Browsing by Subject "Food Hygiene"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 78
  • Väärikkälä, Sofia (Helsingfors universitet, 2007)
    Clostridium botulinum is an anaerobic, endospore-forming bacterium able to produce botulinum neurotoxin which causes life-threatening botulism to human and animals. The classical food botulism follows when food containing preformed neurotoxin is ingested. C. botulinum strains form four phenotypically distinct groups of organisms (I-V). The strains causing human botulism belong to groups I and II. They are a risk to the food industry since the spores of group I are higly resistant to heat and the strains of group II can grow at refrigeration temperatures. A profound understanding of the mechanisms behind cold and heat resistance of C. botulinum will minimize the risks posed by this pathogen in the food industry. Two-component systems utilizing a phospotransfer mechanism between a sensor kinase and a response regulator are known to be the mostly used mechanisms in adaptation to different environmental conditions. However, their role in the physiology and stress tolerance of C. botulinum is unclear. The purpose of this study was to find out the role of a CBO0366 gene, encoding a sensor kinase belonging to a two-component system, in the physiology and cold and heat resistance of C. botulinum. The novel ClosTron-system was used in this study to inactivate the CBO0366 gene of the ATCC 3502 strain of C. botulinum. The system is based on re-targeting the mobile group II intron of the pMTL007-plasmid by using Splicing by Overlap Extension PCR (SOE-PCR), resulting in the intron inserting into the CBO0366 gene of C. botulinum. The insertion of the intron interrupts the reading frame of the gene. The physiology and cold and heat resistance of the mutant strain were researched by using the wild type of ATCC 3502 as a control. The growth on blood and egg yolk agar, metabolic activity, and growth curves at 37 and 45 °C, of the mutant strain were identical to the wild type. By contrast, at 15 ° and 20 °C the mutant strain grew slower. The results indicate that the CBO0366 gene has a central role in the cold resistance of C. botulinum ATCC 3502. It thus can be expected that the sensor kinase encoded by CBO0366 is a part of a two-component system responsible for responses needed in adaptation to cold. Inactivation of the gene probably inhibits the cold signal and subsequently the specific response inside the cell. Thus adaptation to cold is slower. The mutant strain nevertheless grew at 15 °C so the gene is probably not essential in survival in lower temperatures.
  • Ahonen, Leena (Helsingfors universitet, 2005)
    Clostridium botulinum on anaerobinen, gram-positiivinen, itiöivä sauvabakteeri, jota esiintyy maailmanlaajuisesti maaperässä, meressä ja meren sedimenteissä. Se tuottaa maailman voimakkainta myrkkyä, botulinumneurotoksiinia (BoNT), joka aiheuttaa botulismina tunnetun velttohalvauksen estämällä asetyylikoliini -välittäjäaineen vapautumisen hermolihasliitoksen synapsiraossa. BoNT on n.150 kDa:n pituinen polypeptidiketju, joka koostuu disulfidisillalla yhdistetystä raskas- ja kevytketjusta. C. botulinum jaetaan kuuteen serotyyppiin A-F, joista C ja D aiheuttavat botulismia vain eläimillä. Linnut, turkiseläimet ja hevoset ovat herkimpiä C-tyypin toksiinille ja naudat ja pikkumärehtijät D-tyypille. Tyypit voidaan jakaa mikrobiologisten ominaisuuksiensa mukaan myös kolmeen ryhmään I-III. C- ja D- tyyppi muodostavat III-ryhmän, jolle on ominaista, että sen toksiinintuottogeeni sijaitsee bakteriofaagissa, toisin kuin muilla ryhmillä, joilla geeni kuuluu bakteerin kromosomiin. Bakteriofaagit ovat bakteerien loisviruksia, joita löytyy kaikkialta ympäristöstämme. Niillä on säännöllinen, usein kuusikulmainen pää ja tupellinen häntä. C- ja D-tyypin faagit sisältävät kaksijuonteista DNA:ta, jossa myös BoNT-geeni sijaitsee. Infektoidessaan bakteerin faagi siirtää DNA:nsa häntää pitkin bakteerin solulimaan. C- ja D-tyypin faagin suhde isäntäsoluunsa on pseudolysogeeninen, mikä tarkoittaa sitä, että faagi pystyy vaihdellen integroitumaan ja irrottautumaan bakteerin kromosomista. Integroiduttuaan kromosomiin faagi-DNA on lysogeenisessa syklissä eli se toimii osana isäntäsolun kromosomia ja periytyy sen mukana solun jälkeläisille. Irrottautuessaan kromosomista faagi-DNA joutuu solulimassa lyyttiseen sykliin, jossa se solun toimintaan puuttumatta monistaa itseään ja rakentaa päitä ja häntiä käyttöönsä. Lopulta uudet faagit rikkovat solun purkautuessaan siitä ulos. C- ja D-tyypit ovat toksigeenisiä ainoastaan infektoiduttuaan faagilla ja menettävät toksiinintuottokykynsä, jos faagi-DNA irrottautuu kromosomista. Faagityypistä riippuu, tuottaako solu C1- vai D-tyypin toksiinia. Kaikki faagit eivät kuitenkaan pysty infektoimaan kaikkia C- ja D-tyypin kantoja antigeenisista ja morfologisista eroista johtuen. Faagin menetykseen johtavia seikkoja ei tarkalleen tiedetä, mutta kasvulle epäedulliset ympäristöolot ja sarjasiirrostukset vähentävät kantojen toksigeenisyyttä. UV-säteilyllä ja erilaisilla kemiallisilla käsittelyillä faagit saadaan irtoamaan keinotekoisesti. Neurotoksiinit syntetisoidaan ei-toksisten proteiinien kanssa osana suurempia, erikokoisia toksiinikomplekseja. Proteiinit osallistuvat BoNT:n suojaamiseen ja kiinnittymiseen. Kompleksin rakentamisesta vastaa kuusi geeniä, joita koodataan kolmessa rykelmässä kahteen eri suuntaan. Osalla proteiineista on hemagglutinaatioaktiivisuutta, jonka mukaan HA-geenit on nimetty. Diagnostiikassa hiirikokeet ovat paljolti väistyneet uusien menetelmien tieltä, vaikka ne ovatkin yhä ainoa varma keino todeta toksiinin aktiivisuus. Immunologisista menetelmistä ELISA:a on paljon hyödynnetty C- ja D-tyypeillä. Detektioon on käytetty PCR:ää, mutta modernimpien geeniteknisten tyypitysmenetelmien osalta ei ole vielä julkaistuja tutkimustuloksia C- ja D-tyypeiltä. Sen sijaan ihmisbotulismia aiheuttavia tyyppejä on paljon tutkittu mm. ribotyypityksellä, PFGE:llä ja AFLP:llä.
