Browsing by Subject "Food Economy and Consumption"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Yazan, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemuksen muodostumiseen. Viitekehys muodostuu kokonaisvaltaisista asiakaskokemuksen malleista, joissa asiakaskokemuksen nähdään syntyvän kaikista asiakkaan ja yrityksen välisistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen viitekehyksen kannalta tärkeimmiksi nousivat aiemmat tutkimukset, joissa asiakaskokemuksen syntyyn vaikuttavat tekijät ja asiakaskokemuksen eri ulottuvuudet oli määritelty niin, että ne auttoivat tämän tutkimuksen johtopäätösten selvittämisessä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kvalitatiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustanutta henkilöä. Kaikkien Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemusta kuvasti pettymys, jonka voidaan suurelta osin katsoa johtuvan pettymyksestä omaa kilpailussa sijoittumista kohtaan. Asiakaskokemus syntyi seuraavista tekijöistä: ihmiset, brändi, valikoima, aiemmat kokemukset, tilat ja laitteet ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi kokemuksen syntyyn ja siihen millainen asiakaskokemuksesta muodostui vaikuttivat asiakasmuuttujina: tavoite, elämäntilanne, asenne, mieliala ja persoona sekä tilannemuuttujana aika. Tutkimuksessa huomioitiin myös aineistosta esiin nousevat kuusi asiakaskokemuksen ulottuvuutta: aistillinen, emotionaalinen, kognitiivinen, pragmaattinen, elämäntapa ja sosiaalinen ulottuvuus.
  • Piuhola, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis highlights consumer perceptions of brewer’s spent grain (BSG) in food products. BSG is a by-product of beer production that has good potential to be used in food products because of its high nutritional value. It is a readily available and sustainable ingredient, but it is underexploited in food production due to some challenges it faces, including poor technological quality, logistics and easy spoilage. The subject of this thesis aligns with the scope of United Nations Sustainable Development Goals: one of the targets is to halve food waste by 2030 and reduce food losses in production. Presently, 13.8% of food is lost in the production and supply chain, and therefore, some companies have started employing circular economy practices using the outputs of food production as inputs for new innovative products. These foods are often termed upcycled foods. This research is about new food product development using BSG as an ingredient and this study tests consumer acceptance of BSG fortified granolas. A multi-method survey was deployed, containing both quantitative and qualitative questions to obtain a comprehensive picture of how consumers perceive the use of BSG in food products. Due to the COVID-19 restrictions, the research was conducted in an uncontrolled environment at participants’ homes, using elements of both sensory tests and product concept tests. Participants (N=45) evaluated three BSG fortified granolas and one commercial granola used as a control product. All participants expressed interest in consuming BSG enriched food products. All four granola samples were rated on taste, sweetness, smell, structure, appearance and overall pleasantness. According to this study, the participants accepted this type of upcycled food and would be interested to purchase BSG fortified products. No statistically significant differences were observed between consumer groups when comparing genders, age groups, diet groups, beer enthusiasts and environmentally conscious consumers. For further research about consumer perceptions towards BSG, a larger sample size is recommended as well as conducting the research as a traditional sensory test in a controlled laboratory setting. Also, further product concept tests or these types of hybrid tests combining elements from both sensory and product concept tests can provide added value for new product development purposes. This master’s thesis is part of the Funbrew transnational project (Biotransformation of brewer’s spent grain: increased functionality for novel food applications) part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national sources (FORMAS, Sweden; MMM, Ministry of Agriculture and Forestry of Finland; MIUR, Ministero Italiano dell’Università e della Ricerca) and co-funding by the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme.
  • Holmberg, Tommy (Helsingin yliopisto, 2020)
    Food consumption is changing, and consumers show increasing interest for how food is being produced and processed. Insights into consumer wants and needs has therefore never been more important for a food company developing a new product. The goal of this thesis is twofold. First, to investigate sensory characteristics in liquid meat stocks and second, to study Finnish consumers’ attitudes towards such stock products. This was achieved by performing a sensory study on three newly developed meat stocks, using a generic descriptive analysis method. A consumer survey was conducted investigating 551 Finnish consumers’ usage frequency and factors influencing purchase intentions of stock products. In SPSS, ANOVA tests were used to identify significant mouthfeel, appearance and flavour differences between five meat stock samples. Socio-demographic differences in user frequency of stock products and other factors influencing purchase intentions were determined using an ordered logit model, in STATA. The results from the sensory study suggest that roasting of meat, bones and vegetables before cooking leads to darker colour and stronger flavours but is not perceived to consistently improve overall pleasantness. Results from the consumer study suggest that stock cubes are the most popular type of stock product purchased. Furthermore, the most important factors when purchasing stock products are flavour, previous experience with the product and convenience. Interest in origin of raw materials, environmental-friendliness and animal welfare was shown to be affected by consumers’ age and area of living (urban/rural). Similarly, differences in gender, age and area of living affect user frequency. To conclude, these results suggest that both extrinsic and intrinsic meat stock attributes are relevant to differentiate liquid stocks from other stock products and provide novel input into future marketing strategies.
