Browsing by Subject "Food Economics"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 226
  • Laaksonen, Julia (Helsingfors universitet, 2010)
    Ammattikuljettajien elintavoissa ja terveydessä on parantamisen varaa. Ammattikuljettajien elintapojen taustalla vaikuttavat epäsäännölliset ja pitkät työajat, yötyö ja vähäinen liikunta. Monet ammattikuljettajista ovat ylipainoisia, mikä altistaa sairauksille, kuten diabeteksen, uniapnean, tukija liikuntaelinongelmien synnylle. Kuljetusalan ammattilaisten työ sisältää ominaisuuksia, jotka heikentävät terveellistä ruokailua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ammattikuljettajilla on terveellisestä ruoasta ja aterioista ja minkälaisia mielikuvia heillä on terveellisyydestä. Tutkimuksen teoriaosassa terveellisyyden käsityksiä tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten pohjalta ja terveellisyyden merkitystä ja ruoan valintaa ohjaavia tekijöitä selvitettiin terveyskäyttäytymiseen sovellettavien mallien kautta. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 12 taksiautoilijaa pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluivat Työterveyslaitoksen ”Virkeänä ratissa- ruoasta terveyttä tien päälle” hankkeeseen. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat tiedostivat ruoan terveellisyyden tärkeyden hyvin, mutta terveellisyys ei ohjannut ruoan valintaa ensisijaisesti. Haastateltavat tunnistivat epäkohtia omissa ruoan valinnoissaan, mutta kukaan ei sanonut syövänsä pelkästään epäterveellisesti. Työn aikainen ruokailu koettiin hankalana, eikä silloin tarkkailtu ruokailua. Usein vasta terveysongelma herätti miettimään syömistä ja sen vaikutusta omaan terveyteen. Terveellisten ateriavalintojen tekeminen koettiin hankalampana, kuin epäterveellisten. Terveellisyys koettiin suhteellisena käsitteenä. Tärkeimmät terveellisyyteen liitetyt käsitykset olivat oma hyvinvointi, vaihtelua työjaksoon, tankkaus, tunnesidonnaisuus, valinnan vaikeus, taloudellinen uhrautuminen, luopuminen ja epäluulo. Tulosten mukaan kehittämistarpeita olisi etenkin työaikaisen ruokailun mahdollisuuksien parantamisessa, jossa tienvarsiateriapalveluilla on tärkeä rooli terveellisempien tuotteiden tarjonnalla asiakkailleen. Aineiston mukaan kysyntää olisi pienemmille annoksille, keitoille ja puuroille, joiden saatavuus koettiin etenkin yöaikaan heikoksi.
  • Ollikainen, Mirkka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Gradun aiheena oli tutkia Gold and Green foods Oy:n Instagram –kuvien visuaalisia brändielementtejä semioottisen kuva-analyysin avulla muuttuneessa sosiaalisen median ympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli ymmärtää yritystilin julkaisemia kuvia syvällisesti ja löytää Instagramissa tykätyistä kuvista brändiin viittaavia visuaalisia elementtejä. Tutkimuksen aineisto koostui Gold and Green foods Oy:n julkaisemista Instagram –kuvista, joiden engagement rate -arvo oli korkea. Kuvat analysoitiin semioottisin menetelmin käyttäen apua interpersoonalista metafunktiota, tekstuaalista metafunktiota, sekä konnotatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa bränditeoriaan, markkinointiviestintään sekä erityisesti semiotiikkaan. Tutkimus alkoi käsillä olevan aiheen ja kohdeyrityksen esittelyllä, jonka jälkeen käsiteltiin tutkimukseen liittyvä teoreettinen tausta. Teoriaosuudessa käsiteltiin bränditeoriaa, markkinointiviestintää sosiaalisen median kontekstissa sekä semiotiikkaa tieteenalana ja teoriana. Tämän jälkeen esitettiin tutkimuksen lähtökohdat sekä aineiston analyysimetodit. Analyysiosassa suoritettiin aineiston lähiluku sekä muut semioottiset analyysit. Analyysien jälkeen havaittiin, että kuvien sisällössä toistuvat tietyt kuvakulmat, konnotaatiot ja värimaailma. Selkeitä brändiin liittyviä visuaalisia elementtejä puolestaan oli vähän. Tutkimuksen kuva-analyysin tuloksista kävi ilmi, että aineistoon valituissa kuvissa oli hyvin vähän selkeitä brändiin viittaavia visuaalisia elementtejä, kuten logoja, iskulauseita tai graafisia valintoja. Värien käyttö oli aineistossa yleisin brändiin viittaava elementti. Tutkimuksen tulokset ovat semioottisen kuvantutkimuksen perinteen mukaisesti subjektiivisia, sillä tutkijan oman tietopohjan ja taustan vaikutusta tuloksiin ei voida kiistää. Tulevissa tutkimuksissa kvalitatiivisen ja semioottisen tutkimuksen rinnalle voidaan ottaa numeerista dataa tuovaa kvantitatiivista tutkimusperinnettä.