  • Vähäkallio, Juulia (Helsingfors universitet, 2002)
    Clostridium botulinum on gram-positiivinen, ehdottoman anaerobi, itiöitä muodostava sauvamainen bakteeri, joka tuottaa vegetatiivisen kasvun aikana voimakkainta tunnettua myrkkyä, botulinumtoksiinia. C. botulinum jaetaan seitsemään erilaiseen tyyppiin, jotka merkitään kirjaimin A, B, C, D, E, F ja G. Eri tyyppien tuottamat toksiinit eroavat serologisesti toisistaan. Botulismia tunnetaan neljä eri muotoa ja näitä kaikkia muotoja tavataan myös hevosilla. Hevoset ovat botulinumtoksiinille erittäin herkkiä. Niillä sairastumiset johtuvat usein saastuneen rehun syömisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esiintyykö terveiden hevosten ulosteessa C. botulinum tyyppien A, B, E ja F itiöitä ja voivatko ympäristötekijät ja ruokinta vaikuttaa itiöiden esiintyvyyteen. Syventävät opintoni liittyvät osatyönä tutkimukseen C. botulinumin esiintyvyydestä hunajassa. Mehiläisten tiedetään hakevan vettä ravinnokseen sekä pesän lämmön säätelyyn erityisesti lantakasojen ja lantaloiden reunoilta. Hevosen uloste voisi siten toimita potentiaalisena itiölähteenä. Näytteet kerättiin eläinlääkäreiden ja tallinomistajien avustuksella 19 tallilta eri puolilta Suomea. Tutkimuksen osana tehdyssä kyselyssä kerättiin lisäksi tietoa hevosten ruokinnasta, kuivituksesta ja vedensaannista. Näytteiden esikäsittelyn jälkeen C. botulinumin esiintyminen osoitettiin käyttäen Multiplex-PCR-menetelmää. Kvantitatiivinen määritys suoritettiin modifioidulla MPN (Most Probable Number) -menetelmällä. Tutkituista näytteistä todettiin 11 %:lla kliinisesti terveitä hevosia C. botulinumin itiöitä ulosteessa. Todetut tyypit olivat B ja F. Tulos korreloi elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella meneillään olevan maaperätutkimuksen kanssa. Kyselytutkimuksen perusteella todettiin säilörehun syötön sekä laiduntamisen olevan suhteellisen yleistä positiiviseksi havaittujen hevosten ryhmässä. Tutkimuksen perusteella hevosen uloste saattaa toimia kontaminaatiolähteenä C. botulinumin itiöiden siirtymiselle hunajaan.
  • Nikko, Riitta (Helsingfors universitet, 2003)
    Clostridium botulinum on gram-positiivinen itiöllinen anaerobinen sauvabakteeri. Epäsuotuisissa kasvuolosuhteissa bakteeri tuottaa lämpökestävän itiön. Bakteerin itiöitä esiintyy yleisesti maaperässä ja vesistöjen sedimenteissä. Clostridium botulinumin vegetatiivisten solujen tuottama toksiini on yksi vahvimmista myrkyistä ja se voi sairastuttaa sekä ihmisiä että eläimiä. Hevonen on erittäin herkkä botulinumtoksiinille. Maailmalla on raportoitu useita tapauksia, joissa pilaantunutta rehua syöneet hevoset ovat sairastuneet ja kuolleet myrkyn aiheuttamiin halvausoireisiin. Myös Suomessa on raportoitu botulismiepäilyjä, jotka ovat liittyneet pilaantuneen säilörehun syöttämiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin C. botulinum tyyppien A, B, E ja F itiöiden mahdollista esiintymistä hevosen ulosteessa laidunkaudella. Työni liittyy osana tutkimukseen, jossa selvitetään C. botulinumin itiöiden esiintyvyyttä hunajassa. Mehiläisten tiedetään käyttävän vettä pesän lämmönsäätelyyn ja omaksi ravinnokseen. Tarvitsemansa veden mehiläiset hakevat lantaloista ja lantakasoista ja näin ollen on mahdollista, että hevosen uloste voisi toimia mahdollisena kontaminaatiolähteenä. Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu C. botulinumin itiöiden esiintymistä hevosen ulosteessa. Näytteet kerättiin eläinlääkäreiden ja eläinlääketieteen kandidaattien avustuksella sadalta hevoselta eri puolilta Suomea. Näytteenottotiloilla eläinlääkäri täytti hevosen omistajan tai tallinpitäjän avustuksella kyselykaavakkeen, jonka avulla selvitettiin mm. hevosten ruokintaa, vedensaantia ja laidunolosuhteita. C. botulinumin detektio tehtiin rikastuksen jälkeen multiplex-PCR –menetelmällä. Itiöiden määrä määritettiin MPN (Most Probable Number) –menetelmää käyttäen. Näytteistä punnittiin 1 g:n erissä kymmenen putken sarjat, joista positiivisen tuloksen antaneiden putkien lukumäärästä MPN-luku laskettiin. Käytetyllä menetelmällä hevosen ulostenäytteistä havaittiin C. botulinumin suhteen positiivisiksi 16 (16%) näytettä. Kaikki positiiviset näytteet sisälsivät tyypin B itiöitä. Tulos on sopusoinnussa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella meneillään olevan tutkimuksen kanssa, jossa C. botulinum tyyppiä B todettiin esiintyvän Suomen maaperässä. Ulostenäytteistä löydettyjen itiöiden määrä vaihteli 11-69 kpl itiöitä/100 g näytettä keskiarvon ollessa 28 itiötä/100 g näytettä. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin c2 –testin avulla. Kysyttyjen muuttujien suhteen ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja positiivisten ja negatiivisten hevosten välillä (p>0,05). Tämän tutkimuksen perusteella hevosen uloste voi toimia mahdollisena kontaminaatiolähteenä hunajassa esiintyville C. botulinumin itiöille.