  • Piippanen, Helena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Länsimainen elintarvikejärjestelmä kohtaa toiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa monia haasteita, jotka liittyvät ruokaturvan toteuttamiseen kestävästi. Ruoan kysynnän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä niin, että elintarvikejärjestelmän tulisi pystyä tuottamaan nykyiseen verraten kaksinkertainen määrä ruokaa, jotta kaikille ihmisille riittäisi ravintoa. Tuotantomäärien lisääntyessä myös tuotantoketjun ympäristö- ja ilmastovaikutukset kasvavat, joten tehokkaampia ja ekologisempia tuotantotapoja on kehiteltävä. Viime vuosina hyönteisruoka on herättänyt kiinnostusta länsimaissa kuten myös Suomessa erinomaisen ravintosisältönsä ja tuotannon ympäristöystävällisyyden takia. Suomessa muutettiin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa vuoden 2017 syksyllä niin, että hyönteisten myynti ja markkinointi elintarvikkeina mahdollistui ensimmäistä kertaa. Tässä tutkimuksessa hyönteisruokaa lähestyttiin innovaationa, koska se on Suomessa uutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä sanomalehtimedian keskustelujen näkökulmia hyönteisruokainnovaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, millaista kuvaa sanomalehtimedia tekstien kautta rakentaa hyönteisruoasta ja mitä merkityksiä muodostuu. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, miten hyönteisruokaan liittyvä keskustelu on kehittynyt vuosien 2017-2019 aikana ja millaisia diskursseja hyönteisruokaan liittyvän sanomalehtikeskustelun pohjalta rakentuu. Tutkimusaineistona oli Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 2016-2019 ilmestyneet hyönteisruokaa koskevat artikkelit. Helsingin Sanomista aineisto koottiin sanomalehden omien internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruo, hyönteisrav ja hyönteissyö. Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelien haku tehtiin internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruoka, hyönteisravinto ja hyönteissyönti. Analyysimenetelmänä aineiston käsittelyssä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen tuloksiksi aineistosta nousi kuusi diskurssia: ravitsemus, kestävyys, maku, elinkeino, vientivaltti ja korkean hinnan diskurssi. Diskurssit jakautuivat tulosten yhteenvetona edelleen kahteen pääteemaan, joita ovat tulevaisuuden ruoka sekä raha ja talous. Tulevaisuuden ruoka -teeman ydin on siinä, että hyönteiset voisivat turvata ruoan riittävyyden tulevaisuudessa nykyisten ruoantuotantotapojen ollessa tehottomia ja kestämättömiä. Rahan ja talouden teemaan liittyvät keskeisesti hyönteisruokainnovaation taloudelliset mahdollisuudet sekä hyönteisruoan hinnan korkeus.
  • Kilpeläinen, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.
  • Tikkanen, Elina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Internationalization provides firms a significant opportunity for growth and value creation worldwide. Especially those companies that operate in small and open economies tend to benefit from foreign market expansion. For example, the small size of Finland’s economy sets limitations to the domestic market opportunities. In addition to Finland’s macro-level strengths, Finnish companies’ innovativeness has gained attention as a potential sustained competitive advantage to support firm internationalization. Despite the identified potential, the Finnish food sector’s internationalization has been modest, and the research in this field has been limited. Thus, this thesis studies the internationalization phenomenon in the context of innovative Finnish food sector companies. The purpose of the research is to explore firm internationalization from the process perspective by investigating companies’ time-based decision making and behavior. The thesis aims to find out how and why do innovative Finnish food companies internationalize? The research was carried out as a qualitative study because the purpose was to form an in-depth understanding of the internationalization processes of Finnish food companies. In addition to the empirical research, an extensive literature review of various internationalization theories was conducted to develop a theoretical framework of the studied phenomenon. A multiple-case study was selected as the research strategy and two case-companies were selected, one representing a young SME and the other well established MNE. Both case companies were of Finnish origin, they operated in the food sector and had experience of expanding into international markets. The research data was collected through semi-structured interviews with company representatives, as well as by reviewing companies’ websites, publications, annual reports, and newspaper articles. The key findings of this study show that, in line with the initial hypothesis, food companies can utilize different internationalization strategies depending on their internal capabilities and resources. The accumulation of decisions regarding main internationalization dimensions and the actions taken based on these decisions in relation to time showed two different internationalization processes. The MNE had internationalized incrementally in line with traditional internationalization theories. On the contrary, the SME had internationalized early and rapidly on a global level. In addition, the company’s product portfolio was found to have a significant impact on decision-making and company-level behavior. Lastly, the innovativeness and uniqueness of both the products and the company’s know-how were shown to have a positive impact on achieving a sustainable competitive advantage on a global level.