  • Siintola, Anna (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä aineettomasta palkitsemisesta ja työn palkitsevuudesta. Aineettomalla palkitsemisella ja työn palkitsevuudella käsitetään erilaisia ei-rahallisia palkitsemisen keinoja tai työn palkitsevuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työsuhteen laatu, työn organisointi, johtaminen sekä kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Tutkimuksen kyselylomake tehtiin tämän teoriakehyksen ympärille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 1946 toimihenkilölle suuressa suomalaisessa yrityksessä. Otantamenetelmä oli harkintaan perustuva ja käsitti noin kaksi kolmasosaa koko yrityksen henkilöstöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 46. Tutkimuksen tuloksien analyysissä käytettiin parametrisiin menetelmiin lukeutuvista keskiarvostesteistä t-testiä. Faktorianalyysin kautta muodostettiin lisäksi summamuuttujat, jotka analysoitiin vastaavasti kuin yksittäiset muuttujat. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että eroa Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä oli yhteensä 14 muuttujassa. Aiemmat sukupolvet pitivät keskimäärin tärkeämpänä sitä, että työsuhde on vakituinen, varma ja turvattu. Aiemmat sukupolvet arvostivat myös enemmän sitä, että työ on haastavaa ja itsenäistä, ja että on mahdollisuus etätyöhön ja työaikajoustoihin. Myös se, että työtä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen, ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä, oli aiemmille sukupolville tärkeämpää. Niin ikään yrityksen arvojen sopiminen yhteen omien arvojen kanssa oli heille tärkeämpää. Y-sukupolvi piti tärkeämpänä ainoastaan sitä, että työssä on hyvät etenemismahdollisuudet, uralla eteneminen on nopeaa, ja että työssä on hauskaa. Summamuuttujittain tehty analyysi tuki näitä tuloksia. Useat tekijöistä, joissa eroja sukupolvien välillä oli, eivät kuitenkaan olleet kummankaan ryhmän tärkeimpinä pitämien asioiden joukossa. Tärkeimpiä tekijöitä olivat oikeudenmukainen kohtelu, vakinainen ja turvattu työsuhde, hyvät ja ajantasaiset työvälineet, johdon ja esimiesten arvostus, mielenkiintoinen työ sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja toteutustapaan. Analyysissä saattoi myös todeta sen, että taustatekijöillä, kuten sukupuolella, elämäntilanteella ja asemalla, oli todennäköisesti vaikutuksia tuloksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että sukupolvien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä pidetään tärkeänä. Erot painottuvat kuitenkin pääosin tekijöihin, joita ei pidetty kokonaisuudessa tärkeimpinä. Käytännön kannalta palkitsemista kehitettäessä hyödyllinen tulos onkin myös tieto siitä, mitä asioita vastaajat yleisesti pitivät tärkeimpinä. Lisäksi taustatekijöiden, kuten elämäntilanteen vaikutuksista saatua lisätietoa voidaan hyödyntää tuloksia sovellettaessa.
  • Huittinen, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aineettomien ja epävirallisten palkkioiden vaikutusta vastavalmistuneiden työmotivaatioon ja sitä, miten kyseisten palkkioiden saaminen vaikuttaa työn tekemiseen. Tämän lisäksi haluttiin tutkia mitkä asiat pitävät vastavalmistuneiden työmotivaation korkealla myös pitkällä tähtäimellä sekä minkälaiset palkkiot saavat heidät ponnistelemaan enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastavalmistuneiden odotuksia aineettomaan ja epäviralliseen palkitsemiseen liittyen sekä palkitsemistapoja, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työmotivaation, motivaatioteorioiden, ulkoisen ja sisäisen motivaation sekä palkitsemisen ympärille. Palkitsemisesta tarkemmin käsiteltiin aineettomia ja epävirallisia palkkioita jättäen kokonaispalkitsemisen muut osa-alueet tukevaan rooliin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2019 ja tutkimukseen osallistui 10 vastavalmistunutta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teoriaa hyödyntäen. Vastavalmistuneet pitävät aineettomia ja epävirallisia palkkioita erittäin tärkeinä työmotivaationsa kannalta. Varsinkin aineettomien palkkioiden tärkeys korostuu ja niihin kohdistuu myös monia odotuksia. Muun muassa palautteet, arvostus, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö koetaan asioina, jotka auttavat jaksamaan myös pidemmällä tähtäimellä. Vastavalmistuneet arvostavat myös selkeitä urasuunnitelmia, jotta tietävät mihin suuntaan ovat menossa ja mikä on mahdollista tulevaisuudessa saavuttaa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että epäoikeudenmukainen palkitseminen on palkitsemistapa, joka voi vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Epäviralliseen palkitsemiseen kohdistuu vähemmän odotuksia, mutta myös se on vastavalmistuneiden mielestä mukava ja tärkeä lisä osana palkitsemisen kokonaisuutta. Epävirallisten palkkioiden avulla työnantajan on mahdollista osoittaa kiitosta työntekijöille ja monesti ne antavat lisäpotkua jaksamiseen.
  • Korpela, Hanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Alkoholipoliittiset asiat ovat herättäneet ja herättävät keskustelua suomalaisten keskuudessa. Vuosien 2013–2015 aikana mediassa on ollut nähtävissä uusi aalto alkoholipoliittisten asioiden ruotimisessa. Niin mediassa ja kansalaisten kuin myös poliittisten päättäjien keskuudessa on käyty kiivasta keskustelua alkoholipoliittisista asioista. Keskustelun kohteena ovat olleet muun muassa alkoholiverotus, Viron matkustajatuonti, kotimaisen panimoteollisuuden huono tilanne ja ravintoloiden jatkoaikoihin liittyvät erimielisyydet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua 2010-luvun alkoholipoliittisiin asioihin. Alkoholipoliittisia asioita tarkastellaan vastuullisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä selkoa sille, millaista olisi valittujen sidosryhmien mielestä vastuullinen lobbaus alkoholialalla. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä lobbauksen keinot ja kanavat nähdään sallittuina. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielipiteitä eri näkökulmista. Haastatteluissa viisi sidosryhmää edusti elinkeinon näkökulmaa, yksi sosiaali- ja terveyspuolta sekä yksi päihdehoitoa. Haastatteluihin valikoituivat näin ollen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry. Lisäksi haastateltavaksi haluttiin THL:n edustaja sekä päihdetyön ja maahantuonnin edustajat. Tutkijan olettamus oli, että lain valmistelussa kuultavat etujärjestöt osaavat antaa haluttua ja tarkoituksenmukaista tietoa, niiden vaikuttaessa politiikassa. Suomessa lobbausta ei säädellä laissa. Yhteiskuntavastuun oppaissa lobbaus ja yhteiskuntavastuu on määritelty varsin lyhyesti. Lisäksi lobbaus ja yhteiskuntavastuu nähdään usein erillisinä toisistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, miten haastateltavat toivoisivat yhteisiä pelisääntöjä vaikuttajaviestintään. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti. Myös rekisteriä lobbareille kannatetaan. Lobbausta toteuttavat erilaiset etujärjestöt yksittäisiä yrityksiä enemmän. Etujärjestöt puhuvat yksittäisten yritysten suulla. Elinkeinon edustajat näkevät nykyisen alkoholipolitiikan olevan painottunut päihdepoliittiseen keskusteluun, kun sen toivottaisiin sisältävän vahvemmin myös elinkeinopoliittisen aspektin. Vuonna 2015 alkoholilain kokonaisuudistuksen ollessa ajankohtainen, ovat alkoholielinkeinon etujärjestöt vahvasti vaikuttamassa eri keinoin ja kanavin oman ryhmän etujen ajamiseen.