  • Lehto, Maria (Helsingfors universitet, 2002)
    Clostridium botulinum on gram-positiivinen, anaerobinen bakteeri, jota esiintyy maaperässä ja vesistöjen sedimenteissä maailmanlaajuisesti. Epäsuotuisissa olosuhteissa se tuottaa kestävän itiön. Ympäristön itiöt voivat kontaminoida sekä elintarvikkeita että eläinten rehuja. C. botulinumin tuottama botulinumtoksiini on yksi vahvimmista tunnetuista myrkyistä ja se sairastuttaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Myös nauta on botulinumtoksiinille herkkä. Maailmalla on raportoitu useita tapauksia, joissa karja on sairastunut ja menehtynyt botulismin aiheuttamiin halvausoireisiin. Suomessa on ollut naudan botulismiepäilyjä, mutta tapauksia ei ole raportoitu. Yleisesti tapaukset liittyvät pilaantuneen säilörehun syöttämiseen. Osalta sairastuneista naudoista on pystytty eristämään C. botulinumin itiöitä tai toksiinia ruoansulatuskanavasta tai ulosteesta. Tässä työssä tutkittiin C. botulinum -itiöiden mahdollista esiintymistä naudan ulosteessa laidunkaudella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko naudan uloste mahdollinen kontaminaatiolähde hunajassa esiintyville C. botulinumin itiöille. Mehiläiset käyttävät vettä sekä pesän lämmönsäätelyyn että omaksi ravinnokseen. Lantaloiden vedestä ne saavat tarvitsemiaan kivennäisaineita. Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu C. botulinumin itiöiden esiintymistä naudan ulosteessa. Näytteet kerättiin keinosiementäjien avustuksella sadalta eri naudalta eri puolilta Suomea. Näytteenottotiloilla karjanhoitaja täytti kyselykaavakkeen, jonka avulla selvitettiin mm. nautojen ruokintaa, vedensaantia ja laidunolosuhteita. C. botulinumin detektio tehtiin rikastuksen jälkeen multiplex-PCR-menetelmällä. Itiöiden määrä määritettiin MPN (Most Probable Number) -menetelmää käyttäen. Näytteistä punnittiin 1 g:n erissä kymmenen putken sarjat, joista positiivisen tuloksen antaneiden putkien lukumäärästä MPN-luku laskettiin. Käytetyllä menetelmällä naudan ulostenäytteistä todettiin C. botulinumin suhteen positiiviseksi kaksi (2 %) näytettä. Niiden itiöiden määrä oli vähäinen, ka. 11 kpl itiöitä/ 100 g näytettä. Vähäisen itiöiden esiintyvyyden takia tulosta ei voida käsitellä tilastollisesti ja siten ei voida sanoa onko positiivisten eläinten esiintymisellä alueellista vaihtelua. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että uloste ei olisi merkittävä hunajan kontaminaatiolähde.
  • Hautamäki, Kirsi (Helsingfors universitet, 2003)
    Clostridium botulinum on itiöitä muodostava gram-positiivinen sauvamainen anaerobibakteeri, jota tavataan yleisesti maaperässä ja vesistöissä ympäri maailmaa. Maaperästä ja vesistöistä se siirtyy helposti itiöidensä avulla kasveihin ja kaloihin, sekä myös muihin ihmisten käyttämiin elintarvikkeisiin. C. botulinum tuottaa lisääntyessään maailman myrkyllisimpänä aineena tunnettua neurotoksiinia, jota kutsutaan botulinumtoksiiniksi. C. botulinum jaetaan serotyyppeihin A, B, C, D, E, F ja G, joista tyypit A, B, E ja F ovat tavallisimpia humaanibotulismin aiheuttajia. Botulismia tavataan ihmisillä neljässä eri muodossa: klassinen ruokamyrkytysbotulismi, haavabotulismi, imeväisbotulismi sekä suolistobotulismi. Imeväisbotulismi on alle vuoden ikäisillä pikkulapsilla esiintyvä sairaus, joka aiheutuu C. botulinum –itiöiden germinoituessa ja tuottaessa toksiinia lapsen suolistossa. Sairaudella on erilaisia vakavuusasteita lievistä oireista äkkikuolemaan (kätkytkuolema) ilman edeltäviä oireita. Hunaja on toistaiseksi todettu ainoaksi vehikkelielintarvikkeeksi imeväisbotulismitapauksissa. C. botulinumin prevalenssia hunajassa on tutkittu useissa eri maissa ja itiöitä on todettu esiintyvän noin 0-20 %:ssa tutkituista näytteistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää C. botulinum –itiöiden prevalenssia ruotsalaisessa hunajassa, sekä arvioida saadun tuloksen perusteella sisältääkö ruotsalaisen hunajan syöttäminen pikkulapsille imeväisbotulismiriskin. Hunajanäytteet (61 kpl) esikäsiteltiin ja tutkittiin multiplex-PCR-menetelmällä ja pyrittiin osoittamaan näytteissä mahdollisesti esiintyvä C. botulinum -serotyypin A, B, E tai F neurotoksiinigeeni. Tutkituista hunajanäytteistä löytyi vain yksi positiivinen näyte, jolloin C. botulinum –itiöiden prevalenssi ruotsalaisessa hunajassa on tämän tutkimuksen mukaan 2 %. Tulos vastaa suuruusluokaltaan muissa pohjoismaissa saatuja tuloksia. Löydetty C. botulinum –organismi oli serotyyppiä E. Näytteet olivat peräisin lingotusta hunajasta, joten suoraan mehiläispesistä tai kennostoista otetuissa näytteissä prevalenssi olisi saattanut osoittautua suuremmaksi. Saadun tuloksen perusteella voidaan siis ruotsalaisen hunajan syöttämisen alle vuoden ikäisille lapsille katsoa sisältävän imeväisbotulismiriskin. Alhaisen prevalenssin vuoksi riski on kuitenkin vähäinen.