  • Kolehmainen, Katri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Eläimille on ihmisen rakentamassa sosiaalisessa todellisuudessa muodostunut rooleja, jotka vaikuttavat eläinten moraaliseen arvottamiseen ja kohteluun. Eläimet ovat osa ihmisten elämää niin lemmikkeinä, elintarvikkeina, raaka-aineina, harrastuksina, viihteenä kuin tieteenteon välineinäkin. Siinä missä koirat ja kissat ovat länsimaissa rakastettuja kumppanieläimiä, siat ja naudat ovat ruokaa ja raaka-aineita. Tämän tutkielman tarkoitus on spesismin käsitteen avulla selvittää, miten luokittelemme ja moraalisesti arvotamme eri eläinlajeja sekä miten nämä luokitukset syntyvät ja pysyvät ihmisten keskuudessa yllä, yksilön ja ryhmän tasolla tarkasteltuna. Spesismi (myös lajisorto tai lajisyrjintä) tarkoittaa eläinten epätasa-arvoista kohtelua lajijäsenyyden perusteella. Tässä tutkielmassa spesismiä käsitellään rasismiin ja seksismiin verrattavissa olevana ennakkoluulona. Tutkielma on luonteeltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta eli tutkimusmetodi on sekundäärianalyysi. Käytetyssä kirjallisuudessa painottuvat eläintutkimuksen sekä sosiaalipsykologian alan kirjallisuus. Tutkielma jakautuu kolmeen päälukuun, joista ensimmäisessä selvitetään tarkemmin, mitä on spesismi, onko spesismi oikeutettua sekä millaiset eläinasenteet ja luokittelut määrittävät ihmisten ja eläinten välistä suhdetta. Toisessa luvussa käydään läpi spesismin mekanismeja ja taustatekijöitä ennakkoluulojen sosiaalipsykologian kautta. Yksilötasolla tarkastellaan, mitkä luontaiset psyykkiset prosessit ovat ennakkoluuloisuuden taustalla sekä mitkä yksilön ominaisuudet mahdollisesti vaikuttavat yksilön ennakkoluuloisuuteen. Ryhmätasolla tarkastellaan, kuinka ryhmäjaot vaikuttavat ennakkoluulojen syntyyn ja kuinka olemassa olevat ennakkoluulot välittyvät ja pysyvät yllä ryhmässä. Kolmannessa luvussa käydään tarkemmin läpi kahta ihmisen eläimille antamaa roolia – eläimiä ruokana ja eläimiä lemmikkeinä. Kirjallisuuden perusteella voidaan esittää, että eläinten saamat luokitukset ja roolit ovat yhdistelmä eläinten biologisia piirteitä, eläimelle oletettuja piirteitä sekä ihmisen sosialisaatioprosessissa oppimia ennakkoluuloja. Kaiken kaikkiaan sosiaaliset tekijät kuten sosiaaliset normit, jaettu käsitys normaalista vallitsevassa kulttuurissa, ryhmäjaot sekä niiden synnyttämät todelliset ja kuvitellut eturistiriidat sekä mukautumisen paine keskimäärin määrittävät ennakkoluuloisuuden tason tietyssä sosiaalisessa systeemissä ja henkilöiden alttius ennakkoluuloisuudelle muodostaa variaatioita ennakkoluuloisuudessa yhteisön sisällä.
  • Ahonen, Emmy (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä tämän hetkisestä ympäristön tilasta, kuluttajien asenteita ja reaktioita keinolihaa kohtaan sekä sitä, miten terminologian käyttö vaikuttaa muodostettuun mielikuvaan keinolihasta. Tutkielmassa tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Kuinka suomalaiset nuoret aikuiset kokevat tämänhetkisen ympäristön tilan? 2) Millaisia asenteita ja reaktioita keinoliha herättää suomalaisissa nuorissa aikuisissa? 3) Onko käytetyllä terminologialla vaikutusta muodostettuihin mielipiteisiin? Näihin kysymyksiin vastaamalla saatiin selville tekijöitä, jotka vaikuttavat keinolihan mahdollisuuksiin markkinoilla. Tutkielman lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, jossa hyödynnettiin myös teemahaastattelun piirteitä. Haastattelun runko oli muodostettu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esille tuotiin muutoksen tarpeellisuus, jota perusteltiin kestävän kehityksen siirtymäteorialla. Tutkielman aineisto muodostui kymmenestä pääkaupunkiseudulla asuvasta 22 - 28 vuotiaasta nuoresta aikuisesta. Kestävän kehityksen siirtymäteoriaa apuna käyttäen tutkittiin keinolihan mahdollisuuksia onnistua markkinoilla ja mahdollisia syitä keinolihan epäonnistumiselle. Terminologiaa tutkittiin käyttämällä kahta eri termiä keinolihalle. Viidelle haastateltavista käytettiin termiä laboratorioliha ja viidelle keinoliha. Tutkielman tulosten perusteella nostettiin esiin keinolihan markkinoilla onnistumista estäviä tekijöitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviin tekijöihin lukeutuivat keinolihan eettiset ongelmat, oletettu hinta ja maku, kotimaisuus, turhuus, omien tekojen merkityksettömyys ja terminologia. Terminologian kohdalla estäväksi tekijäksi haastatteluissa nousi esiin sen harhaanjohtavuus. Termi laboratorioliha yhdistettiin keinotekoiseen lihaan, kun taas termi keinoliha yhdistettiin erilaisiin kasvipohjaisiin lihankorvikkeisiin. Keinolihan onnistumista edistävänä tekijänä nähtiin kuluttajien vähäinen ällötys keinolihaa kohtaan ja tiedon lisääminen epävarmuuden vähentämisessä. Tutkielman perusteella jatkotutkimuksia tiedon merkityksestä keinolihan hyväksymisessä tarvitaan. Tutkielman perusteella saatiin käsitys siitä, että tiedon lisääminen saattaisi lisätä keinolihan hyväksyntää, mutta jatkotutkimuksille on tarvetta.
