maintenance of the proper distance in their representations.
  • Zidan, Aishi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sosiaalista mediaa hyödyntävistä naisten uraverkostoista on tullut suosittuja Suomessa, mutta niitä on ehditty tutkia vasta vähän. Tutkielma kysyykin, millaisesta ilmiöstä näissä ryhmissä on kyse. Kysymystä lähestytään käyttäen esimerkkinä lähes 34 000 jäsenen Facebook-ryhmää Ompeluseuraa, jossa naiset ja sukupuolivähemmistöt keskustelevat työelämään liittyvistä kysymyksistä. Ompeluseura on myös esimerkki siitä, miten vapaaehtoisilla ylläpitäjillä on keskeinen rooli verkkoyhteisöjen rakentajina. Viime vuosina ylläpitämisen tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median alustojen vastuuseen sekä kaupalliseen moderointiin. Tutkielma paikkaa tätä aukkoa kysyessään, miten naisten uraryhmiä ylläpidetään sosiaalisessa mediassa ihmisen ja teknologian yhteistyössä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi Jenny Preecen määritelmä verkkoyhteisöjen luonteesta. Tätä määritelmää täydennetään muun muassa Barry Wellmanin verkostotutkimukseen perustuvalla lähestymistavalla. Ompeluseuraa tarkastellaan osana sosiaalista mediaa hyödyntävää feminististä aktivismia käyttäen erityisesti Katie Blevinsin määritelmää sosiaalisen median feminististä tietoisuutta levittävistä yhteisöistä. Vapaaehtoista ylläpitämistä tarkastellaan hoivan logiikan käsitteen kautta. Käsite perustuu Annemarie Molin työhön, jota Minna Ruckenstein ja Linda Lisa Maria Turunen ovat kehittäneet tutkiessaan kaupallista moderointia. Hoivan logiikkaa noudattavassa ylläpitämisessä päätöksiä pohditaan vuorovaikutuksessa ajatellen yhteisön kulttuuria. Tutkielman aineistona toimivat Ompeluseuran perustajien, ylläpitäjien ja jäsenten teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä toimi teemoittelu, jonka avulla pyrittiin tarkastelemaan erityisesti Ompeluseuran luonnetta, tavoitteita, ryhmän merkitystä haastateltaville, osallistumisen motiiveja sekä ylläpidon logiikkaa. Myös sukupuolen ja alustan merkitystä analysoitiin omina teemoinaan. Ompeluseuraa voi pitää luonteeltaan verkkoyhteisönä, joka on muovautunut yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Ryhmän jäsenet hakivat Ompeluseurasta vertaistukea ja tietoa. Vuorovaikutusta ohjasi vahvasti Nancy Baymin kuvaama ystävällisyyden etiikka, jossa jäsenet pyrkivät välttämään konflikteja. Ompeluseuraa voi pitää myös sosiaalista mediaa hyödyntävänä feminististä tietoisuutta levittävänä yhteisönä. Ryhmän selvä yhteinen tarkoitus oli tasa-arvon edistäminen työelämässä. Tähän pyrittiin erityisesti tukemalla yksilöitä, vaikka toiminnan toivottiin edesauttavan myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Vaikka voimaannuttamisen kohteena olivat yksilöt, ylläpitämisen kohteena oli yhteisö. Ylläpitämisen keskeiseksi tavoitteeksi oli muodostunut Ompeluseuran hyvähenkiseksi kuvaillun kulttuurin vaaliminen hoivan logiikan keinoja noudattaen. Myös jäsenet osallistuivat tähän hoivaamiseen aktiivisesti. Tutkielma laajentaa kuvaa erityisesti tavoista, joilla vapaaehtoiset ylläpitäjät hoivaavat yhteiskunnallista yhteisöä, joka ei ole järjestäytynyt. Feministisyys oli keskeinen osa ryhmän luonnetta, mutta liian poliittisuuden pelättiin myös vaarantavan hoivan kohteen eli Ompeluseuran hengen. Hoiva oli tässä suhteessa monimutkaista tasapainoilua. Tutkielma täydentää myös kuvaa verkkoyhteisöjen ylläpitäjien, jäsenten ja alustan välisestä vuorovaikutuksesta. Facebook nähtiin Ompeluseuran synnyn ja kasvun mahdollistaja, mutta se loi myös haasteita hoivalle. Haastateltavat halusivat suojella ryhmää Facebookin kehnona pitämältään keskustelukulttuurilta. Alustan algoritmit taas näyttäytyivät arvaamattomana toimijana hoivan prosesseissa.