  • Sulonen, Johanna (Helsingfors universitet, 2004)
    Clostridium botulinum is a gram-positive, strictly anaerobic, sporeforming rod which produces botulinum neurotoxin during its vegetative growth phase. Botulinum toxins are divided into seven different serotypes (A to G) depending on their antigenic properties. They are the most potent toxins known and are responsible for botulism in human and animals. Botulism is a disease that causes flaccid paralysis and is often fatal. A preformed botulinum toxin in food or forage causes food or forage poisoning when ingested. In wound botulism a wound is contaminated by C. botulinum spores and the toxin is produced as the spores germinate and grow in anaerobic conditions in the wound. Infant botulism is a disease of children aged less than 1 year. The spores of C. botulinum are able to germinate in the intestine of an infant and produce toxin. There is also another type of botulism where the bacterium colonizes an adult intestine. In comparison with other species swine is more resistant to botulism. Though the exact reasons are not known it is probably due to several factors such as components of the intestinal normal flora of swine, permeability of the swine intestine mucosa to botulinum toxin and the affinity of toxin to the nervous tissue of swine. Swine intestine may, however carry botulinal spores. As bees are more likely to collect water from contaminated than from clean sources, spores of C. botulinum from swine intestine can potentially contaminate honey. Honey is known to be a risk factor for infant botulism. The aim of the advanced studies was to determine whether fecal samples from finnish swine contain spores of C. botulinum and whether some environmental factors have influence on the incidence of the spores in swine intestine. The studies are associated with a research project conducted in the department of food and environmental hygiene on the contamination routes of C. botulinum in the production environments of honey. A total of 100 fecal samples from 20 piggerys from different parts of Finland were collected. A questionnaire was filled regarding each piggery. A proportion of 10 g of each fecal sample was incubated anaerobically divided in 10 tubes containing 10 ml of TPGY-broth (Tryptone-Peptone-Glucose-Yeast). The aim was to determine the concentration of the spores in the fecal samples using a Most Probable Number-technique (MPN). The method for detection of the toxin genes A, B, E, and F was multiplex-PCR. In this study there were found no fecal samples positive for BoNT genes A, B, E or F. No conclusions on the influence of different environmental factors of the piggery could drawn based on this study.
  • Ritvanen, Susanna (Helsingfors universitet, 2008)
    Clostridium botulinum is group of anaerobic rod shaped soil bacteria which causes serious food poisonings. It produces spores that can be found worldwide. The group is very heterogenic but the common thing to all C. botulinum bacteria is that they produce strong neurotoxin that causes paralysis and death. Human pathogens are C. botulinum types A, B, E, and F. Types C and D cause disease in animals. Aim of this study was to evaluate the prevalence of C. botulinum type A, B, E, and F spores in Finnish beef using multiplex PCR method. 53 samples of beef were processed in 2 separate pathways. Therefore 106 samples examined to search for C. botulinum types A B E and F with multiplex PCR. Process included sample pre-processes to eliminate PCR inhibitory substances and to concentrate C. botulinum cells. Results of the study were inconclusive. None of the beef samples were positive but the inoculated positive controls were working only half of the time in both pre-process pathways.
  • Kuusinen, Kristiina (Helsingfors universitet, 2003)
    Tutkimuksessa selvitettiin Clostridium botulinum tyyppien A, B, E ja F esiintymistä suomalaisessa sianlihassa. Näytteet olivat joko lihanjalostuslaitoksesta saatuja sianlihalajitelmia tai vähittäiskaupasta ostettuja. Menetelmän toimivuuden varmistamiseksi ympättiin 12 sianlihanäytteeseen nonproteolyyttisten C. botulinum tyypin B kantojen itiöitä. Sianlihanäytteistä pyrittiin irrottamaan itiöt liuokseen, joka sentrifugoitiin. Sentrifugoinnin jälkeen supernatantti suodatettiin ja sekä membraanisuodatin että sentrifuugiputkeen jäänyt sakka viljeltiin. C. botulinumin toteamiseen elatusaineesta käytettiin elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella kehitettyä PCR-menetelmää. Kaikki 50 tutkittua näytettä olivat negatiivisia. Ympätyistä kontrollinäytteistä kuudessa olivat molemmat osanäytteet positiivisia, kolmessa oli jompi kumpi osanäytteistä positiivinen ja kolmessa olivat molemmat osanäytteet negatiivisia.
  • Kaipainen, Tanja (Helsingfors universitet, 1999)
    Clostridium perfringes tyyppi A on yleinen ruokamyrkytyksien aiheuttaja etenkin joukkoruokailuihin liittyvissä tapauksissa. Riskitekijöinä on mm. hidas jäähdytys, pitkät tarjoiluajat ja uudelleen lämmitys. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat C. perfringens -kannat tuottavat enterotoksiinia (CPE), jota vapautuu sporulaation yhteydessä ohutsuolessa. Enterotoksiini on n. 35 kDa:n kokoinen polypeptidiketju, jonka tuotantoa koodaa yksi geeni, cpe. Geeni voi sijaita joko bakteerin kromosomissa tai plasmidissa. Ruokamyrkytystapauksista eristetyissä kannoissa sen on todettu sijaitsevan kromosomissa. Geenin olemassaolo voidaan todeta PCR-tekniikalla. PCR eli polymeraasiketjureaktio on reaktio, jossa DNA:ta monistetaan tunnettujen alukkeiden ja polymeraasientsyymin avulla. Reaktiossa on kolme vaihetta (avautuminen, kiinnittyminen ja pidentäminen), jotka muodostavat yhden syklin. Toistamalla sykliä tuotteen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Tutkimuksen kohteena oli 47 elintarvikkeista eristettyä C. perfringens -kantaa, joiden cpe-positiivisuutta tutkittiin PCR-tekniikalla. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri PCR-ohjelmaa (CPE 1 ja CPE 2) ja kahta alukeparia (CPE 1 / 2 ja CPE 3 / 4). Saadut tuotteet analysoitiin agaroosigeelielektroforeesilla. Tutkituista kannoista kaksi oli cpe-positiivisia. Muut kannat olivat negatiivisia. Positiivisten kantojen osuus oli 4 % kokonaismäärästä, mikä tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että vain osalla C. perfringens -kannoista on cpe-geeni.