  • Uusikylä, Lauri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kulutuksen merkitys ympäristöongelmien aiheuttajana on akateemisessa yhteisössä tiedostettu tosiasia, ja tarve kestävämmille kulutustottumuksille ilmeinen. Tässä Pro Gradussa luodaan katsaus kestävän kulutuksen mahdollistajiin ja haasteisiin elintarvikkeiden ja erityisesti alkoholijuomien kulutuksen kontekstissa. Kestävä kehitys on varsin tunnettu termi, jonka määrittely on kuitenkin epämääräistä ja monitulkintaista. Kuluttajilla voi olla kestävyydestä positiiviset mielleyhtymät, mutta ymmärrys siihen liittyvistä näkökulmista voi olla hyvinkin puutteellista tai kapea-alaista. Tämä haittaa merkittävästi kestävien kulutustottumuksien omaksumista, kun kuluttajat eivät välttämättä itse osaa arvioida kestävyyteen liittyviä muuttujia ostopäätöstä tehdessään. Muita merkittäviä havaittuja haasteita kestävän kulutuksen toteuttamisessa ovat niihin kuluva ylimääräinen resurssien, kuten ajan ja rahan käyttö, mistä johtuen kestävä kulutus voi helposti jäädä vähäiselle toteutusasteelle. Kirjallisuudessa esille tuotuja kestävän kulutuksen mahdollistajia ovat muun muassa kestävyydestä kertovat tuotemerkinnät ja kuluttajien omat arvot. Tuotemerkinnät auttavat kuluttajaa päätöksenteossa, joka muuten vaatisi pitkällistä perehtymistä ja ajankäyttöä. Arvoilla havaittiin olevan merkittävä rooli kuluttajan ostopäätöksessä ja kestävän tuotteen valinnassa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu kuluttajien toimivan arvojensa vastaisesti. Tämä ilmiö tunnetaan arvojen ja valintojen ristiriitana, ja sitä havaittiin esiintyvän myös tässä tutkielmassa haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin seitsemällä kappaleella laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltavilta pääkaupunkiseudulla asuvilta 22-31-vuotiailta kuluttajilta tiedusteltiin näkemyksiä kestävyyteen, kuluttamiseen ja henkilökohtaisiin preferensseihin liittyen. Haastateltavat arvioivat elintarvikkeiden kestävän kulutuksen olevan jokseenkin hankalaa. Alkoholijuomien osalta kestävyysasioiden harkinta taas tuntui jäävän lähes kokonaan taka-alalle, vaikka yksilöllä olisikin taipumusta kestävän kulutuksen toteuttamiseen elintarvikkeita hankkiessaan. Arvojen ja valintojen ristiriitaa siis esiintyi haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Haastateltavat kuvailivat alkoholijuomien olevan luonteeltaan erilaisia verrattuna muihin elintarvikkeisiin, ja että niiden hankinnassa ensisijalla ovat lähtökohtaisesti muut preferenssit kuin kestävyyttä edistävät tuoteominaisuudet.
  • Haukilahti, Kamilla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut merkittävästi. Sanalle lähiruoka ei tieteellisessä kirjallisuudessa kuitenkaan ole tarkkaa määritelmää. Tässä tutkielmassa lähiruokana pidetään korkeintaan noin 50–100 kilometrin säteellä yksilöstä tuotettua ruokaa. Etäisyys perustuu haastateltujen henkilöiden näkemyksiin. Kotitalous rajataan joukkoon ihmisiä, jotka ruokailevat säännöllisesti yhdessä ja vaikuttavat yhteisiin ruokailutottumuksiin, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tämä pro gradu -tutkielma etsii syitä lähiruoan kuluttamiselle. Tutkimuskohteena ovat kuluttajien mielikuvat ekologisesta, tuoreesta ja turvallisesta ruokatuotteesta. Kuluttamista tutkitaan kotitalouksien tasolla. Monet yksilöt arvostavat lähiruokaa, mutta se ei välttämättä konkretisoidu ostopäätöksiksi kaikissa kotitalouksissa. Tässä tutkielmassa on tutkittu niitä syitä, jotka ovat vaikuttaneet kotitalouksien kulutustottumuksiin niin voimakkaasti, että ne ovat muuttaneet rutiineja kuluttaa lähiruokaa aikaisempaa enemmän. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, mitkä tekijät ovat suurimpia esteitä kulutustottumusten muuttumattomuuteen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja siihen haastateltiin kahdeksaa kotitaloutta, jotka käyttävät lähiruokaa viikoittain. Haastateltavat ovat eri ikäisiä ja he asuvat erikokoisissa kotitalouksissa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueilla. Haastattelut toteutettiin kasvotusten ja litteroitiin tekstitiedostoksi sekä analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että saatavuuden paraneminen sekä arvomaailman muutos ovat kaksi eniten kotitalouksien ostopäätöksiin vaikuttavaa tekijää. Haastateltavat korostivat, että ohjeistuksella ja tiedottamisella voitaisiin myös saada muutosta aikaan. Kulutusrutiinien esteenä ovat edelleen oikean tiedon puute sekä useiden kuluttajien negatiivinen asenne. Lähiruoka on kiinnostava aihe, joten olisi mielenkiintoista tutkia myös yksilöiden vaikutusta kotitalouksien rutiinien muuttumiseen sekä lähiruoan kulutussyiden eroja eri alueilla Suomessa.