  • Hauta-aho, Sampo (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkoholiveropolitiikan vaikutuksia ja onnistumista eri juomalajeittain fiskaalisesta sekä ohjaavasta näkökulmasta ottaen matkustajatuonnin mahdollisuus huomioon vuosina Suomessa 2006 - 2014. Tutkimusaineistosta tehtävä tilastollinen analyysi pyrki vastaamaan yllä oleviin kysymyksiin. Voitiin myös katsoa, että jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, niin pystyttiin myös arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta sen itsensä asettamien mittareiden perusteella, mikä käytännössä tarkoittaa alkoholin kokonaiskulutuksen vähennystarvetta alkoholiveroa hyväksikäyttäen huomioiden matkustajatuonti, ja lisäksi myös fiskaalisten tavoitteiden toteutumista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui alkoholin kaltaisen, negatiivisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavan hyödykkeen, verotuksen teoriasta, sekä kuluttajan valintateoriasta ja yksittäisen kuluttajan ostopäätösprosessista: aluksi oli ymmärrettävä syy alkoholin verottamisperusteille ja sen muutoksille, minkä jälkeen oli johdonmukaista havainnoida kokonaiskulutuksen ja matkustajatuonnin mahdollisia muutoksia hintapisteiden vaihduttua verotuksen kiristysten vuoksi. Teoreettisessa osuudessa käytiin läpi myös Suomen alkoholipolitiikka ja sen tavoitteet, varsinkin alkoholiveron asettamisen merkitys valtiovallan toimesta, jotta pystyimme arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta tutkimuksen empiirisen osan perusteella. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat pääosin aiempia tehtyjä tutkimuksia siitä, että alkoholiveron korotus vaikuttaa kulutukseen heikentävästi. Alkoholiverojen muutokset ovat korreloineet negatiivisesti oluen, siiderin, tislatun lonkeron sekä väkevien kulutuksen kohdalla. Käymisperäisten lonkeroiden sekä mietojen viinien kulutus on kasvanut verotuksen korotuksesta huolimatta viime vuosina, joten nämä juomaryhmät eivät ole käyttäytyneet aiempien tutkimusten tulosten mukaisesti. Kaikissa juomalajeissa havaittiin positiivinen korrelaatio alkoholiveron ja matkustajatuonnin välillä, eli matkustajatuodun alkoholin suhteellinen määrä kokonaiskulutuksesta kasvoi, mitä suuremmaksi alkoholivero nousi. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että alkoholipolitiikan pyrkimykset tutkittuina vuosina ovat onnistuneet tavoitteissaan oluiden, siidereiden, tislattujen long drink – juomien sekä väkevien kohdalla kokonaiskulutuksen vähentämisessä sekä verotulojen kasvattamisessa. Käymisperäisten long drink – juomien ja mietojen viinien kohdalla alkoholiveron haluttu ohjaava vaikutus ei toteutunut, koska kokonaiskulutus kasvoi. Tilastollisen analyysin perusteella matkustajatuontia ei voida vielä pitää uhkana alkoholipoliittisille tavoitteille muiden juomalajien kuin siiderin kohdalla, minkä kulutus siirtyisi voimakkaasti matkustajatuontia suosivaksi jos kotimaan alkoholiveroa edelleen kiristettäisiin.
  • Kauhanen, Iira (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys alkuperämaalla on asenteen muodostumisessa oluttuoteryhmässä. Lisäksi tutkittiin, onko kuluttajan etnosentrismillä eli kotimaan talouden suojelemisella, yhteyttä asenteeseen ulkomaalaista ja kotimaista olutta kohtaan. Kolmanneksi selvitettiin, mitä ominaisuuksia kuluttaja arvostaa oluessa ja miten merkittävä tekijä alkuperämaa on kokonaisarviossa. Tutkimuksessa vertailtiin mielikuvia kolmen maan oluista: Suomen, Belgian ja Yhdysvaltojen. Tutkimuksen teoriaosassa hyödynnettiin laajasti aiempaa tutkimustietoa alkuperämaan, maakuvan ja etnosentrismin vaikutuksista asenteisiin sekä teorioita asenteiden muodostumisesta. Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena toivotun suuren otoskoon sekä tutkimuskysymysten takia. Tutkimus suoritettiin survey-lomakkeen muodossa keväällä 2014. Aiempia tutkimuksia ja teorioita hyödynnettiin kyselylomakkeen rakentamisessa. Vastaajat saavutettiin olutaiheisen internetin keskustelufoorumin kautta. Tutkimukseen vastasi 108 oluesta kiinnostunutta henkilöä. Tuloksia analysoitiin summamuuttujia ja keskiarvoja vertailemalla. Maakuvien ulottuvuuksia verrattiin vastaavien tuoteuskomusten kanssa. Vastaajille laskettiin asenteet erimaiden oluita kohtaan, joita puolestaan verrattiin etnosentrismin tasoon. Vastaajat olivat kiinnostuneita oluen alkuperästä ja alkuperän koettiin olevan vihje oluen laadusta. Suomalaiset oluet saivat hyvän arvion, mutta Belgialaisia ja Yhdysvaltalaisia oluita arvostettiin enemmän. Hinta ei ollut merkittävä tekijä vastaajille. Erityisesti arvokkaampia oluita voi olla hyödyllistä markkinoida alkuperämaalla, jos maata arvostetaan oluentuottajana. Kotimaisuutta ei erityisemmin arvostettu tuoteominaisuutena, vaikka suomalaiset oluet saivat melko hyvät arviot. Vastaajien etnosentrismin taso oli alhainen eikä asenteen ja etnosentrismin välillä todettu olevan yhteyttä. Kotimaisuutta ei ole hyödyllistä painottaa olutharrastajille tuoteominaisuutena, etenkään vedoten kotimaisen talouden tukemiseen.