  • Helander, Sonja (Helsingfors universitet, 2003)
    Clostridium perfringens on yleinen bakteeri maapallolla. Sitä esiintyy mm. maaperässä, pölyssä ja ihmisten sekä eläinten suolistossa. Se on gram –positiivinen, anaerobi sauvabakteeri, joka kykenee muodostamaan kestäviä itiöitä. Osalla C. perfringens –bakteereista on kyky tuottaa enterotoksiinia (CPE, Clostridium perfringens enterotoksiini), joka voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. On osoittautunut, että tällaisia cpe –geenin omaavia bakteereita on alle 5 % kaikista tutkituista C. perfringens –bakteereista. Ruokamyrkytys liitetään yleensä liharuokaan. Todennäköisenä pidetään, että ruho kontaminoituu teurastuksen yhteydessä. Ihmisen roolista cpe –positiivisen C. perfringensin kantajana on vain vähän tutkittua tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin cpe –positiivisen C. perfringensin esiintymistä elintarviketyöntekijöiden ulosteessa. Tutkimus on osa laajempaa cpe -positiivisen C. perfringensin reservuaaritutkimusta. Ulostenäytteet tutkittiin nested PCR –menetelmällä, jolla voidaan todeta cpe–geeni suoraan ulosterikasteesta. Menetelmä on erittäin herkkä; sen avulla voidaan todeta cpe–positiiviset C. perfringens –bakteerisolut, joiden määrä näytteessä on alle 10 pmy/g ulostetta. Lisäksi osa tuoreista ulostenäytteistä viljeltiin tryptoosi-sulfiitti-sykloseriini (TSC) –agarille ja näytteistä määritettiin C. perfringens –pitoisus NMKL:n (Nordisk Metodikkommitté för Livsmedel) menetelmäehdotuksen mukaan. Tutkimuksessa käsiteltiin yhteensä 136 elintarviketyöntekijän ulostenäytteet, jotka oli kerätty kevätkesällä 2003. Kaikki näytteet tutkittiin nested –PCR:llä ja 69 näytteistä viljeltiin. Neljästäkymmenestä viljellystä näytteestä (58%) pystyttiin eristämään C. perfringens. Bakteerin pitoisuus vaihteli välillä 10 - 106 pmy/g. Sekä cpe–positiivisten että cpe-negatiivisten näytteiden C. perfringens –pitoisuus vaihteli samalla välillä. Kaksikymmentäviisi näytettä 136:sta (18,4%) osoittautui positiiviseksi cpe –geenin suhteen. Tutkimus osoittaa, että huomattava osa terveistä ihmisistä voi toimia cpe-positiivisen C. perfringensin reservuaarina.
  • Malk, Ria (Helsingfors universitet, 2007)
    The purpose of the study was to determine the occurrence of various genotypes of cpe gene-carrying (cpe-positive) Clostridium perfringens type A and the general occurrence of C. perfringens in the scalding water before and after the scalding of pigs. The scalding water was collected from one small slaughterhouse on 6 different days. The scalding water was filtered through a hydrophobic grid membrane and the bacteria were grown on tryptose-sulfite-cycloserine (TSC) agar. The cpe-positive C. perfringens strains were found from the grid membrane using colony hybridization. By combining colony hybridization with grid membrane filtration it is possible to examine tens of thousands of colonies and isolate the cpe-positive C. perfringens strains among the colonies using only small sample sizes. The isolated C. perfringens strains were confirmed by multiplex PCR. Specific primers have been created to recognise various types of C. perfringens. Using these primers the existence of the genes coding alpha (cpa), beta (cpb), epsilon (etx), iota (iA) and enterotoxins (cpe) in the sample being examined can be determined. C. perfringens was found in five samples (83 %) taken after the scalding. C. perfringens was found in only one (17 %) sample taken before the scalding. There were no C. perfringens found in one (17 %) of the batches of samples. All isolated C. perfringens were type A. None of the isolates carried the cpe gene. Based on the present study the scalding water could not be shown to be a remarkable reservoir of strains of the cpe-positive C. perfringens type A. However cpe negative C. perfringens type A could be found in all but one batch of samples taken from the scalding water so it is possible that cpe positive strains will also end up in the water.