  • Ruokolainen, Anu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kanta-asiakasohjelmien kautta kerätyn ostodatan avaaminen asiakkaille tarjoaa päivittäistavarakaupoille uusia mahdollisuuksia hyödyntää keräämänsä ostodataa ja koostaa sitä kuluttajalle helposti ymmärrettävään muotoon. K- ja S-ryhmä tarjoavatkin asiakkailleen mahdollisuuden tarkastella omien ruokaostostensa hiilijalanjälkeä kerätyn ostodatan pohjalta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kokeeko kuluttaja omaan ostodataansa perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla olevan vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen. Lisäksi pyritään selvittämään, kokevatko kuluttajat ristiriitaa omien arvojensa ja todellisen ostokäyttäytymisensä välillä sekä millaista tietoa oman ruuankulutuksen ympäristövaikutuksista haluttaisiin saada ja kuinka palvelusta saatu tieto vastaa tähän tiedontarpeeseen. Teoreettinen viitekehys muodostui arvojen ja käytöksen välisen kuilun sekä kuluttajan tietämyksen teorioiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui kymmenestä yksilöhaastattelusta, jotka olivat muodoltaan puolistrukturoituja haastatteluja. Aineiston analyysi perustui teorialähtöiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että omaan ostodataan perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla ei ole vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen, mutta tieto voi saada pohtimaan omaa ruuankulutusta uudella tavalla. Oman ruuankulutuksen koettiin olevan pääpiirteittäin yhtenäistä omien arvojen kanssa, mutta palvelusta saatu tieto paljasti yllättäviä asioita omista ruuankulutustottumuksista: erityisesti esiin voi nostaa maitotuotteiden muodostaman hiilijalanjäljen suuruuden. Tietoa omien ruokaostosten ilmastovaikutuksista haluttiin saada ostoksentekohetkellä kaupassa, helposti ja konkreettisesti, mieluiten tuotetasolla tai kahden tuotteen ilmastovaikutusten eroista. Palvelun koettiin antavan hyvän kokonaiskuvan omasta ruuankulutuksesta, vaikka yhtenäisyyttä palvelun hyödyllisyydestä ei ollut havaittavissa. Tämän tutkimuksen perusteella kuluttaja saisi suurimman hyödyn palvelusta, mikäli palveluun lisättäisiin tuotekohtaiset hiilijalanjäljet, jotka ovat vertailtavissa ostoksentekohetkellä.
  • Hyytiäinen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Since January 2018, all alcoholic beverages containing a maximum of 5.5% alcohol by volume (ABV) have been allowed to be sold in grocery stores in Finland due to the new Alcohol Act. Subsequently, 5.5% ABV wines entered the market in Finland in 2018. To examine both the demand and supply sides of low alcohol wines, this thesis presents results from an analysis of consumers’ stated preferences and retail store managers’ stated preferences. In particular, it aims to provide insights into consumers’ consumption habits, knowledge, and attitudes towards low alcohol (5.5% or less) wines, and retailers’ knowledge and preferences about the wine assortment and sales of low alcohol wines. In the literature review, I examine previous research about wine consumption in Finland and internationally, as well as wine research in the context of retailing. This thesis is based on a quantitative research. I conducted the consumer survey (N=183) and retail store manager survey (N=50) as online surveys during August-October 2019. The surveys included Likert-scale and yes/no questions, as well as open-ended questions and questions about sociodemographic factors. In particular, I examine how subjective wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ purchasing of low alcohol sparkling, red or white wines, and how wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ willingness to switch regular wines to low alcohol wines, and their perception of having enough knowledge and experience of low alcohol wines in order to try them. I also examine consumers’ perceptions related to low alcohol wines in general. In addition, I examine how retail store managers perceive consumers’ interest in low alcohol wines, and the legislation related to wines. The results suggest that older age is related to higher odds of purchasing low alcohol sparkling, red and white wines. The low alcohol sparkling wine buyer’s main profile characteristics are weighted towards older-age women, who have mid-income, high education and low subjective wine knowledge. The typical profile characteristics for those who perceive themselves to have enough knowledge about low alcohol wines in order to try them are weighted towards men who have mid-income, and high subjective wine knowledge. There appears to be general interest from the consumers’ side in switching to low alcohol wines if they found one that suits their preferences in a retail outlet. However, as the consumer’s subjective wine knowledge level increases, a consumer becomes less likely to be ready to switch to low alcohol wines. Consumers seem to indicate dissatisfaction with the current limited selection of low alcohol wines in grocery stores. On the other hand, retail store managers seem to think that the quantities of different low alcohol wines in the stores match well with consumer demand. Finally, the results indicate that majority of the store managers who answered the survey would also allow regular wines to be sold in grocery stores. Based on alcohol consumption statistics and the results of this thesis, low alcohol wines have not yet gained much popularity among consumers in Finland. This can partially be explained by the fact that beer has been the most popular alcoholic beverage in Finland for a long time, and its popularity has continued after stronger (5.5% ABV) beers entered grocery stores in 2018. In addition, the different taste of low alcohol wines compared to regular wines is seen as a reason why consumers do not prefer low alcohol wines. However, there exists a market potential for low alcohol wines in Finland. The majority of the consumers indicated that they are interested in trying low alcohol wines even though they have not tried them yet, and that they would be ready to switch to low alcohol wines if they found one that suits their preferences. Even though beer is the most popular alcoholic beverage in Finland, consumers prefer to drink wine with meals. Therefore, low alcohol wine could be a good choice for consumers to drink with meals.
