Browsing by Subject "Finno-Ugric Languages and Cultures"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Tuominen, Laura (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pro Gradussani vertailen kahden uralilaisen kielen, pohjoissaamen ja niittymarin deverbaalista verbijohtoa. Tutkin verbijohtoa lähinnä synkronisella tasolla. Tarkastelun lähtökohta on morfo-syntaktinen ja kuvaileva. Työn keskiössä ovat pohjoissaamen mannat 'mennä' ja niittymarin kajaš 'mennä' -verbit, joita tarkastelen derivaatiomorfologisesta näkökulmasta. Selvitän, mitkä kielten deverbaalisista johdinsuffikseista voivat liittyä 'mennä'-verbeihin ja millaisia syntaktisia ja semanttisia vaikutuksia derivaatio aiheuttaa. Tarkastelen johdoksia keräämieni lause-esimerkkien valossa. Johto-opin lisäksi kiinnitän huomiota niittymarissa yleiseen konverbirakenteeseen, joka verbijohdon ohella osallistuu aspektuaalisten suhteiden ilmaisuun. Pohdin myös kieliareaalien vaikutusta kielten johto-opissa esiintyviin tendensseihin ja kielten 'mennä'-verbien leksikaalisiin ominaisuuksiin. Aineistoni edustaa kirjoitettua kieltä. Aineiston keruussa olen hyödyntänyt erilaisia digitaalisia aineistoja. Sanakirjojen ohella lause-esimerkkien lähteinä ovat olleet molemmilla kielillä julkaistut Korp-kielipankin tekstikorpukset, joihin on koottu erilaisia tekstityylejä edustavia lause-esimerkkejä. Täydentäviä hakuja olen tehnyt myös mm. verkossa julkaistavista sanomalehdistä. Keräämäni aineisto pyrkii esittämään mahdollisimman kattavan otoksen pohjoissaamen mannat-verbistä ja niittymarin kajaš-verbistä muodostettavista johdoksista. Verbijohtoa lähestyn ensisijaisesti morfologian kautta. Toiseksi tarkastelen johdinsuffiksien tuottamia syntaktisia vaikutuksia ja johdosten semantiikkaa. Työssäni noudatan johdinten jakoa aspektuaalisiin eli merkitystä modifioiviin johtimiin ja kieliopillisiin eli lauserakennetta muuttaviin johtimiin. Vaikka molempien kielten runsas johtimisto antaa paljon mahdollisuuksia suffiksaaliin johtamiseen, on aineiston perusteella nähtävissä, että mennä-verbin johtaminen on kielissä epäsymmetristä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pohjoissaamen mannat-verbi on niin aspektuaalisen kuin kieliopillisen johtamisen suhteen huomattavan moniulotteinen niittymarin kajaš-verbiin verrattuna. Marin sananmuodostukseen tuo oman lisänsä aspektuaalisen konverbirakenteen runsas käyttö derivaation rinnalla. Voidaan todeta, että kielisukulaisuudestaan huolimatta kielten syntaktisissa ja semanttisissa ratkaisuissa on huomattavia eroja. Pohjoissaamen ja niittymarin 'mennä'-verbiin liittyvissä johdinaineksissa sekä johdosten merkityksissä on havaittavissa omien kieliareaaliensa vaikutukset.