  • Virtanen, Sonja (Helsingfors universitet, 2002)
    Clostridium perfringens on yleinen bakteeri ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä. Se on anaerobi, gram-positiivinen sauvabakteeri, joka muodostaa kestäviä itiöitä. Osa C. perfringenseistä tuottaa CPE-enterotoksiinia, joka aiheuttaa ruokamyrkytysoireet. Noin 6 %:lta kaikista eristetyistä C. perfringens -bakteereista on löydetty CPE-enterotoksiinia koodaava cpe-geeni. CPE-enterotoksiini vapautuu ohutsuolessa bakteerin sporuloituessa ja se vahingoittaa ohutsuolen epiteeliä. Tämä johtaa vatsakipuihin ja ripuliin. Oireet alkavat 6-12 h ruokailun jälkeen ja kestävät 12-24 h. Ruokamyrkytykset seuraavat usein tilanteissa, joissa ruokaa on valmistettu suuri määrä etukäteen. Ruoka on jäähdytetty hitaasti ja uudelleenlämmitys on ollut riittämätöntä. Usein ruoan käsittelytilat ovat olleet riittämättömät valmistetun ja tarjoillun ruoan määrään nähden. Ruokamyrkytysten lähteenä on perinteisesti ollut liharuoka. On esitetty useita epäilyjä, mistä enterotoksiinia muodostavat C. perfringens -kannat voisivat joutua ruokaan. Yksi vaihtoehto on, että liha saa kontaminaation jo teurastusvaiheessa eläimen suolen sisällöstä. Broilereiden suolistossa sekä C. perfringensin suhteelliset kokonaismäärät että cpe-positiivisten C. perfringensien osuus on muita kotieläimiä korkeampi. Broilerin liha onkin yksi potentiaalinen C. perfringens -ruokamyrkytyksen vehikkeli ja on siksi kiinnostuksen kohteena. Cpe-positiivisen C. perfringensin esiintyminen suolensisältörikasteessa voidaan luotettavasti todeta nested PCR -menetelmällä. Menetelmä on erittäin herkkä: sen avulla pystytään toteamaan cpe-positiivisia C. perfringens -bakteerimääriä alle 10 pmy/g ulostetta. Broileriteurastamon tarkastuseläinlääkäri otti broilerin suolipakettinäytteet välittömästi teurastuksen jälkeen teuraslinjasta. Suolinäytteitä otettiin keskimäärin 50 näytettä/tuottaja viiden eri tuottajan linnuista. Näytteitä tutkittiin 249 kpl, joista 40:stä (16 %) löytyi cpe-geeni. Cpe-positiivisia näytteitä esiintyi eri tuottajien broilereilla 4-33 %:n välillä. Tämän perusteella suomalaisissa broilereissa esiintyy enterotoksiinigeenin suhteen positiivisia C. perfringens -kantoja, jotka saattavat kontaminoida broilerin ruhoja ja johtaa huolimattomien ruoanvalmistus- ja käsittelytapojen seurauksena ruokamyrkytykseen.
  • Heinikainen, Emilia (Helsingfors universitet, 2004)
    Clostridium perfringens on yleinen ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Ruokamyrkytyksen oireiden uskotaan johtuvan C. perfringensin tuottamasta enterotoksiinista (CPE). C. perfringens on yleinen ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä, mutta vain noin 5 % eristetyistä kannoista on kantanut cpe-geeniä. Mahdollisina lähteinä ruokamyrkytyksissä pidetään liharuokia. Erityisesti suolensisältöä pidetään tärkeänä kontaminaation lähteenä lihaan. C. perfringensiä esiintyy yleisesti terveen broilerin suolistossa. Teurastusprosessin aikana broilerin suolensisältö voi levitä ja kontaminoida broilerin lihan sekä käsittely-ympäristön. Vain pieni osa C. perfringens-kannoista, jotka on eristetty nykytekniikoilla broilerin ulosteesta, on cpe-positiivisia. C. perfringensin geneettisestä diversiteetistä eli monimuotoisuudesta terveillä eläimillä ei ole paljon tietoa. C. perfringens-kantojen geneettisestä tyypityksestä olisi hyötyä epidemiologisiin tutkimuksiin. Tämä tutkimus oli osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kesäkoulua 2004. Tutkimuksessa haluttiin selvittää kuinka suurella osalla teurastetuista broilereista Suomessa esiintyy cpe-positiivista C. perfringensiniä nested PCR-menetelmällä osoitettuna. Tyypityksen avulla cpe-positiivisista näytteistä tutkittiin geneettistä diversiteettiä eli C. perfringens-kantojen monimuotoisuutta parven sisällä sekä eri tuottajilta peräisin olevilla linnuilla. Kantojen cpe-positiivisuus osoitettiin käyttäen nested PCR-menetelmää. Kantojen geneettistä diversiteettiä tutkittiin PFGE:n avulla. Tässä tutkimuksessa sadasta broilerin suolensisältörikastenäytteestä seitsemän (7 %) tulkittiin cpe-positiivisiksi. Vain neljästä cpe-positiivisesta näytteestä saatiin eristettyä C. perfringens tyypitystä varten. Näistä neljästä näytteestä eristettiin yhteensä 38 isolaattia. Tyypitettyä saatiin kahdeksan isolaattia, jotka olivat peräisin kahdelta saman tuottajan broilerilta. Seitsemällä isolaatilla oli identtinen PFGE-profiili ja yksi oli läheistä sukua näiden kanssa. Loput isolaateista jäivät tyypittymättä todennäköisesti bakteerin tuottamien voimakkaiden DNaasien aiheuttaman DNA:n hajoamisen seurauksena.
  • Lauhikari, Marja (Helsingfors universitet, 2000)
    Clostridium perfringens on ruokamyrkytystä aiheuttava anaerobi, itiöitä muodostava bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä, jätevesissä sekä ihmisten ja eläinten suolistossa. Bakteeri tuottaa yhteensä ainakin 16 virulenssitekijää, mm. 12 eri toksiinia. C. perfringens jaetaan viiteen tyyppiin (A-E) tuottamiensa neljän päätöksiinin perusteella. Eri bakteerityypit aiheuttavat ihmisillä ja eläimillä hyvin erilaisia sairauksia, kuten kaasukuoliota ja nekroottista enteriittiä. C. perfringens-enterotoksiini (CPE) aiheuttaa ihmisellä tyyppi A ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytys liittyy usein joukkoruokailuun, jossa suuria määriä ruokaa valmistetaan kerralla ruuan jäähdytyksen kestäessä liian kauan, tarjoiluajan ollessa pitkän tai uudelleen kuumennoksen ollessa riittämätöntä. Näissä oloissa suhteellisen lämmönkestävä C. perfingens pääsee lisääntymään. Ruokamyrkytyksen oireet, ripuli ja vatsakivut, aiheutuvat enterotoksiinin vapautuessa ohutsuolessa sporuloituvista bakteerisoluista ja vaurioittaessa suolen epiteelisoluja. Ruokamyrkytys on usein yhteydessä liharuokiin, joten ruokamyrkytystä aiheuttavien C. perfringensin reservuaarina on pidetty eläimiä. Kuitenkin vain pienellä osalla eläinperäisistä C. perfringens –kannoista on enterotoksiinin muodostusta koodaava cpe-geeni. Tehdyissä tutkimuksissa enterotoksiinipositiivisten C .perfringensien määrät vaihtelevat eläinlajista toiseen ja tutkimuksesta toiseen. Vielä on epäselvää, mistä enterotoksiinipositiiviset C. perfringensit joutuvat ruokaan. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen projektia, jossa selvitetään C. perfringensin epidemiologiaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö naudan ulosteessa enterotoksiinipositiivisia C. perfringens –kantoja ja tutkia, vaikuttaako lämpökäsittely 100°C:ssa 15 minuuttia cpe-geenin esiintyvyyteen. C. perfringens –kannat eristettiin ulostenäytteistä modifioidun PEMK:n (Pohjoismainen elintarvikkeiden metodiikkakomitea) menetelmäehdotuksen mukaisesti. Cpe-geenin esiintyminen tutkittiin PCR-menetelmällä. C. perfringensiä oli naudan ulostenäytteissä 41 %:lla. Kantoja saatiin eristettyä 77 kappaletta. Yhtään cpe-geenin suhteen positiivista bakteerikantaa ei löytynyt. Tulokset ovat yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Kuumennuskäsittelyn vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintyvyyteen ei pystytty arvioimaan.