  • Malila, Roosa-Maaria (Helsingin yliopisto, 2020)
    The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.
  • Huovila, Petra (Helsingin yliopisto, 2021)
    The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.
  • Lehto, Iina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella työnantajakuvan muodostumista sosiaalisessa mediassa milleniaalien silmin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastateltaviksi valittiin kymmenen milleniaalia. Haastatteluihin valitut milleniaalit erosivat toisistaan sekä iältään että uransa vaiheilta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolinen haastattelutulos. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja analysoida, miten potentiaalisen milleniaali työntekijän kokema työnantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajakuvan muodostumiseen. Milleniaalit valikoituivat kohderyhmäksi, sillä heitä ei oltu aikaisemmin käytetty kohderyhmänä sosiaalisessa mediassa muodostuvaa työnantajakuvaa tutkiessa. Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin, joten he sopivat kohderyhmäksi myös sosiaalisen median aktiivisuutensa vuoksi. Tutkimukseen kuuluu teoreettinen osuus, jossa avataan aiemman tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ja esitellään työnantajakuvan muodostuminen. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan milleniaaleja työelämässä ja heitä ohjaavia arvoja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että milleniaalit etsivät sosiaalisen median kanavista signaaleja yrityksestä, joiden avulla he muodostavat päässään työnantajakuvan organisaatiosta. Tämän tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostivat erityisesti psykologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia työnantajakuvan muodostamisessa. Lisäksi sosiaalisen median kanavista Instagram ja Linkedin osoittautuivat tärkeimmiksi alustoiksi työnantajakuvan muodostamiselle. Teemahaastattelujen tavoitteena on päästä tiettyyn ilmiöön sisään. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pääsemään perille siitä, miten työantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa haastateltujen milleniaalien mielestä. Kuten laadullisissa tutkimuksissa yleensäkin, myös tässä tutkimuksessa on omat rajoitteensa. Haastattelut keskittyvät yksilökohtaisiin kokemuksiin, ja nämä kokemukset voivat muuttua ajan saatossa. Tulevaisuudessa samat haastateltavat saattaisivat kertoa eri huomioita työnantajakuvan muodostumisesta sosiaalisessa mediassa.
  • Linna, Kimberly (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro Gradu –tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalisen median markkinointiviestintä vaikuttaa yli 50-vuotiaan kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen. Tavoitteena on selvittää, missä sosiaalisen median kanavissa kuluttajat kohtaavat kaurajuoman markkinointiviestintää. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, mitä sosiaalisen median markkinointiviestintäkanavia yli 50-vuotiaat kuluttajat hyödyntävät kaurajuoman ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pohjautuu tutkimuksen viitekehykseen. Haastatteluihin osallistui kokonaisuudessaan 11 kuluttajaa, joista kaikki olivat yli 50-vuotiaita ja olivat edes kerran ostaneet kaurajuomaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui ostopäätösprosessiin sekä sosiaalisen median markkinointiin, jonka teoriapohja nojautui vahvasti perinteisen markkinoinnin neljään kilpailukeinoon. Teoria käsittelee ostopäätöksen eri prosessinvaiheita, digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa sekä sen markkinointiviestintää. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen median kaurajuoma markkinointiviestit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden ostopäätösprosessiin, erityisesti kahden prosessivaiheen osalta. Kirjallisuudessa esitetyt aikaisemmat tutkimukset ovat osittain linjassa tämän tutkimuksen tuloksien kanssa. Sosiaalisen median markkinointiviestintä lisäsi tutkimuksen haastateltavien tietoisuutta kaurajuomasta. Haastateltavien kaurajuoman tarve heräsi osittain sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen haastateltavat korostivat arvostavansa kaurajuoman terveydellisiä ominaisuuksia, mikä myös ilmeni tiedonhaun aktiivisuutena. Lisätietoa haettiin useasta eri kanavasta: erilaisilta internetsivuilta, digitaalisilta alustoilta sekä lähipiirin tuttavilta. Empiirisen tutkimuksen perusteella ikä vaikuttaa siihen, mitä kanavia haastateltavat käyttivät ostopäätösprosessissa hyödykseen. Kanavien valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin sosiaalisen median markkinointiviestintä tavoitti haastateltavat. Tutkimustuloksien pohjalta voi todeta, että kohderyhmän ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ostopäätösprosessin aikana. Markkinointiviestintäkanavan valinnalla on havaittavissa useita vaikutuksia kuluttajan kaurajuomaostopäätökseen. Kuusi yhdestätoista kuluttajasta mainitsi ostavansa kaurajuoman kohdennetun sosiaalisen median markkinointiviestin perusteella.