  • Scholz, Svenja (Helsingin yliopisto, 2019)
    After the all-time low voter turnout in the European elections in 2014, the European Parliament faces its legiti-macy being undermined. While the mass media is often made responsible for being a major contributor to the lack of an active political European public sphere where the EU governance can be debated, social media has been considered as a means to connect the European institutions and its citizens through direct communi-cation. From the viewpoint of deliberative democratic theory, the European Parliament can restore legitimacy through engaging citizens in public deliberation and involving them in the European decision-making process. At the same time, political institutions are known for their attempts to generate legitimacy in social media through promotional campaigns that do not stipulate policy impact. This study contributes to the debate about the European public sphere by exploring the motivations behind the European Parliament’s institutional communication on the social networking site Facebook. Its theoreti-cal underpinning hence links together the debates about the EU’s democratic deficit on the one hand, and the democratic potential of social media on the other. Specifically, this research scrutinises how the members of the European Parliament’s Web Communication unit make sense of their work practices on Facebook and which role they ascribe to themselves and other actors in the construction of a European public sphere. The goal is to offer a critical assessment of the European Parliament’s Facebook communication against the back-drop of the normative framework derived from the deliberative theory of public sphere. The qualitative research is based on two data sets: The first data set was collected through participant obser-vation in the European Parliament’s Web Communication unit in February 2018; the second one through eight semi-structured interviews with the Unit’s communication officials working with Facebook. Based on positioning theory, an interpretative interview analysis is conducted. The findings assert that the European Parliament’s Facebook communication must be understood as a politi-cal, top-down, promotional campaign rather than an attempt to engage ordinary citizens in an online delibera-tion. Thus, it does not provide for a systematic political bottom-up policy impact. The findings hence support the view that the narrative of social media connecting political actors and the citizens is most of all put forward to legitimise political promotion. This study moreover emphasises a liberal representative understanding rather than a deliberative understanding of European democracy within the European Parliament’s administration. Accordingly, the role of the European Parliament web communication officials in the European public sphere is to substitute the weak media coverage about the Parliament and raise aware-ness about its benefits to the voters.
  • Joki, Milla-Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis examines Facebook posts that Finnish animal welfare associations have published about rescue cats. The object of analysis is established as ‘rescue cat stories’ – a particular kind of narrative that tells the story of one or many cats who are rescued or attempted to be rescued by people who work or volunteer for animal welfare associations. Drawing from the fields of feminist animal studies and critical animal studies, the analysis discusses what thematic elements are prominent in viral rescue cat stories that promote neutering and how these stories are constructed narratively and affectively in a social media environment. The research material consists of four individual narratives: three stories of individual cats and one story of a feral cat colony. In order to locate the research topic, the study discusses what kind of differences and similarities there are in animal welfare, animal rights, and animal liberation philosophies, how the philosophies tend to interlock in certain contexts, and where animal rescue work is located in relation to other forms of animal advocacy. Finnish animal rescue work, which has previously been marginalised in academic research, is regarded with a feminist sensitivity that pays heed to the gendered nature of the caring work that rescue workers are involved in while also taking into account the risk of speciesism that follows from considering only some species as ‘protectable’ and ‘lovable’. In agreement with recent research that has been conducted in the field of feminist animal studies, the analysis contests the stark binary of abolitionism and welfarism and suggests that it is crucial to consider interspecies entanglements without resorting to ableist rationalisations that argue that it would be better for dependent domesticated animals to go extinct than to live as vulnerable beings. The topic of the research is analysed thematically with the help of Sara Ahmed’s theorisation of affects, affective economies, and sticky concepts and Susanna Paasonen’s theorisation of viscerally grabbing resonances. Additionally, Ruth Page’s delineation of mediated narrative analysis is employed in order to distinguish what is characteristic of stories that are shared in a social media environment. The methodological concept of ‘shared stories’ further informs the multimodal, mediated, and participatory nature of narratives that are produced, reproduced, and encountered in a social media environment. The analysis identified the act of naming, death, and mourning as prominent thematic elements that form the backbone of viral rescue cat stories. While the act of naming serves an important role in establishing cats as individuals, it does not seem to entail as much power to ignite the affective economy of a shared story as the aspects of death and mourning do. The goal of all the stories studied in the thesis is to promote feline neutering, but neutering as such does not seem to be sticky enough to ignite the affective economy of a post. Therefore, the research material suggests that the kind of stories that provided a sufficiently contextualised account of naming, death (or the risk of death), and mourning were more likely to grab the audience and generate interactions. Finally, the analysis concludes by stating that while it is possible that the affect-based focus on sharing a particular kind of reaction entails the risk of resonating in anthropocentric registers, other-oriented animal narratives can also have the power of inspiring simulative, other-directed empathy.