  • Kaheinen, Kaisla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Syventävien opintojen tutkielmassani tarkastelen uralilaiseen kielikuntaan kuuluvan, vakavasti uhanalaisen nganasanin kielen itsekorjausta vuorovaikutuslingvistisestä näkökulmasta. Tutkielmani on alustava katsaus itsekorjauksen morfosyntaktiseen jäsentymiseen sekä pragmaattisiin merkityksiin nganasaninkielisessä keskustelussa ja kerronnassa. Tutkielmassani selvitän, millaisia kieliopillisia resursseja nganasanin puhujat käyttävät oman puheensa korjaamiseen ja vuorovaikutuksen jatkuvuuden ylläpitämiseen, minkä lisäksi tarkastelen korjausten keskeisimpiä pragmaattisia funktioita eli sitä, millaisia asioita puhujat pitävät korjausta vaativina ja miksi. Tutkielman aineisto koostuu Hampurin yliopiston puhutun nganasanin korpuksen (Nganasan Spoken Language Corpus 0.2) kerrontaa ja keskustelua sisältävistä tallenteista sekä Suomen kielen nauhoitearkistossa säilytettävästä Jevgeni Helimskin vuonna 1996 videoimasta aineistosta. Olen poiminut aineistosta itsekorjauksen sisältävät katkelmat, joita analysoin vuorovaikutuslingvistisin menetelmin. Itsekorjauksella tarkoitan tässä yhteydessä tilannetta, jossa puhuja keskeyttää oman muotoutumassa olevan puheensa käsitelläkseen siinä havaitsemaansa ongelmaa. Tarkastelun lähtökohtana ovat siis vuorovaikutuslingvistisen näkökulman mukaisesti puhujien omat reaktiot omaan ja toisen puheeseen. Aineistossa esiintyvät korjaukset on mahdollista luokitella sen mukaan, käsittelevätkö puhujat edeltävässä puheessa esille tulleita vai vasta tulevaan puheeseen ennakoimiaan ongelmia. Tutkimuksen perusteella nganasanin puhujat käyttävät vuorovaikutuksen ongelmien korjaamiseen rakenteellisesti pitkälti samankaltaisia korjaustoimintoja kuin aiemmin tutkittujen kielten puhujat. Nganasanissa esiintyy kuitenkin joitakin suuresta osasta aiemmin tutkittuja kieliä puuttuvia korjauksen keinoja kuten sanahaun kohteena olevan verbin tai nominin morfologiset päätteet saava täytesana. Koodinvaihtoon ja puutteelliseen kompetenssiin liittyvien itsekorjausten runsaus puolestaan heijastelee puhujien kieliasenteita. Tutkielma osoittaa, että vertailevan pragmatiikantutkimuksen mahdollistaminen vaatii nykyistä suuremman ja typologisesti moninaisemman kielijoukon tarkastelua, jotta harvinaiset tai eurooppalaisille kielille epätyypilliset piirteet eivät jäisi huomaamatta. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu antaa lisäksi mahdollisuuden seurata kieliasenteiden vaikutuksia ja tuottamista puheessa. Entistä kokonaisvaltaisemman tutkimuksen mahdollistamiseksi keskusteluaineistojen keräämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo kieliä dokumentoitaessa.
  • Virmasalo, Elli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee pohjoismansin kausatiivirakenteita. Tutkimuksen tavoitteena on uralistista tutkimusperinnettä ja kielitypologista näkemystä yhdistäen luoda uudenlainen katsaus kausatiivisuuteen ilmiönä sekä siihen, millaisin rakentein sitä voidaan pohjoismansin kielessä kuvata. Tutkimuksen teoriatausta yhdistää kielitypologisen kausatiivin määrittelyn yksityiskielestä aiemmin tehtyihin derivaatiomorfologisiin havaintoihin ja sananmuodostuskeinojen tarkasteluun: kausatiivisten valenssimuutosten analyysia pohjoismansin johto-oppiin. Yhdistämisestä syntyy uudenlainen määritelmä ja tarkastelukonteksti kausatiiviselle rakenteelle tässä kielessä. Tutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa typologisissa valenssitutkimuksissa hyödynnetystä verbimerkitysten listasta ja sen avulla kerätyistä pohjoismansinkielisistä sanakirja- ja korpusesiintymistä. Osa aineistosta on peräisin venäjänkielisistä artikkeleista. Aineisto tarjoaa esiintymiä kattavasti monenlaisista lauserakenteista, jotta näkökulmaa kausatiiveihin on mahdollista laajentaa. Aineistolle on tehty morfologinen ja syntaktinen analyysi. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä kielelliset elementit esiintyvät pohjoismansin kausatiivisissa rakenteissa. Yksi analyyttinen kokonaisuus keskittyy kriittisesti arvioimaan vanhaa tutkimustietoa kausatiivijohtimista ja niiden käytöstä. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka erilaiset kausatiiviset rakenteet voidaan jakaa niiden valenssirakenteen mukaan kolmeen kategoriaan. Tutkimuksen toinen analyyttinen kokonaisuus esittelee näiden kategorioiden sisäisiä predikaattiverbin muodostuksen tapoja.