  • Holmström, Sara (Helsingin yliopisto, 2019)
    Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu on muuttanut markkinointiviestintää ja tapaa toteuttaa markkinointia. Muiden kuluttajien mielipiteet ja kokemukset tuotteista ja tuoteinnovaatioista ovat entistä vahvemmin läsnä kuluttajan tehdessä ostopäätöstä ja siksi markkinoinnissa on alettu hyödyntämään sosiaalisen median vaikuttajia. Viimeisen vuoden aikana erilaiset kasviproteiinivalmisteet ovat kasvattaneet rooliaan ruokakauppojen hyllyillä. Nämä kasviproteiinivalmisteet ja niiden valmistaminen ovat suurelle osalle kuluttajista tuntemattomia ja siksi markkinointiviestinnässä onkin alettu käyttämään vaikuttajia tuodakseen tuotteita lähemmäksi kuluttajaa ja heidän jokapäiväistä arkeaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten vaikuttajamarkkinointia hyödynnetään uutuustuotteen markkinointiviestinnässä, kun viestintäkanavana hyödynnetään blogeja. Tutkimuksessa keskitytään suomalaisiin elintarvikeinnovaatioihin ja yhteistyöhön, jota tuotteiden markkinoimiseksi on tehty sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee vaikuttajamarkkinointia sosiaalisessa mediassa ja sitä, kuinka WOM-ilmiötä voidaan hyödyntää vaikuttajien avulla. Teoriassa esitellään markkinointiviestinnän tavoitteita sekä vaikuttajan roolia uutuustuotteen viestinnässä ja tuotteen omaksumisessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tarkasteltu kasvispohjaisten elintarvikeinnovaatioiden parissa kaupallisessa yhteistyössä tehtyjä blogikirjoituksia. Empiriassa on käytetty netnografista tutkimusmenetelmää ja aineistoa analysoidaan aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Tutkimuksesta käy ilmi, että elinkaaren alkuvaiheessa hyödynnetään tiedottavaa markkinointia, jolloin vaikuttajan rooli WOM-sanoman levittäjänä on joko yhdistäjä tai asiantuntija. Blogit toimivat ominaisuuksiensa puolesta erityisen hyvin markkinointikanavana elintarvikeinnovaatioiden kohdalla, jolloin lukijalla on mahdollisuus saada kattava kuva tuotteen ominaisuuksista sekä sen käytöstä.
  • Niininen, Jasmin (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro-gradu tutkielmassa tutkitaan alkuperämaan vaikutusta (Country-of-origin effect) ruotsalaisten kuluttajien ostopäätökseen. Tämä kyseinen ilmiö liittyy siihen, että kun kuluttajat valitsevat tuotteita, heidän valintaansa vaikuttavat tuotteiden alkuperämaat. Mitä suurempi alkuperämaavaikutus on, sitä enemmän se vaikuttaa päätökseen. Alkuperämaavaikutus koostuu kolmesta eri ulottuvuudesta, joita ovat kognitiviinen, normatiivinen ja affektiivinen. Näihin ulottuvuuksiin liittyy kuluttajien tietoisuus, suhtautuminen ulkomaihin, asenteet, stereotypiat, kulttuuri ja normit, sekä kuluttajan oma isänmaallisuus. Alkuperämaavaikutukseen liittyy vahvasti myös se, että millainen brändi ja imago maalla on. Mitä positiivisempi brändikuva maalla on, sitä helpommin sen on myydä ja markkinoida tuotteitaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään alkuperämaavaikutuksen aiempaa tutkimusta ja sen kolme vaikuttavaa ulottuvuutta. Siinä kerrotaan myös Suomen omasta alkuperämaavaikutuksesta ja siitä, kuinka siihen on pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää sitä, miten alkuperämaavaikutus ilmenee ruotsalaisilla elintarvikkeilla, sekä sitä miten Suomi alkuperämaana vaikuttaa ostopäätökseen. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus ja se toteutettiin käyttämällä viitekehyksenä Fischerin ja Zeugner-Rothin artikkelia alkuperämaavaikutuksesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että alkuperämaa vaikuttaa ruotsalaisiin kuluttajiin. Monet kuluttajista haluavat ostaa ruotsalaisia tuotteita ympäristösyistä, sekä tukeakseen paikallisia toimittajia. Ruotsalaiset kuluttajat eivät ole isänmaallisia, vaan moni heistä ostaa mielellään myös suomalaisia tuotteita, eikä välttämättä valitse aina ruotsalaista suomalaisen sijaan. Isänmaallisuutta enemmän tutkimuksessa voitiin havaita identifioitumista muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuotteet koetaan maukkaina ja laadukkaita, ja Suomeen alkuperämaana suhtaudutaan positiivisesti. Suomen maabrändiä kuitenkin tulisi pyrkiä parantamaan tehokkaalla brändimuokkauksella ja markkinoilla, jotta suomalaisia elintarvikkeita voitaisiin myydä enemmän Ruotsissa. Suomeen liittyi yhä myös stereotyyppisiä mielikuvia, joita voitaisiin maabrändityön avulla pyrkiä muuttamaan.