  • Seppälä, Teemu (Helsingfors universitet, 2014)
    Suomen brändityöryhmä kannustaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä hyödyntämään Suomi-brändiä elintarvikkeiden viennissä ulkomaille. Kuluttajille muodostuvan maamielikuvan on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaihtelevan eri tuotteiden välillä. Vaikka kuluttajilla olisi hyvä mielikuva maasta, niin se ei riitä siihen, että hyvä mielikuva liitettäisiin kaikkiin kyseisessä maassa valmistettuihin tuotteisiin. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, voisiko alkuperä olla funktionaalisten tuotteiden kohdalla brändiä erilaistava tekijä, jonka avulla pystyttäisiin luomaan kuluttajaetua funtionaaliseen tuotteeseen. Kuluttajaedulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksittäistä tekijää, joka lisää ihmisten kiinnostusta haluttua tuotetta kohtaan ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Aihe on teoreettisesti mielenkiintoinen, sillä funktionaalisten tuotteiden ja alkuperän välistä suhdetta ei ole juuri tutkittu. Alkuperä jaetaan tässä pro gradu -työssä brändin alkuperään ja tuotteen valmistusmaahan (made in). Molemmilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta kuluttajien tuotevalintoihin, vaikka kaikki tutkimukset eivät alkuperän vaikuttavuutta tuekaan. Tuotteen alkuperää lähestyttiin tässä tutkimuksessa brändimielikuvan kautta. Brändimielikuva muodostuu joukosta assosiaatioista, joita kuluttaja liittää brändiin. Mielikuvasta puhuttaessa ei todellisilla tuoteattribuuteilla ole väliä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa alkuperässä jotain sellaista, joka auttaisi saamaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta. Kaksi ryhmää muodostui ruoansulatusjogurttien ja kaksi perusjogurttien käyttäjistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä, jotka olivat iältään 25–54-vuotiaita. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 10. Aineisto kerättiin Ruotsissa kesäkuussa 2012. Tutkimukseen valittavien ihmisten rekrytoinnit samoin kuin ryhmäkeskustelut suoritti ruotsalainen tutkimuslaitos SiFo. Ryhmäkeskusteluissa havaittiin, että brändin alkuperällä on vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden ihmisten brändimielikuvaan. Valmistusmaalla ei puolestaan havaittu olevan samanlaista vaikutusta, sillä ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla ihmisillä ei ollut varmaa tietoa kaikkien jogurttien valmistusmaista. Vaikka alkuperän huomattiin vaikuttavan ihmisille muodostuvaan brändimielikuvaan, eivät ryhmäkeskusteluihin osallistuneet nähneet alkuperää kovin vahvaksi tekijäksi jogurttia valittaessa. Suomalaisuus yhdistettiin Olo-ruoansulatusjogurttiin Valio-brändin kautta. Suomalainen alkuperä nähtiin ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden ihmisten keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Tärkeimmäksi tekijäksi suomalaisen alkuperän kohdalla nousi luonto, jonka myös Suomen brändityöryhmä nosti keskeiseksi tekijäksi omassa raportissaan. Vaikka Olo-ruoansulatusjogurtin suomalainen alkuperä nähtiin positiivisena asiana, ei sitä nostettu kovin tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden ihanteellista Olo-ruoansulatusjogurttia rakennettaessa. Ryhmäkeskustelujen pohjalta näyttääkin siltä, ettei suomalaisella alkuperällä pystytä luomaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa.
  • Kallio, Sanna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksessa selvitettiin mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ikääntyvä työntekijä jatkaisi työuraansa vanhuuseläkeiän alaikärajaan asti. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen eli niin sanottu eläkepommi uhkaa Suomen kansantalouden kestävyyttä ja kilpailukykyä yhä voimakkaammin tulevina vuosina. Tällöin jokaisen yksilön antaman työpanoksen merkitys korostuu ja samanaikaisesti yritysten tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota yhteen tärkeimpään resurssiinsa – henkilöstöönsä sekä sen osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin. Viisikymppiset tulisikin nähdä työelämän tähtinä, joilla on vielä paljon annettavanaan työelämässä sen sijaan, että heitä pidetään esimerkiksi korkeita eläke- ja sairauspoissaolokustannuksia aiheuttavana työvoimana. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen ja empiirinen tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla Thermo Fisher Scientific Oy:n yli 45-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Kyselylomaketutkimus suoritettiin aikavälillä 13.3. - 22.3.2013 ja kaikista yrityksen 323:sta yli 45-vuotiaasta työntekijästä kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä. Kyselytutkimuksen tulosten ja suoritetun korrelaatiotarkastelun perusteella todettiin, että yli 45-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla työelämässä eläkeikään asti jatkamisen kannalta korostuivat ennen kaikkea yksilöllisiin voimavaroihin liittyvät tekijät, kuten vahva usko omaan pystyvyyteen työssä (yksilö uskoo siihen, että hänellä on vielä annettavaa työelämässä). Kuitenkin tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kohdeyrityksen yli 45-vuotiaat työntekijät kokevat työantajan edistävän ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista todella vähän, jos lainkaan. Kohdeyrityksen kannalta myönteistä tutkimuksen tuloksissa oli, että lähes 70 prosenttia kaikista vastanneista piti työssä jatkamistaan eläkeikään asti joko todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä. Käytännössä huomio tulisi siis kohdistaa päivittäisjohtamisessa siihen, että esimerkiksi vahvistetaan ikääntyvien työntekijöiden uskoa siihen, että heillä on vielä paljon annettavaa työelämässä.
  • Helkkola, Lilian (Helsingfors universitet, 2014)
    Työaikainen joukkoruokailu on Suomessa perinteistä, minkä lisäksi työaikana nautittu lämmin lounas on monen suomalaisen aikuisen päivän ainoa lämmin ateria. Tästä huolimatta työaikaisesta ruoanvalinnasta, erityisesti yksilön valinnan näkökulmasta, tiedetään vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yksilön työaikaiseen lounaanvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Tähän pyrittiin tutkimalla, onko henkilökohtaisilla arvoilla, joiden katsotaan ohjaavan ihmisen toimintaa ja valintoja, yhteyttä työaikaiseen lounaan valintaan. Lounasruokailijoiden arvojen tutkimisessa hyödynnettiin Schwartzin (1992) arvoteoriaa. Arvojen ohella työaikaiseen ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä pyrittiin kartoittamaan Furstin ym. (1996) ruoanvalinnanprosessin mallia, ruoanvalintamotiiveja sekä aikaisempia työaikaista ruokailua käsitteleviä tutkimuksia hyväksi käyttäen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella survey-kyselyn avulla. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla työssä käyvät henkilöt, joilla oli työpäivänsä aikana mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön. Tutkimusnäytteen kooksi muodostui 126 vastaajaa, jotka ryhmiteltiin tutkittavien useimmiten nauttiman lounasmuodon perusteella henkilöstöravintolaruokailijoihin (n=82) ja eväsruokailijoihin (n=44). Tutkimuksessa lounasruokailijaryhmien välillä havaittiin eroja arvojen tärkeydessä, mutta arvojen ja lounaan valinnan väliltä ei kuitenkaan tämän tutkimuksen pohjalta voitu todeta löytyvän selvää yhteyttä. Tutkimuksessa tunnistettujen lounaanvalintamotiivien katsottiinkin tarjoavan arvoja enemmän tietoa eri lounasmuotoon päätymisestä. Tärkeimmiksi lounaanvalintamotiiveiksi tutkimuksessa osoittautuivat laatu, helppous, sosiaalisuus ja seura sekä terveellisyys ja painonhallinta. Vertailtaessa ruoanvalintamotiivien tärkeyttä lounasruokailijaryhmien kesken henkilöstöravintolaruokailijoiden havaittiin pitävän sosiaalisuus ja seura - sekä laatu-motiiveja lounaan valinnassa tärkeämpinä kuin eväsruokailijat, jotka taas arvostivat lounaan valinnassaan henkilöstöravintolaruokailijoita enemmän oma rauha - ja turvallisuus-motiiveja. Arvojen ja valintamotiivien yhtäaikaisella tarkastelulla pyrittiin saavuttamaan syvällinen kuva yksilön valinnan taustalla vaikuttavasta motivaatiorakenteesta. Tutkimuksen voidaan katsoa onnistuneen tässä pyrkimyksessä, sillä se tarjoaa uutta tietoa työaikaisesta ruoanvalinnasta, jota niin lounasruokailupalveluita tuottavat kuin hankkivat tahot voivat hyödyntää. Yksilön työaikaisen ruoanvalinnan tutkimista voidaan tämän tutkimuksen pohjalta jatkaa esimerkiksi keskittymällä lounasruokailijaryhmien työaikaisen ruokailun arvostuksessa havaitun eron tarkastelemiseen tai täydentämällä arvo-motiivi-ketjua lounaassa arvioitavia ominaisuuksia tutkimalla.
