Browsing by Subject "Food Economy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Räisänen, Marko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
  • Castrén, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
  • Hiironen, Matti (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study examines Finnish consumer and beef producer preferences for eight process-related beef credence attributes. A direct ranking preference method was used in surveys conducted during spring of 2019. An analysis of rank means and shares of first rankings revealed differences and similarities between respondent rankings. Ordered logistic regression was also used to analyse how rankings differ within respondent groups. The results suggest that antibiotic-free beef production was ranked as most important by consumers and second by beef producers, suggesting that such production methods may have significant market potential in the future. The results also suggest that environmentally friendly production was ranked relatively high by Finnish consumers, and higher compared to previous similar studies from other countries. In contrast to earlier studies, this study innovates with also exploring farmer preferences for credence attributes, so as to provide novel insights by contrasting consumer and producer valuations from the same country (Finland) for such attributes.
  • Hippi, Erik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
  • Vähätalo, Ellinoora (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
  • Hukkinen, Meri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan hiilijalanjälkitietoa elintarvikeyritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka toimivaa elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä on kuluttajille, ja mihin suuntaan hiilijalanjälkiviestintää tulisi kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikeyritysten viestimään hiilijalanjälkitietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta tutkimuksen nuorten naiskuluttajien kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Viitekehys rakentui neljän pääkohdan ympärille, joita ovat hiilijalanjälkitiedon ymmärrys, hiilijalanjälkitiedon uskottavuus, yrityksen viestintätavat ja viestin tavoitettavuus sekä tuote- ja kuluttajakohtaiset tekijät. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, ettei hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille täysin ymmärrettävää ja uskottavaa. Haasteina nähdään etenkin hiilijalanjälki-käsitteen hankala ymmärrettävyys sekä hiilijalanjälkitiedon vertailukelpoisuus ja objektiivisuus. Hiilijalanjälkitietoa ei myöskään koeta kovin tärkeänä tai kiinnostavana, ja sen nähdään vaikuttavan pääasiassa taustalla valinnoissa. Tietoa koetaan olevan helposti saatavilla lukuunottamatta yksittäisiä tuotteita, mutta huonosti huomattavissa ostohetkellä. Pakkausmerkinnät koetaan uskottavimpana viestintätapana, ja muista viestintätavoista etenkin digitaalisuus nähdään mahdollisuutena viestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille tarpeeksi toimivaa. Kuluttajille suunnattua hiilijalanjälkiviestintää kehittääkseen yritysten tulee keskittyä tiedon ymmärryksen ja uskottavuuden parantamiseen. Tämä vaatii etenkin sitä, että kuluttajia tutustutetaan hiilijalanjälkikäsitteeseen ja luodaan yhtenäinen hiilijalanjäljen mittaustapa. Lisäksi yritysten tulee viestiä toiminnastaan kriittisesti ja myös sisältäpäin kumpuavien motiivien kautta sekä yrityksen ulkopuolisia osapuolia hyödyntäen. Hiilijalanjälkitietoa tulee viestiä yhdensuuntaisesti ja selkeästi etenkin pakkausten kautta, mutta myös monikanavaisesti mahdollistaen laajemman tiedonsaannin ja pitäen mielessä digitaalisuuden mahdollisuudet viestinnän kehittämisessä kuluttajia osallistavammaksi. Tämän tutkimuksen perusteella toimivampi hiilijalanjälkiviestintä vaatii ensisijaisesti selkeää, täsmällistä ja uskottavaa, faktaan perustuvaa hiilijalanjälkitietoa, jota viestitään läpinäkyvästi ja niin, että kuluttajan on helppo ymmärtää sitä.
  • Pyykkönen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this case study is to examine the possibilities of holding commodities for a commodity processing company with limited storage capacity. The study examines the optimal holding time and volumes for the commodity, whether holding stocks is profitable, and whether holding stocks can improve the overall operational efficiency of the company. The reasons for this study is, (a.) that the case company seeks to increase its coffee stocks, by using an external warehouse to meet the forecasted decrease of deep sea freight capacity, (b.) that an increase in uncertainty in the origin country is observed, and (c.) the case company aims to gain financial advantage from potential increases in the commodity’s market price. The commodity in question is Brazilian green coffee, and the case company seeks to financially benefit from the storage for its own internal use, and not for arbitrage. This study utilizes the theory of storage as an essential theory. We use the concept of convenience yields from the theory storage, since the study examines a futures-based commodity trade. A second focal theory is inventory management, and especially inventory pooling. Inventory pooling is chosen here, because the case company consumes the green coffee from the external warehouse for its own production processes besides its on-site warehouse. The two theories are presented in their own chapters and these are used to create the study’s theoretical framework. There is an abundance of prior research on both theories. There is, to the best of our knowledge, no prior study into combining the theory of storage and inventory management. Thus, this study sets out to combine these two and examine the usefulness of combining these two theories. The research data is partly provided by the case company, and partly from open sources, such as commodity futures prices. For analyzing the data, we use existing methods presented in the literature. With these methods, we examine the optimal holding times and inventory levels for a two-location warehouse system. The results suggest that the profitable time for holding stocks is rather short, and that the optimal inventory levels for the external location are relatively low, when compared to total inventory levels. We conclude that this study potentially provides a solution for both financial gains and operational increases in efficiency.