  • Hentunen, Piia (Helsingfors universitet, 2000)
    Clostridium perfringens on gram-positiivinen, itiöitä muodostava, anaerobinen sauvabakteeri. Se on yleinen maaperässä ja ihmisten ja eläinten suolistossa. C. perfringens on yksi yleisimpiä ruokamyrkytyksen aiheuttajia maailmassa. Clostridium-sukuun kuuluu muitakin ihmisille ja eläimille vahingollisia bakteereja, jotka ovat yleisiä maaperässä. Näitä ovat mm. Clostridium botulinum ja Clostridium tetani. Ruokamyrkytyksen oireet ovat yleensä lievät, siksi kaikkia tapauksia ei edes raportoida. Oireisiin kuuluu tavallisesti ripuli, vatsakipu, ja harvemmin kuume ja oksentelu. Ruokamyrkytys liittyy usein joukkoruokailuun, missä ruokaa ei ole kuumennettu kunnolla. Yleensä kyseessä on liharuoka. Ruokamyrkytyksen aiheuttaa C. perfringensin tuottama enterotoksiini. Enterotoksiinia koodaa cpe-geeni, jota on todettu vain pienellä osalla kannoista. Enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymistä on määritetty eläinten ulosteista ja lihasta, joissa sen esiintyminen on vaihdellut, mutta maaperästä ei ole juuri tehty tutkimuksia. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen tutkimusprojektia, joka selvittää C. perfringensin epidemiologiaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon maaperässä esiintyy enterotoksiinipositiivisia C. perfringens –kantoja, sekä vaikuttaako 15 minuuttia kestävä kuumennus 100 oC lämpötilassa enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen. C. perfringensin eristämiseen ja varmistamiseen käytettiin Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean menetelmäehdotusta C. perfringensin määrittämiseen elintarvikkeista. Enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintyminen tutkittiin PCR-menetelmällä. Tutkituista maanäytteistä (71) 88,7 % oli C. perfringensiä. Kantoja eristettiin 187 kappaletta, joista kuumennettuja oli kolme. Yhdestä näytteestä löytyi kaksi enterotoksiinipositiivista kantaa. Samasta näytteestä eristettiin myös kaksi negatiivista kantaa. Kuumennuksen vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen ei pystytty arvioimaan, sillä kuumennetuista näytteistä ei löytynyt yhtään positiivista.
  • Lahti, Päivi (Helsingfors universitet, 2000)
    Clostridium perfringens on yleinen bakteeri kaikkialla ympäristössä ja se kuuluu eläinten ja ihmisen suoliston normaaliflooraan. C. perfringens muodostaa itiöitä, jotka kestävät hyvin lämpöä, kylmyyttä ja kuivuutta. C. perfringensin A-tyyppi on yleinen ruokamyrkytyksen aiheuttaja kaikkialla maailmassa. Ruokamyrkytyksen oireet aiheuttaa C. perfringensin A-tyypin muodostama enterotoksiini. Enterotoksiinia vapautuu, kun bakteeri itiöityy ohutsuolessa. Enterotoksiini vahingoittaa ohutsuolen epiteelisoluja, ja seurauksena on äkillinen vatsakipu ja ripuli. Enterotoksiinin muodostusta koodaa cpe-geeni. PCR-menetelmällä voidaan luotettavasti tutkia, onko C. perfringens –kanta positiivinen cpe-geenin suhteen. Enterotoksiinipositiiviset C. perfringens –kannat ovat usein muita lämmönkestävämpiä. Niiden itiöt eivät tuhoudu, kun ruokaa kuumennetaan. Hidas jäähdytys ja epätäydellinen uudelleenkuumennus mahdollistavat bakteerin nopean lisääntymisen ruoassa. Lihan kontaminoitumista teurastamolla pidetään mahdollisena tartuntareittinä, sillä ruokamyrkytyksen taustalla on usein edellisenä päivänä valmistettu liharuoka. Tutkimuksessa määritettiin 61 sian ulostenäytteen C. perfringens –pitoisuus. Jokaisesta näytteestä pyrittiin kuumennuskäsittelyllä saamaan esiin lämmönkestävät kannat. Näytteistä 97% sisälsi C. perfringensiä ja 27%:ssa näytteistä oli lämmönkestäviä itiöitä. Näytteet olivat kuudelta eri tilalta ja ne oli otettu pääosin emakoilta. C. perfringens –pitoisuuksissa havaittiin sekä tila- että yksilökohtaista vaihtelua. C. perfringens –kantoja eristettiin näytteistä yhteensä 268. Kun kannat tutkittiin PCR:llä, kaikki osoittautuivat enterotoksiininegatiivisiksi.