  • Jauho, Tuomas (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Levin ja Inari-Saariselän matkailualueiden ravintoloiden arvoprosesseja ja palveluresursseja sekä arvioida niiden merkitystä ravintoloiden kilpailukyvyn kannalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ravintoloiden tärkeimpiä yksittäisiä kilpailuedun lähteitä ja matkailuyritysten ravintoloiden toimintaan liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista lähestymistapaa ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää ravintolan edustajaa, jotka olivat mukana ravintolan päivittäisessä johtamisessa. Haastatteluja ohjanneet teema-alueet rakentuivat tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka perustui palveluiden arvoketjumalliin. Kyseisen mallin avulla voidaan tarkastella palveluyritysten kuten ravintoloiden arvonluonnin kannalta oleellisimpia arvoprosesseja ja palveluresursseja. Tutkimuksessa selvisi, että eri arvoprosessien ja palveluresurssien merkitys arvonluonnille vaihteli hieman eri ravintoloiden välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että useimpien ravintoloiden kohdalla kilpailukyvyn kannalta merkittävin arvoprosessi liittyi ravintoloiden perustuotteeseen eli ruokaan. Tämän lisäksi ravintoloiden keskeisiä kilpailukykytekijöitä olivat muun muassa onnistunut segmentointi, tunnettuus, palvelun laatu ja sijainti. Tutkimuksessa myös ilmeni, että useimmissa tapauksissa ravintoloiden kilpailukyky oli vahvasti sidoksissa koko matkailuyrityksen toimintaan. Tämän lisäksi tunnistettiin kolmenlaisia rooleja, joita matkailuyritysten ravintolat täyttivät: täysihoitoravintolat, hotelliravintolat ja itsenäiset ravintolat. Tutkimuksessa tuli myös haasteita, jotka vaikeuttavat ravintoloiden toimintaa kuten matkailusesonkien muutokset, kilpailutilanne etenkin Levin alueella ja hotelliravintoloiden heikko imago. Haasteita huolimatta haastatellut kuitenkin suhtautuivat tulevaisuuteen myönteisesti ja potentiaalisia kasvun lähteitä uskottiin löytyvän niin yrityksen sisältä kuin ulkopuolelta kuten aasialaisten matkailijoiden määrän kasvusta.
  • Kaipainen, Antti (Helsingin yliopisto, 2014)
    Asiakaskokemuksen kehittämisellä pyritään luomaan yritykselle vahva kilpailuetu muuttuvassa ja vahvasti kilpaillussa markkinatilanteessa. Asiakaskokemus on noussut 2010-luvulla vahvasti esiin akateemisten tutkimusten kohteena ja yritysten viestinnässä. Tämän Pro gradu- tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä olivat tärkeimmät asiakaskokemuksen elementit ravintolayrityksen toiminnassa. Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkittiin asiakaskokemusta Delifox Ravintolat Oy:n Kalaravintolat-ketjun toimipisteissä. Aineisto kerättiin kesällä 2014 sähköisen e-lomakkeen avulla 3197 kohdeyrityksen kanta-asiakkaan joukosta. 347 vastaajaa pyydettiin arvottamaan ravintolatoiminnassa ilmenevien eri asiakaskokemuksen elementtien tärkeys, sekä vastaamaan Kalaravintolat-konseptin kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että Delifox Ravintolat Oy:n kanta-asiakkaille tärkeimmät asiakaskokemuksen elementit liittyivät vahvasti tutkittavan ravintolakonseptin ydinalueisiin, eli juomatuotteisiin ja korkeatasoiseen palveluun. Olutvalikoiman monipuolisuus, henkilökunnan tuotetuntemus ja hyvä palveluasenne olivat vastaajille tärkeimpiä tekijöitä. Ravintolaympäristöön liittyvät elementit kuten siisteys, olohuonemaisuus, kodikkuus ja turvallisuus nousivat myös vastausten kärkipäähän. Tilastollisen faktorianalyysin avulla muodostettiin asiakaskokemuksen elementeistä neljä komponenttia: (1) ei-harrastajat, (2) rationaalinen (3) harrastajat ja (4) miellyttävä ravintolaympäristö. Asiakasryhmien välisiä näkemyseroja eri elementtien tärkeydessä vertailtiin ei-parametrisillä testeillä demografisten tekijöiden kuten sukupuolen, ikäluokan, aseman ja asuinpaikan mukaan. Suurimmat erot löytyivät eri sukupuolten välillä.