  • Eronen, Joel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin iäkkäitä kuluttajia ja ruoan verkkokauppaa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä motiivit vaikuttavat iäkkäiden kuluttajien ruoan verkkokaupan käyttöön. Tämä on ajankohtainen aihe, koska iäkkäiden kuluttajien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja osa iäkkäistä käyttää jo nyt ruoan verkkokauppaa. Tulevien ikäpolvien tietotekniset taidot tulevat olemaan paremmat, jolloin uusien palveluiden käyttöönotto tulee helpottumaan. Tutkimuksen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä suomalaisen päivittäistavarakauppaketjun K-ryhmän kanssa. K-ryhmän avulla saatiin yhteys iäkkäisiin kuluttajiin, jotka käyttävät ruoan verkkokauppaa. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa yli 65-vuotiasta ruoan verkkokauppaa käyttävää kuluttajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla analyysillä ja analyysitapana oli teemoittelu. Tutkielmassa huomattiin, että iäkkäät käyttävät ruoan verkkokauppaa etenkin huonontuneen toimintakykynsä johdosta. Huomioitavaa oli myös se, että iäkkäät eivät käyttäneet vain ruoan verkkokauppaa hankkiakseen ruokaa. Kaikki haastateltavat pitivät tärkeänä, että heillä on myös mahdollisuus käyttää tavallista ruokakauppaa. Tutkimuksessa huomattiin, että iäkkäät hakevat myymälältä ja verkkokaupalta eri asioita. Ruoan verkkokaupalta haettiin etenkin vaivattomuutta, kun taas tavallinen myymälä toi ajanvietettä ja mahdollisuuden itse valita tuotteita. Osa iäkkäistä myös koki ruoan verkkokaupan mahdollistavan itsenäisen elämisen jatkamisen omassa kodissaan. Tutkimuksen tulosten perusteella iäkkäät kokevat ruoan verkkokaupan olevan heille hyödyllinen lisä ruokakaupassa käynnille. Kuitenkaan kaikkia ruokaostoksia ei haluta tehdä verkosta, koska tavallisessa myymälässä käynnissä on muitakin merkityksiä iäkkäille kuin vain ruokaostosten teko.
  • Välimäki, Mervi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.
  • Viloma, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sustainable supply chain management in the food industry has become not only an emerging trend but also a necessity in the light of social and environmental demands. Measuring the development of the degrees of sustainability in supply chains is important to depict the impacts of procurement activities, but organizations have faced difficulties in selecting metrics and objectives. The research objective is to provide an overview of sustainable supply chain measurement practices and implications in the food sector and propose applicable metrics for a case company. Principles of sustainable food supply chain management and assumptions of agency theory and institutional theory explain why specific metrics are used in the food industry. They also highlight challenges in measurement. Aligning trends, possibilities, and challenges in sustainable supply chain measurement are then shown to guide the selection of sustainability metrics. The study highlights trends in sustainability measurement in the food industry and provides an overview of the role of triple bottom line sustainability before highlighting practical challenges in supply chain measurement with regard to sustainability. The data collection and content analysis of corporate sustainability reports and industry-specific case studies provide an overview of sustainable supply chain metrics and emerging trends in measurement. Furthermore, a survey was conducted in cooperation with the focal company to evaluate the applicability of selected metrics to the case company. This joint approach, the content analysis and application to the case company were used to guide the development of a new group of sustainability metrics for the case company. The overall analysis results suggest eight sustainability metrics for the case company. The results show that organizational strategy, current practices, and assumptions of sustainability affect what metrics are considered applicable. Therefore, results must be evaluated critically to ensure long-term sustainability in supply chains. From a broader industry perspective, the results sug-gest that high-quality data and keeping track of relevant sustainability-measurement trends are useful for future strategy purposes. All in all, the analysis indicates that sustainable supply chain measurement in the food industry has taken a leap toward more sustainable practices during the past decade.