  • Norrgård, Heidi (Helsingfors universitet, 2009)
    Clostridium botulinum is an anaerobic rod shaped bacterium. It forms endospores that are commonly found in soils and aquatic sediments. C. botulinum produces one of the most potent neurotoxins that causes dangerous neuroparalytic disease called botulism. Food-borne botulism is an intoxication due to ingestion of preformed neurotoxin in foods. When favouring minimally processed food which safety depends almost only on chilled storage the risk of neurotoxin formation increases. It is essential to know the mechanisms of cold tolerance of C. botulinum when improving the safety of high-risk foods. A rapid temperature downshift causes decrease in the synthesis of most of the proteins in the cell. However the synthesis of structurally related cold shock proteins (Csp) reaches the maximum level after cold shock. It is assumed that these proteins are important for bacterial cold shock response. The exact function and meaning of cold shock proteins is not fully understood but they are believed e.g. to inhibit the formation of unwanted secondary structures of nucleic acids and regulate the synthesis of other proteins. The genome of C. botulinum ATCC 3502 strain contains three cold shock protein coding genes: cspA, cspB and cspC. The meaning of the cold shock proteins for the growth of ATCC 3502 was studied by comparing the growth of wild type strain and cspB- and cspC -mutant strains at different temperatures. The alterations in the expression of cspA-, cspB- and cspC -genes after cold shock were also studied. The results confirm that cspB and cspC genes are related to cold tolerance of the C. botulinum ATCC 3502 strain. cspB and cspC mutant strains grew at 20 °C at a reduced rate compared to C. botulinum ATCC 3502 wild type strain. There was no difference in growth rate between the strains grown at 37 °C and 44 °C. With quantitative RT-PCR, a significant twofold increase in the expression of cspA and cspB was detected for C. botulinum ATCC 3502 wild type strain while the expression of cspC stayed at normal level after cold shock. In cspB mutant strain the expression of cspA increased almost fivefold after cold shock. In cspC mutant strain after cold shock the trend of the expression of the other csp-genes was to decrease or stay at normal level. The results of quantitative RT-PCR method indicate some ability of csp genes to compensate for the functions of down regulated csp gene by other csp genes.
  • Lee, Elina (Helsingfors universitet, 2005)
    Vuonna 1995 kehitettiin DNA-mikrosiruihin perustuva menetelmä tutkia yhtäaikaisesti tuhansia geenejä. Menetelmää on siitä lähtien sovellettu monilla tieteenaloilla mm. syöpätutkimuksessa, lääkkeiden kehittämisessä ja genomiikan tutkimuksessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ilmestynyt lukuisia julkaisuja, jotka käsittelevät DNA-mikrosirutekniikan sovelluksia eri biotieteen aloihin. Tässä työssä luodaan yleiskatsaus DNA-mikrosirutekniikan perusperiaatteisiin sekä esitellään sen käyttöä elintarvikepatogeenien tutkimuksessa. Elintarvikepatogeenitutkimuksissa DNA-mikrosirutekniikkaa on käytetty lähinnä viiteen tarkoitukseen: diagnostiikkaan, genotyypitykseen, evolutiivisen genomiikan tutkimuksiin, geeniekspressiotutkimuksiin ja isäntä-patogeeni-vuorovaikutuksen tutkimiseen. DNA-mikrosirutekniikalla on nykyään useita variaatioita, mutta periaate on kaikissa sama: lastumaiselle tukimateriaalille, esimerkiksi mikroskooppilasille, on erittäin tiheään asetettu tutkittavia geenejä edustavat koettimet. Näytteen DNA-juosteet kiinnittyvät emäspariperiaatteen mukaisesti (A-T ja G-C) kukin omalle koettimelleen. Tämän pariutumistapahtuman tuloksia luetaan mikrosirulta ja analysoidaan. Näyte-DNA saadaan eristämällä tutkimuskohteesta DNA:ta tai RNA:ta, joka käännetään käänteistranskriptiolla komplementaariseksi DNA:ksi. DNA-mikrosirukokeeseen liittyy monia eri vaiheita: 1. Mikrosirun valmistus 2. Näytteen valmistus ja leimaus 3. Hybridisaatio 4. Tulosten lukeminen mikrosirulta 5. Tulosten käsittely ja analyysi 6. Koetulosten tulkinta DNA-mikrosirutekniikan suurimmat edut ovat sen tarkkuus ja nopeus. Geenit pystytään tunnistamaan ja erottamaan toisistaan tarkasti niiden spesifisen emäsjärjestyksen perusteella ja yhdellä kokeella saadaan tietoa koko genomista. Tekniikan ongelmat liittyvät toisaalta juuri valtavaan tietomäärään, jota on vaikea käsitellä ja tulkita sekä kokeen monivaiheisuuteen, mikä lisää virhemahdollisuutta. Lisäksi menetelmä on monilta osin vielä hyvin kallis.
  • Rahikainen, Taina (Helsingfors universitet, 2009)
    Since 1975, information on foodborne outbreaks has been collected systematically in Finland. In 1997, Finland introduced national reporting system on food and waterborne outbreaks. Working groups for foodborne outbreak investigation set up by municipalities are responsible of notifying The National Institute for Health and Welfare of suspected foodborne outbreaks. During 2004-2008, 359 notifications on food and waterborne outbreaks were sent to The National Institute for Health and Welfare. The notifications were analyzed according to time, geographical distribution, suspected source and cause, scene of the outbreak, authority responsible of the investigation and epidemiologic studies among others. Most of the notifications originated from suspected outbreaks in May. Outbreaks were most frequently reported from Hospital District of Helsinki and Uusimaa and most of the notifications were sent with a delay of 2-7 days. The most common microbiological agent was norovirus. Food was the suspected vehicle 65% of the notifications. Salad was the most common source of the outbreaks. Foodborne outbreaks were reported most frequently from restaurants (31%). Microbiological samples from people were collected in all outbreaks involving army and festivals and samples from foodstuff were collected most frequently in regional outbreaks. Questionnaires were carried out most frequently in camping centers and staff canteens. The unit of environmental health and food control was responsible for the investigation of most foodborne outbreaks, but the role of the public health service increased as the magnitude of the outbreak became larger. The National Institute for Health and Welfare was consulted most frequently in regional outbreaks. This study produced concrete information on the quality and contents of the notifications of suspected foodborne outbreaks in Finland. The results of this study can be exploited in the future research.