  • Kankainen, Kiira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tarkoituksena oli saada asiakaslähtöinen näkökulma asiakaskokemukseen ja selvittää, mitä tekijöitä asiakkaat pitävät merkittävinä asiakaskokemuksen muodostumisessa. Lisäksi tavoitteena oli, että tapausyritys pystyisi tutkimustulosten perusteella kehittämään toimintaansa ja palvelunsa laatua siten, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin asiakkaiden odotuksiin. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja sen tutkimustapana toimii tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, joista kolme työskenteli yrityksessä ja loput seitsemän olivat puolestaan yrityksen asiakkaita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ajatukselle siitä, että asiakas ja yritys luovat asiakaskokemuksen yhdessä vuorovaikutteisten kohtaamisten kautta ja nämä kohtaamiset voivat olla suoria tai epäsuoria. Lopullinen mielikuva asiakaskokemuksesta muodostuu toteutuneen ja odotetun palvelun välisen kuilun perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella erityisesti suorien kohtaamisten sekä helppouden merkitys asiakaskokemuksen rakentumisessa korostui. Helppouden lisäksi työntekijät nostivat esille myös ammattitaidon merkityksen. Asiakashaastatteluissa puolestaan lupausten täyttämisen sekä saavutettavuuden merkitys korostui. Myös mielikuvat luotettavuudesta, edullisuudesta ja turvallisuudesta koettiin asiakaskokemuksen kannalta tärkeiksi. Epäsuorilla kohtaamisilla ei sen sijaan havaittu olevan suurta vaikutusta. Asiakkaat eivät katsoneet brändin tai sosiaalisen median tuovan lisäarvoa asiakaskokemukseen. Parantaakseen toimintaansa yrityksen tulisi tehostaa viestintäänsä ja reagointikykyään, koska näin toimimalla negatiivisetkin kokemukset olisi tulosten perusteella mahdollista kääntää positiivisiksi. Kokonaisuudessaan yrityksen toimintaprosessien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen yhteydenpidon tulisi olla asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman suoraviivaista ja vaivatonta.
  • Pekkinen, Meri (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus keskittyi asiakaskokemukseen, jota käsiteltiin palveluiden ja yritysasiakkaiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä kohdeyrityksen asiakaskokemus syntyy ja miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelurunko muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella, mikä luotiin teorian pohjalta, jossa käsiteltiin asiakaskokemuksen syntymistä, hallintaa ja piirteitä. Lisäksi palvelut ja asiakkaat näkyivät teoriassa. Haastateltavat valittiin kohdeyrityksen yritysasiakkaista, jotka ovat käyttäneet yrityksen palveluita. Haastatteluja pidettiin kymmenen. Haastatteluista saatua aineistoa käsiteltiin teemoittelun avulla, jolla pyrittiin nostamaan esille haastatteluissa tärkeimmiksi nousseet teemat. Teemoista haluttiin löytää asiakaskokemuksen muodostavat tekijät, sekä selvittää, miten niiden perusteella asiakaskokemusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella asiakaskokemus muodostuu kaikesta, mitä yrityksen ja asiakkaan välillä tapahtuu. Haastateltavat toivat esille paljon samoja tekijöitä, mutta esille nousi myös pienempiä erilaisia tekijöitä. Asiakaskokemus on ainutlaatuinen eri asiakkailla, mutta siinä voidaan nähdä selkeitä piirteitä, mitkä ovat tärkeitä asiakkaille yleisesti. Tutkimuksessa asiakaskokemusta muodostaviksi tekijöiksi nousivat eniten ihmiset, luonto ja ympäristö, palvelu, tilat, ruoka ja sijainti. Tutkimuksessa selvisi, että eri palveluiden asiakkaat arvostavat erilailla tekijöitä. Voisikin olla hyvä käsitellä eri asiakasryhmiä tietyn palvelun asiakaskokemuksen kautta. Tutkimuksen perusteella sopivat asiakasryhmät voisivat olla kokousasiakkaat, metsästysasiakkaat, kansainväliset luontoasiakkaat ja kotimaiset luontoasiakkaat. Markkinointia voitaisiin kohdentaa eri asiakasryhmiin segmentoinnin avulla. Tutkimuksessa esille nousi käytännönläheinen komponentti ja elämäntyylin komponentti kuudesta eri asiakaskokemuksen komponentista.
  • Parvio, Laura (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmassa käsiteltiin asiakaspalautteiden analysointia yrityksen näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli: miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä? Alaongelmina tarkasteltiin, millaisia kehitysehdotuksia asiakkaat antavat ja mitä haasteita asiakaspalautteiden hyödyntämisessä on. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin asiakaspalautteiden antamista ja keräämistä sekä tuotekehitystä erityisesti siitä näkökulmasta, miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessissa. Tutkimuksen aineistona käytetyt asiakaspalautteet saatiin tutkimuksen tilanneelta Suomessa toimivalta pankilta. Vuoden 2013 aikana kerätyistä palautteista tutkimuksessa analysoitiin 198 pankin verkkopankkia koskevaa palautetta. Verkkopankki valittiin kohteeksi, koska pankkipalvelut tulevat keskittymään yhä laajemmin verkkoon. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena sisältöanalyysinä kahdessa vaiheessa. Ensin palautteet luokiteltiin ja sitten luokitellut palautteet analysoitiin. Aiemman tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat väitettä: tutkimustulosten mukaan tutkitun pankin asiakkaat ovat hyviä raportoimaan ongelmia ja virheitä. Myös asiakkaiden kehitysehdotukset liittyivät pääsääntöisesti ongelmiin ja virheisiin. Palautteiden hyödyntämisessä nähtiin neljä eri haastetta. Ensinnäkin asiakkaat eivät osaa tarjota innovatiivisia ratkaisuita. Toiseksi harva tyytymätön asiakas valittaa yritykselle. Kolmanneksi tutkittujen asiakaspalautteiden sisältö ei aina ollut riittävän selkeä, jotta palautteita voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Viimeiseksi yrityksen rajallisten resurssien vuoksi osa palautteista jää hyödyntämättä, sillä yrityksen pitää valita toteutettavat muutokset. Jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin, seuraavaksi tulisi tutkia rahoitus- ja muiden alojen yritysten asiakaspalautteita.