  • Oittinen, Kristiina (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimukseni käsittelee Suomen evankelisluterilaisen kirkon sosiaalisen median käyttöä ja viestintää sen Facebook-sivun päivitysten kautta. Tutkin miten kirkko viestii ja kenelle, sekä millaista sivun viestintä on verrattuna kirkon strategisiin asiakirjoihin sekä verkkopalveluiden kuvauksiin kirkon verkkoviestinnästä. Facebook-päivitykset muodostavat käytetyn aineiston ja ne voivat sisältää tekstiä, kuvaa, videoita ja linkkejä. Ne ovat pituudeltaan tyypillisesti muutaman lauseen mittaisia. Tutkin sivun kohokohta-päivityksiä vuosilta 2011–2014, joita on yhteensä 419 kappaletta. Päivitysten viestintätapaa ja mahdollista yleisöä selvitän muodostamani kolmen sisältökategorian sekä retorisen tutkimuksen käsitteiden avulla. Kolme kategoriaa ovat tiedottavat, interaktiiviset ja julistavat sisällöt. Tarkastelen myös päivitysten tyyliä sekä oletusyleisöä kirjoittajan ja yleisön jakamien arvojen ja esisopimusten kautta. Analyysin muodostamaa kuvaa sivun viestinnästä vertaan verkkoviestintää käsitteleviin strategisiin asiakirjoihin ja verkkopalveluiden kuvauksiin. Tutkimuksen mukaan kirkko viestii Facebook-sivullaan laajalle yleisölle monipuolisesti ja sosiaaliseen mediaan sopivalla tavalla. Viestintä seuraa osittain strategisia asiakirjoja ja verkkopalveluiden kuvauksia. Sisällön jakaminen ja epävirallisuus, henkilökohtaisuus, huumori sekä perinteisten tiedotteiden vähäisyys viittaavat uudenlaiseen viestintätapaan, jonka voi katsoa sopivan sosiaalisen median kontekstiin. Sivulla viestitään laajalle yleisölle, jolla voi olla monenlaisia mielipiteitä ja arvoja. Myös muutamia viittauksia kirkon aktiivijäseniin ja kirkosta vieraantuneisiin on löydettävissä. Laajan yleisön tavoittelu näyttäytyy ymmärrettävänä nykyajan tilanteessa, jossa uskonnollisuus on aikaisempaa monimuotoisempaa ja yksilöllisempää sekä verkkoympäristössä, jossa nämä erilaiset näkemykset kohtaavat. Sivun viestinnästä löytyy yhteneväisyyksiä strategisiin asiakirjoihin ja verkkopalveluiden kuvauksiin, mutta sivun tavoittelema yleisö näyttäytyy niissä kuvattuja kohderyhmiä laajempana. Verkkoviestintää käsittelevien asiakirjojen ja kuvausten yleisluontoisista suuntaviivoista on mahdollista tulevaisuudessa siirtyä viestintätapojen ja itse viestin tarkentamiseen sekä tarvittaessa pohdintaan eri kohderyhmien tavoittamisesta.