  • Saarenpää, Sonja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pakkausten ekologisuuden ongelmista puhutaan paljon, mutta etenkin elintarvikkeiden kohdalla pakkaus on usein hyvin oleellinen osa itse tuotetta sen säilyttävyys- ja suojeluominaisuuksien takia. Julkisessa keskustelussa etenkin muovin käyttö pakkauksissa nähdään ongelmallisena. Viime vuosina onkin alettu kehittää runsaasti uusia ekologisempia pakkausvaihtoehtoja vastaamaan ympäristöongelmiin. Pakkausten ekologisuus on monimutkainen ilmiö, minkä takia kuluttajien on hankala ymmärtää, mikä tekee elintarvikepakkauksesta ekologisen. Kuluttajien on kuitenkin todettu olevan huolissaan pakkausten ekologisuudesta. On oleellista ymmärtää kuluttajien käsityksiä pakkausten ekologisuudesta, sillä näin yritykset saavat keinoja viestiä omista ekologisuuspyrkimyksistään tehokkaammin. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaisia käsityksiä, mielipiteitä ja oletuksia milleniaali-ikäisillä kuluttajilla on siitä, mitkä tekijät ja piirteet vaikuttavat elintarvikepakkauksen ekologisuuteen. Tutkimuskysymystä lähestyttiin haastattelemalla kahdeksaa milleniaali-ikäluokkaan kuuluvaa kuluttajaa, ja haastatteluista saatua tietoa verrattiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimustulokset osoittivat, että kuluttajien mielestä pakkausmateriaalit ja niiden loppukäyttömahdollisuudet ovat oleellisia tekijöitä ekologisuuden kannalta ja että pakkausten suhdetta ruokahävikin torjumiseen ei vielä aivan ymmärretä. Materiaalia tulee kuluttajien mielestä käyttää hillitysti ja pakkauksen tulisi olla kierrätettävä, jotta se voidaan mieltää ekologiseksi. Lisäksi havaittiin, että kuluttajat mielellään ottaisivat vastaan lisää tietoa pakkausten ekologisuudesta, ja tiedolta he toivovat sen olevan selkeää ja luotettavaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että yritysten tulisi korostaa materiaaleja ja loppukäyttöä ekologisuuteen vaikuttavina tekijöinä ja yritysten tulisi myös viestiä pakkausten ekologisuudesta enemmän ja kansantajuisemmin.
  • Katunpää, Alina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan virtuaalista yhteisluomista elintarvikealan tuotekehityksessä. Yhteisluomista hyödynnetään yhä enenevissä määrin tuotekehityksessä ja digitalisaatio tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Lisäksi kuluttajat ovat aktiivisia jakamaan tietoa ja keskustelemaan tuotteista sekä toisten kuluttajien että yritysten kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalista yhteisluomista voidaan hyödyntää elintarvikealalla, millaiset valinnat edesauttavat virtuaalisen yhteisluomisen toimivuutta ja millaisia ideoita kuluttajien työpajamuotoinen osallistaminen tuottaa. Tutkimus toteutettiin osana BIOFUN-tutkimus- ja tuotekehitysprojektia, jonka tarkoitus on kehittää uusia elintarviketuotteita vientimarkkinoille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksan ideointityöpajan avulla. Työpajojen aiheina olivat kauraleivät ja välipalajuomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee elintarvikealan tuotekehitystä, virtuaalista yhteisluomista sekä työpajamuotoista osallistamista. Tämän tutkimuksen mukaan virtuaalinen yhteisluominen voi tuottaa hyödyllistä tietoa elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Virtuaalisen yhteisluomisen toimivuuteen vaikuttavat valinnat tehtävän sisältöön, toteutukseen ja osallistujiin liittyen. Avainasemassa on toimiva vuorovaikutus osapuolten välillä. Työpajamuotoinen osallistaminen virtuaalisesti mahdollistaa maantieteellisesti riippumattoman kommunikaation kuluttajien kanssa, mutta virtuaalinen kanssakäyminen vaikeuttaa keskustelun luontevuutta. Jatkossa virtuaalista työpajamuotoista osallistamista voisi tutkia osana pidempiaikaista tuotekehitystä yritystoimijan kanssa.