  • Patovirta, Janne (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Savuhovi Oy:n asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu asiakkaiden arvioimana. Tutkimuksen avulla saatiin näkemys palvelun laadun osatekijöistä sekä missä niistä on asiakkaiden mielestä eniten parantamisen varaa. Empiirinen osio rajattiin kanta-asiakkaiden ja ei-kanta-asiakkaiden sekä palvelupistekohtaisten erojen tutkimiseen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin asiakastyytyväisyyden muodostumista, mittaamista sekä mittaamisen eri menetelmiä. Teoriaosassa tarkasteltiin myös palvelun laadun ulottuvuuksia ja sen mittaamista. Kokonaispalvelun laatu voidaan jakaa koostuvaksi kolmesta eri osa-alueesta: vuorovaikutuslaadusta, palveluympäristön laadusta ja lopputuloslaadusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin asiakastyytyväisyyden mittaamisen osalta strategisen kertatutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja palvelun laatu määriteltiin Bradyn ja Cronin mallin perusteella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kvantitatiivisena survey-kyselynä. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat kaikille vastaajille samat, jolloin vältettiin tutkijan vaikuttamista vastaajiin. Tutkimuksen kohteena olivat Savuhovi Oy:n asiakkaat palvelupisteillä K-citymarket Kirkkonummella, K-citymarket Tammistossa ja K-supermarket Ylivedossa Tikkurilassa. Tutkimus suoritettiin viikoilla 7-9 2012 ja vastaajia saatiin yhteensä 140 kpl, joista kymmenen kappaletta jouduttiin hylkäämään aineistosta liiallisen puutteellisuutensa takia. Tutkimuksen lopullinen aineisto ja anylyysit suoritettiin 130 hyvin täytetystä lomakkeesta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 20 –tilastointiohjelmalla. Teoreettisen viitekehyksen mukaisesti kyselylomakkeen osiot jaettiin taustatekijöihin ja palvelun laadun osa-alueisiin. Aineiston kuvailussa hyödynnettiin ristiintaulukointeja muuttujien sekä kanta-asiakkuuden ja palvelupisteiden välillä. Kaksi alhaisinta keskiarvoa saanutta muuttujaa avattiin vielä tarkemmin vastausten jakautuneisuuden osalta palvelupisteiden välillä. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että Savuhovin palvelun laatu ja asiakkaiden asiakastyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Alhaisimmat keskiarvot saivat tekijät tilojen riittävyys ruuhka-aikanakin ja valinnan vara kalkkunatuotteissa. Vastaajien taustatekijöistä huomattiin, että valtaosa (n.96%) Savuhovin asiakkaista on ostotiheydeltään viikoittain tai noin kerran kuussa ostavia asiakkaita. Tämän perusteella kohdeyritys sai hyvät arvosanat juuri niiltä asiakkailta, joiden mielipide on myynnin näkökulmasta kaikkein tärkein.
  • Lassila, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen median mahdollisuuksia asiakasuskollisuuden rakentumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastattelujen keinoin, joissa haastateltavaksi valittiin seitsemän suomalaista elintarvikealan yritystä. Yrityksistä valittiin eri tasoisia johtajia, jotta oli mahdollista myös ottaa tarkasteluun johtajien sosiaalista mediaa kohtaan koettujen asenteiden mahdolliset yhtäläisyydet ja erot. Tutkimuksessa haluttin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakasuskollisuuden rakentamiseen. Tämän lisäksi selvitettiin yritysten erilaisia keinoja sosiaalisen median asiakasuskollisuuden lisäämiseksi sekä niitä haasteita, joita yritykset sosiaalisessa mediassa kokevat. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka rakentui asiakasuskollisuuden, brändikokemuksen johtamisen sekä sosiaalisen median teorioille. Teoria jakautui kolmeen osaan johtuen tutkimuksen tavoitteesta. Asiakasuskollisuuden teorian avulla tutkija selvitti asiakasuskollisuuden tasoja, uskollisuuden erityispiirteitä elintarvikealalla sekä asiakasuskollisuuden näyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Brändikokemuksen johtamisen teorioiden avulla haluttiin saada lisätietoa siitä, minkälaisia merkityksiä brändikokemuksilla on kuluttajille, miten brändikokemukset ja asiakasuskollisuus kietoutuvat toisiinsa ja millä tavalla brändikokemuksia on mahdollista johtaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median teoriaosan tarkoituksena oli saada lisätietoa brändimielikuvan rakentamisesta sosiaalisessa mediassa, uskollisten asiakkaiden käyttäytymisestä sekä johtajien sisäisiä ja ulkoisia motiiveja sosiaalista mediaa kohtaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat laadukkaan sisällöntuotannon olevan tärkein keino asiakasuskollisuuden rakentamisessa sosiaalisessa mediassa. Yritysten keinoja lähentyä asiakkaan kanssa asiakasuskollisuuden kasvattamiseksi olivat muun muassa avoin läsnäolo, nopea reagointi ja toiveiden todellinen huomiointi ja toteuttaminen. Haasteina sosiaalisen median asiakasuskollisuuden rakentumisessa koettiin sosiaalisen median tuntemattomuus markkinointikanavana, sekä puutteellinen mittaristo. Johtajien asenteet sosiaalisen median mahdollisuuksia kohtaan erosivat jonkin verran – toimitusjohtaja koki sosiaalisen median haasteellisimpana, markkinointiassistentti piti sosiaalista mediaa keinona luoda pitkälle sitouttavaa yhteyttä yrityksen ja asiakkaan välille.
  • Rantanen, Otto (Helsingin yliopisto, 2020)
    Päivittäistavarakaupan asiakkaat kohtaavat nykypäivänä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia itsepalveluteknologioita osana päivittäistavarakaupan palveluprosessia. Yksi päivittäistavarakaupan kehittyvimmistä itsepalveluteknologiatrendeistä on kerää ja skannaa-itsepalveluteknologia eli myymälässä asiakkaiden mukana kiertävät käsiskannerit. Tehokkuus ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat tärkeimpiä syitä sille, miksi päivittäistavarakaupat ovat alkaneet investoimaan itsepalveluteknologioihin perustuviin palvelumuotoihin. Itsepalveluteknologioiden laajamittaista käyttöönottoa on kuitenkin rajoittanut teknologioiden heikko vastaanotto asiakkaiden keskuudessa ja tästä johtuva teknologiainvestointien heikko kannattavuus. Teknologiaan liittyvää valintakäyttäytymistä on perinteisesti tutkittu teknologiaan itseensä tai teknologiaan läheisesti liittyvien ulkoisten tekijöiden näkökulmista. Perinteisten teknologian hyväksymismallien on katsottu soveltuvan parhaiten perinteiseen teknologiaan liittyvän valintakäyttäytymisen arviointiin organisatorisissa ympäristöissä, joissa teknologian käyttäjät hyödyntävät teknologiaa lähinnä työhön liittyviin suoritteisiin. Kuluttajapalveluihin liittyvien teknologioiden käyttö liittyy puolestaan enemmän teknologian käyttäjään itseensä. Teknologian käyttäjällä itsellään on ratkaiseva asema teknologian käyttäjänä ja palvelun asiakkaana. Kirjallisuudessa on tästä syystä esitetty kasvava tarve tunnistaa teknologian käyttöä selittäviä tekijöitä, jotka liittyvät yksilöön itseensä. Kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymisen arviointia lähestyttiin asiakkaan kokemien arvojen ja tilannetekijöiden näkökulmista. Kvalitatiivisella haastattelututkimuksella tunnistettiin neljä utilitaristiseen- sekä neljä hedonistiseen arvoulottuvuuteen liittyvää alateemaa, jotka selittävät kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian säännöllistä valintakäyttäytymistä. Lisäksi tutkielmassa tunnistettiin neljä tilannetekijää, jotka vaikuttavat kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen ja asiakkaan arvokokemukseen eli siihen, mitä hyötyjä ja uhrauksia asiakkaat kokevat itsepalveluteknologian käytöstä. Tutkielman empiirisen aineiston mukaan kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen vaikuttavat: a) koetut utilitaristiset arvot (tehokkuus, säästäminen, vaivattomuus sekä henkilökohtainen kontrolli ja yksityisyys), b) koetut hedonistiset arvot (elämyksellisyys, vuorovaikutus, vaihtelunhalu ja yhteenkuuluvuus) ja c) tilannetekijät (saatavuus, ostoskorin suuruus, ajallinen paine ja ostettavat tuotteet).