  • Leiskari, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Käsittelen tutkielmassani pohjoissaamen spatiaalisia adpositioita ala 'päälle; ylle (vaatteesta)' ja alde 'päällä, päältä; yllä, yltä (vaatteesta)' sekä niiden konsonanttialkuisia variantteja nala ja nalde. Spatiaalisilla adpositioilla kuvataan asioiden tilallisia suhteita toisiinsa; tutkimani adpositiot kuvaavat jonkin asian asettumista toisen yläpuolelle. Tutkimani adpositiot ovat vanhoja omaperäisiä sanoja, jotka voidaan palauttaa aina uralilaiseen kantakieleen asti. Poiketen muista uralilaisista kielistä pohjoissaamessa käytetään sekä vokaali- että konsonanttialkuista varianttia rinnakkain. Tästä syystä tavoitteenani on tutkia, onko varianttien käytöissä eroja. Vertailen keskenään sekä vokaali- ja konsonanttialkuisia variantteja että tulosijaista adpositiota (n)ala ja olo- tai erosijaisuutta ilmaisevaa adpositiota (n)alde. Toiseksi tarkastelen adpositioita yhdessä kahden liikeverbin – mannat 'mennä' ja boahtit 'tulla' – kanssa, ja pyrin vastaamaan, saako adpositio aina määrämuotoisen täydennyksen genetiivi-akkusatiivissa ja mitä mahdollisia poikkeuksia tähän on. Kolmanneksi tutkin, voiko (n)ala ja (n)alde esiintyä myös adverbina liikeverbien yhteydessä. Tutkimuksen aineisto on koostettu SIKORista (Saami International KORpus). SIKORin kohdan ”Newspapers” alle on koostettu korpukset neljästä uutislehdestä, joissa on yhteensä 15,13 miljoonaa sanetta. Korpuksista on haettu tuloksia hyödyntäen useampia SIKORin tarjoamia hakutyyppejä riippuen tutkittavasta näkökulmasta. Hyödynnän tutkielmassani sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Kvantitatiivisen tutkimuksen määrä on lisääntynyt kielitieteessä viime aikoina, joten koen sen ajankohtaiseksi menetelmäksi. Lisäksi sen avulla on mahdollista käsitellä laajaa aineistoa, joka on tämän tutkielman pohjana. Kvalitatiivinen tutkimus sen sijaan antaa mahdollisuuden syventyä aineistoon tarkemmin, ja hyödynnän sitä tarkastellessani adpositioita yhdessä liikeverbien kanssa. Tutkielmani perusteella adpositioista (n)ala ja (n)alde voidaan sanoa, että kaikki variantit ovat pohjoissaamessa aktiivisessa käytössä, mutta odotuksenmukaisesti vokaalialkuiset variantit ovat yleisempiä. Aineistona pohjalta voidaan myös sanoa, että sekä tulo- että olo- tai erosijaiset adpositiot ovat lähes yhtä aktiivisessa käytössä. Tutkimani adpositiot ovat myös monipuolisessa käytössä, sillä aineistosta on löydettävissä esimerkkejä sekä kirjaimellisesta asian asettumisesta toisen yläpuolelle että kiteytyneempiä esimerkkejä, jotka eivät kuvaa kirjaimellisesti jonkin yläpuolelle asettumista. Lisäksi tutkielmassa selviää, että suurimmaksi osaksi adposition täydennys on määrämuotoinen, mutta tähän on olemassa myös poikkeuksia. Tutkielman perusteella selviää myös, että joissain tapauksissa tulosijainen (n)ala voi esiintyä adverbina, ja näissä tapauksissa se toimii lauseessa verbin adverbiaalina.