  • Özgür, Orhan (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19 -pandemia aiheutti yrityksille suuria haasteita. Yritykset olivat valtion määräämän valmiuslain myötä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten myyntiorganisaatio adaptoituu onnistuneesti COVID-19 -pandemian haasteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään adaptoitumiseen valmiin organisaation ominaisuuksia. Tutkielmassa pyritään selvittämään ne tekijät, jotka auttavat organisaatiota adaptoitumaan kriisiin. Tutkielmassa haastateltiin Fredman-konsernin johtoa, nämä haastattelut tuovat tutkielman aineistoon myyjän näkökulman. Asiakkaan näkökulma on otettava huomioon, kun tutkimuksen kohteena on myynti. Asiakkaan näkökulman tutkielmaan tuo Fredmanin tärkeimpiin luokiteltavat asiakkaat, Kespro Oyj, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Haastateltavat asiakkaat tuovat tutkielmalle merkittävää arvoa. Ne ovat elintarvikealan keskusliikkeitä, joiden kautta tapahtuu suurin osa ravitsemisalan elintarvike- ja käyttötarviketuotteiden vaihdannasta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin organisaation adaptaation teoriaa käyttäen. Tutkielman mukaan suuretkin organisaatiot voivat adaptoitua kriisiin ketterästi. Tärkeimpinä tekijöinä suuren organisaation adaptaatiossa olivat toiminnan asiakaslähtöisyys, skenaariotyöskentely ja ennus-taminen, sopeutustoimenpiteet, uudet rutiinit ja käytännöt, uuden oppiminen sekä organisaation talou-dellinen tilanne. Tutkielmassa selvisi, että myyntiorganisaation onnistuneen adaptaation kannalta on tärkeää, että myyjä on asiakkaalle relevantti ennen kriisiä. Tämä onnistuu sisällyttämällä ostoportfolioon asiakkaan kannalta tärkeitä tuotteita. Myyntiorganisaation tulee onnistuneessa kriisiadaptaatiossa olla asiakaslähtöinen, sen tulee viestiä avoimesti, olla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä auttamaan asiakasta ratkaisemalla asiakkaan kriisin aikaisia ongelmia. COVID-19 -pandemia oli tutkielman tekohetkellä yhä käynnissä, tämä rajoittaa tutkielman tuloksia. Liikkeenjohtoa suositellaan hyödyntämään adaptoitumiseen kehitettyjä teoreettisia malleja, rekrytoimaan adaptiivisia myyjiä ja optimoimaan organisaation sisäisen viestinnän prosessit. Adaptiivisen myynnin ja organisaation adaptaation yhteys ja organisaation eri adaptoitumistoimien vaikutukset adaptiivisen myynnin mahdollisuuksiin kaipaavat lisätutkimusta.
  • Bogdanoff, Teemu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten brändiuskollisuutta elintarvikkeita kohtaan. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella minkälaisia muotoja brändiuskollisuus voi saada. Empiirisessä osiossa käsitellään millaista nuorten aikuisten brändiuskollisuus on elintarvikkeita kohtaan ja minkälaisille elintarvikebrändeille he haluavat olla uskollisia. Tutkimus on otteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kauppakuitteja. Haastatteluissa keskityttiin havaitsemaan haastateltavien toistuvaa ostokäyttäytymistä sekä kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia tekijöitä. Haastatteluryhmä koostui kahdeksasta Suomessa asuvasta nuoresta aikuisesta. Brändi ja brändiuskollisuus sisältävät monenlaisia tulkintoja tutkijoiden keskuudessa, jonka takia niiden määritteleminen on tärkeää. Brändiuskollisuutta lähestytään kaksiulotteisen brändiuskollisuusmallin avulla. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan nuorten aikuisten ja elintarvikkeiden uskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys yhdistää nuoret aikuiset ja elintarvikkeet sekä tarkastelee niihin liittyvää brändiuskollisuutta. Tulosten perusteella nuoret aikuiset voivat olla brändiuskollisia elintarvikebrändejä kohtaan. Tähän vaikuttaa olennaisesti elintarvikekategoria. Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ovat uskollisimpia liha- ja maitokategoriassa. Vähiten merkitystä nähtiin olevan kasvis- ja hedelmäkategorialla. Suhteellinen asenne oli voimakkainta isojen, vahvojen ja perinteisten suomalaisten brändien keskuudessa. Kotimaisuuden havaittiin myös olevan tärkeä ominaisuus, jota nuoret aikuiset arvostavat elintarvikebrändeissä. Suuri osa elintarvikekategorioista jäi käsittelemättä haastattelujen toteutustavan seurauksena. Tämän vuoksi kattavamman käsityksen muodostamiseksi nuorten aikuisten brändiuskollisuudesta on jatkotutkimuksissa syytä käsitellä systemaattisesti eri elintarvikekategorioita.