  • Storbjörk, Jennica (Helsingfors universitet, 2013)
    The objective of this thesis was to explore how customers relate to the increase of technology-based selfservices. The subject was first approached by figuring out how to determine self-service and service quality. After that it was examined how customers build their expectations towards services and what their roles in them are. Next objective was to investigate how customers form their attitudes towards self-services and what affects their intentions to use them. The empirical study was made as a web-based survey distributed with the help of the Facebook network. The original focus group was asked to answer the questionnaire and forward the questionnaire to their Facebook contacts. A total of 348 answers from Finns over the age of 18 years were this way obtained. The answers were then studied with the help of analysis of variances, principal component analysis and regression analysis. The findings of this research were that customers have positive attitudes towards self-services and the increase of them in services. A positive attitude doesn’t necessarily mean that customers feel that service quality has increased. Most of the customers feel that self-services can be added as a part of the service. But that selfservice can and should not replace traditional service channels or encounters entirely. According to this research customer attitudes towards self-service are affected by demographic factors, selfservice attributes, customer individual attributes and situational influences. Of customers individual attributes, the resistance towards self-services, beliefs of their own capability to use self-services and the need for interaction in service encounters affects customers intention to use self-service technologies the most. Customers intention to use technology-based self –services can be modified by situational factors. Especially price and time are factors that can change a customer’s intention to use self-services considerably. When introducing self-services it is essential to remember the most important factor, which is customer experience. This is why companies should develop self-service technologies so that they are suitable and attainable for all demographic groups. They should also focus on marketing the advantages of using selfservices to inspire customers to start using them in the future.
  • Mäntymaa, Hanna-Mari (Helsingfors universitet, 2013)
    Ravintolaketjun tuotekampanjan toteuttaminen maksaa – mutta kuinka paljon ja missä toteutuksen vaiheessa kustannukset aiheutuvat? Tämä kysymys oli lähtökohtana tämän tutkimuksen tekemiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa malli varioivan prosessin kustannusten laskentaan asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteen saavuttamiseksi oli tarpeen tunnistaa, määritellä ja kuvata esimerkkitapaukseksi valittu kampanjan toteutusprosessi toimeksiantajan koko arvoketjussa sekä tunnistaa prosessin kustannustekijät. Tutkimus tehtiin toimeksiannosta SOK Ravitsemiskaupan ketjuohjaukselle. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistolajia: aihepiiriin liittyvät olemassa olevat toimintaohjeet sekä haastattelemalla kerätty aineisto. Tutkimuksessa tunnistettiin, määriteltiin ja kuvattiin kampanjan toteutusprosessi huomioiden toimeksiantajan koko arvoketju. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin prosessin ja sen osaprosessien olennaiset kustannustekijät ja rakennettiin malli asiantuntijaorganisaation varioivien prosessien kustannusten laskentaan. Varioivan prosessin kustannusten todentamiseen on luontevaa käyttää aikaan perustuvaa toimintolaskentaa. Kaplan ja Anderson esittelivät 2000-luvulla aikaan perustuvan toimintolaskennan vastavetona perinteistä toimintolaskentaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin. Heidän mukaansa aikaan perustuva toimintolaskenta helpottaa ja keventää sekä laskennan käyttöönottoa että laskentamallin ylläpitoa. Lisäksi sen avulla on verrattain yksinkertaista laskea kustannuksia varioivalle prosessille. Taktiset tuotekampanjat ovat paljon käytetty markkinoinnin muoto ravintolatoiminnassa. Kampanjoinnin onnistumista tulee mitata ja mittaamisen edellytyksenä on, että tavoitteet on määritelty, käytetyt panokset ovat tiedossa ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Kun kampanjan toteutus on hajautettu organisaatiossa eri toimintoihin, on toteutuksen kokonaiskustannusten määrittely haasteellista. Kampanjan toteutus voidaan kuvata prosessina, jonka toteutus varioi suorituskerrasta toiseen. Tämänkaltainen prosessi on tyypillinen toimeksiantajaorganisaation toiminnassa. Markkinoinnin kustannuksiksi määritellään yleisesti markkinointiosaston työkustannukset, mainostoimiston laskutus ja mediatilan ja markkinointimateriaalien hinta. Tuotekampanjan toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia laajasti toimeksiantajayrityksen arvoketjussa myös markkinointitoiminnon ulkopuolella. Tutkimuksessa rakennettiin malli varioivan prosessin kustannusten tunnistamiseen ja laskentaan. Malli perustuu toimintojen tunnistamiseen prosessina. Malli soveltuu sekä toiminnan suunnittelun tueksi että prosessien suorituskyvyn todentamiseen jälkikäteen. Mallia voi soveltaa toimeksiantajan toiminnassa tutkimustapausta laajemminkin. Monimutkaisten toimintokokonaisuuksien käsittely prosessiajattelun keinoin on hyödyllistä myös funktionaalisesti johdetuissa yrityksissä. Prosessien mallintaminen ja kuvaaminen lisää ymmärrystä yrityksen toiminnasta ja auttaa kehityskohteiden paikallistamisessa.