  • Poutiainen, Oona (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vegaanisuus ilmiönä on herättänyt keskustelua viimeisten vuosien aikana, ja vegaanisten elintarvikkeiden kulutus on kasvanut sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Vegaanien määrä väestöstä on vähäinen, mutta ilmiö kiinnostaa yhä enenevissä määrin kuluttajia ja yrityksiä, joiden on vastattava kuluttajien nopeasti muuttuvaan kysyntään. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, mitä merkityksiä kuluttajat liittävät vegaanisten elintarvikkeiden kuluttamiseen, minkälaisia ominaisuuksia kuluttajat liittävät vegaanisiin elintarvikkeisiin, minkälaisia seurauksia näiden tuotteiden käytöstä koetaan ja minkälaisia arvoja ja päämääriä kuluttajat tavoittelevat vegaanisten elintarvikkeiden kulutuksella. Tavoitteiden saavuttamiseksi ruokaa tarkastellaan kulutuksen kohteena erityisesti vegaanisuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Kuluttajien kokemien merkitysten tutkimisella voidaan tarjota lisätietoa vegaanisten elintarvikkeiden markkinointiin, viestintään ja tuotekehitykseen. Tutkimus toteutettiin täsmäryhmähaastatteluna, jossa pyrittiin keskustelunomaiseen, uutta tietoa luovaan keskusteluun tutkimuksen kannalta olennaisesta ja rajatusta aiheesta. Menetelmälle on ominaista ryhmän pieni koko, tarkoin määritelty tavoite ja se, että ryhmän jäsenet ovat kohderyhmään sopivia tutkittavia, joiden mielipiteillä ja asenteilla on vaikutusta tarkasteltavana olevaan ilmiöön. Haastateltavat olivat vegaaneja kuluttajia. Merkitysten ja arvojen mielleyhtymäteoria muodostaa pohjan tutkimuksen teoreettiselle viitekehykselle. Teorian oletus on, että kulutus perustuu tavoitteisiin, ja kuluttajien tuotteiden valintaan vaikuttavat tilanteesta riippuen tavoitellut seuraukset, jotka puolestaan perustuvat kuluttajan henkilökohtaisiin arvoihin ja päämääriin. Tuotteiden merkitykset on jaoteltu merkitysten ja arvojen mielleyhtymäteorian mukaisesti tuoteominaisuuksiin, käytöstä koettuihin seurauksiin ja arvoihin. Vegaaniset elintarvikkeet saivat monitasoisia merkityksiä. Tuoteominaisuuksien tasolla maku, ravintosisältö, hinta, alkuperä ja saatavuus sekä tuotteen nimeäminen korostuivat aineistosta. Tuotteiden käytöstä tavoitellut hyödyt olivat tunteisiin liittyviä seurauksia, kuten mielihyvä terveellisyys, luonnollisuus ja puhtaus. Arvojen tasolla korostuivat terveys ja ympäristö, joihin motivoivat yksilölliset ja yhteistä hyvää edistävät arvot. Vegaanisten elintarvikkeiden kulutus on arvolatautunutta, ja taustalla vaikuttavat arvot liittyvät useimmiten terveellisyyteen ja ympäristöön. Kulutus on vahvasti tilannesidonnaista ja siinä korostuu kuluttajan elämäntyyli.
  • Nevala, Eliisa (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ammattitaitoiset työntekijät voidaan nähdä organisaation tärkeimpänä asiana. Lisäksi työntekijät ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä pohdittaessa jatkuvan kilpailukyvyn saavuttamista. Tiedon jakaminen yksilöiden välillä ja työntekijöiden osaaminen ovat asioita, joihin organisaatioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tieto on hyödyllistä organisaatiolle vain, jos tietoa jaetaan organisaation sisällä sekä tiedetään missä tietoa on. Näin ollen organisaation menestyksen kannalta merkityksellistä on se, kuinka yksilöt jakavat ja käsittelevät organisaatiossa olemassa olevaa tietoa. Suurin osa organisaation hallussa olevasta tiedosta on hiljaista tietoa ja sen merkitys on kasvanut nykypäivänä. Tästä syystä tutkielmassa keskitytään hiljaisen tiedon analysointiin. Tutkielmassa selvitetään hiljaisen tiedon jakamisen esteitä elintarvike alan organisaation yksikön näkökulmasta. Tutkielmassa hiljainen tieto määritellään erilaisiksi hyviksi todetuiksi tehokkaiksi toimintatavoiksi, menetelmiksi ja arvomaailmoiksi. Tutkielmassa selvitetään hiljaisen tiedon jakamisen esteitä yksilöiden välillä kohdeorganisaatiossa sekä esitetään kehitysehdotuksia, joilla näitä esteitä voidaan ehkäistä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Ipen (2003) malli yksilöiden välisen tiedon jakamiseen vaikuttavista tekijöistä. Viitekehykseen sisältyvät tiedon luonne, yksilön motivaatio jakaa tietoa, yksilön mahdollisuudet jakaa tietoa sekä organisaatiokulttuuri. Tutkimus on suoritettu laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimusaineiston perusteella avoimella ja positiivisella ilmapiirillä, luottamuksella, palkitsemisella sekä mahdollisuuksilla jakaa tietoa (vuorovaikutus ja aika) on merkittävä vaikutus hiljaisen tiedon jakamiseen kohdeorganisaation yksikössä. Sen sijaan hiljaisen tiedon jakamisen esteiksi yksikössä koetaan tiedon jakamisesta koituva vaiva ja hierarkkinen työyhteisö sekä haaste tunnistaa oma hallussa oleva hiljainen tieto. Kehitysehdotuksiksi tutkielmassa esiin nostetaan tiedon tunnistaminen ja odotusten näkyväksi tekeminen kaikille avoimen keskustelun kautta, perehdytysten kehittäminen sekä riittävän ajan mahdollistaminen hiljaisen tiedon jakamiselle. Kolmanneksi kehitysehdotukseksi nostetaan tehokkaan tiedon siirtymisen mahdollistaminen työntekijöiltä ylemmäs organisaatiossa. Tämä saavutetaan niin, että ylemmän tason toimijat ja johto ovat mahdollisimman helposti lähestyttävissä, ja tiedon jakaminen on mahdollisimman vaivatonta ja helppoa.