  • Jääskelä, Mari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisen elintarvikealan B2B-yritykset hyödyntävät sosiaalisen median sisältöä asiakashankinnassaan. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin haastateltiin kolmea kansainvälistä elintarviketeollisuusyritystä. Yrityksistä haastateltiin yhteensä neljää henkilöä markkinoinnista ja myynnistä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää yritysten kokemuksia ja asenteita sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntämisestä B2B-yrityksen asiakashankinnassa. Lisäksi haluttiin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakashankinnalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aiempien tutkimusten pohjalta. Viitekehys rakentui vetovoimaisen sisältömarkkinoinnin, digitaalisen myyntitunnelin, sosiaalisen myyntityön ja sosiaalisen median teorioiden ympärille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella medialla ja sen sisällöllä on merkitystä tutkimusyritysten asiakashankinnassa, mutta sen ei kuitenkaan koeta korvaavan perinteisen markkinoinnin tai myynnin keinoja. Sosiaalisella medialla nähtiin silti olevan selvä rooli näiden keinojen ohella tai niitä tukevana työkaluna. LinkedIn osoittautui yrityksissä tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi, sillä sen ympäristö koettiin eri kanavista selvästi ammattimaisimmaksi ja sen kautta tavoitettiin parhaiten B2B-asiakkaita. Lisäksi WeChat nähtiin edellytyksenä Kiinan markkinoilla toimimisessa. Sosiaalisen median suurimpana hyötynä nähtiin vuorovaikutuksen ja asiakassuhteiden ylläpidon helpottaminen B2B-asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntäminen tulee todennäköisesti kasvamaan B2B-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä lisää resursseja sekä työntekijöiden osaamisen lisäämistä sisältömarkkinoinnista ja sosiaalisesta myynnistä. Olennaista sosiaalisen median sisällön hyödyntämisessä asiakashankinnassa on tutkimuksen perusteella erilaisten työkalujen hyödyntäminen ja asiakkaille merkityksellisen sisällön luominen myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa.
  • Laurila, Nita (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista
  • Kivelä, Essi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vähittäiskaupan yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta niiden oman toiminnan lisäksi koko toimitusketjun suhteen. Ruokakaupat eivät ole tässä poikkeus ja hankinnalla on keskeinen rooli kaupan vastuullisuuden toteuttamisessa käytännössä. Kolmannen osapuolen sertifioinnit tarjoavat kaupalle kustannustehokkaan tavan esittää minimivaatimuksia tuotannon suhteen ja siksi sertifiointeja onkin jo jossain määrin käytetty hankinnan työkaluina varmistamaan tuotanto-olosuhteita esimeriksi tuoteturvallisuuden suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kuitenkin tarkastella saatavilla olevien kasvistuotannon sertifiointien soveltuvuutta hankinnan työkaluiksi kokonaisvaltaisen vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkastelun kohteeksi valittiin Suomessa eniten käytössä olevia ja potentiaalisia sertifiointeja: Laatutarha, IP Kasvikset Perussertifiointi, IP Sigill Kasvikset, IP Ilmastosertifiointi, IP Työehdot, GlobalG.A.P. ja GRASP. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja tutkittavana ainestoina toimivat tarkasteltaviin sertifiointeihin liittyvät dokumentit kuten yleiset ehdot ja auditointien tarkastuslistat. Analyysissä tarkasteltiin sertifiointien sisältöä suhteessa vastuullisuuden ulottuvuuksiin (tuoteturvallisuus, ympäristö, työhyvinvointi, paikallinen hyvinvointi, ravitsemus ja talous) ja tarkasteltiin sertifiointien toimintatapoja ja luotettavuutta. Tutkittavat sertifioinnit eivät tarjonneet valmista kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavaa työkalua, sillä ravitsemuksen, paikallisen hyvinvoinnin ja talouden huomiointi sertifioinneissa oli vähäistä tai olematonta. Sen sijaan vastuullisuuden ulottuvuuksista tuoteturvallisuus, ympäristö ja työhyvinvointi on sertifioinneissa ja niiden yhdistelmissä otettu jo laajasti huomioon, joten kaupalla on käytettävänä tältä osin toimivia työkaluja hankintaan. Pääsääntöisesti sertifiointien toiminta vaikutti luotettavalta, mutta nykyisissä sertifioinneissa on nähtävissä myös selkeitä kehityskohteita luotettavuuteen ja etenkin kokonaisvaltaisen vastuullisuuden suhteen. Niistä olisi kuitenkin mahdollista tehdä paremmin kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavia työkaluja laajentamalla ja kehittämällä niitä.