Browsing by Subject "Food Hypersensitivity"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Thomander, Tuuli; Mäntylä, Jarkko; Hakulinen, Auli; Schwab, Ursula; Voutilainen, Helena; Kauppi, Paula (2018)
  • Haahtela, Tari Markku Kallevi; Valovirta, Erkka; Saarinen, Kimmo; Jantunen, Juha; Kauppi, Paula; Pelkonen, Anna Susanna; Lindström, Irmeli; Tommila, Erja; Petman, Leena; Ketola, Tuula; Mäkinen-Kiljunen, Soili; Csonka, Peter; Hellemaa, Paula; Pajunen, Sirpa; Puolanne, Mervi; Repo, Ilkka; Salava, Alexander; Savolainen, Johannes; Laatikainen, Tiina; Linna, Miika; von Hertzen, Leena C.; Abdulla Hama Salih, Krista; Hannuksela, Matti; Vasankari, Tuula; Mäkelä, Mika J (2020)
    Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.
  • Kauppi, Paula; Kukkonen, Anna Kaarina (2017)
    Jos allergiset nuha-, silmä- ja astmaoireet ovat vaikeita vuodesta toiseen tavanomaisesta lääkityksestä ¬huolimatta, IgE-välitteiseen allergiaan voidaan antaa siedätyshoitoa. Yleisimmät hoidon aiheet ovat koivu- ja timoteiallergia. Myös eläimille voidaan siedättää, jos tavanomaisen allergialääkityksen teho on riittämätön eikä kontaktia eläimiin pysty kohtuudella välttämään tai jos jo epäsuora kontakti aiheuttaa oireita. Pistiäisallergia on harvinainen, mutta erityinen siedätyshoidon aihe, sillä ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttama anafylaktinen reaktio voi olla hengenvaarallinen.
  • Merras-Salmio, Laura; Kalliomäki, Marko (2017)
    Vauvan vatsavaivojen taustalta on suljettava pois pikaisesti erikoissairaanhoitoa vaativat etenevät sairaudet. Rintaruokitulla koliikkilapsella tietyt probiootit vähentävät itkuisuutta. Pulauttelevan vauvan hoidossa happosalpaajilla ei ole merkittävää asemaa. Ummetusta on muutamalla prosentilla imeväisistä. Ripuli on usein toiminnallista. Tärkeä osa lääkärin ammattitaitoa on empaattinen suhtautuminen itkuisen vauvan vanhempien huoleen. Medikalisaatiota ja tutkimustietoon perustumattomia hoitoja tulee välttää.
  • Mäkelä, Mika; Juha, Kivistö; Kukkonen, Anna Kaarina (2021)
    Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.
  • Kukkonen, Anna Kaarina; Mäkelä, Mika (2016)
  • Kauppila, Tiina; Heikkinen, Markku; Mäkelä, Mika; Merras-Salmio, Laura (2019)
    Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt kansainvälisesti 20 viime vuoden aikana. Esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa. Raskaudenaikaisilla ja varhaislapsuuden tapahtumilla saattaa olla vaikutusta taudin kehittymiseen. Tautia esiintyy useimmiten atooppisia sairauksia sairastavilla potilailla, ja se on yleisempi pojilla sekä miehillä. Yleisimmin tauti diagnosoidaan nuorella aikuisiällä.
  • Erkkola, Maijaliisa; Saloheimo, Taru; Hauta-Alus, Helena; Kukkonen, Anna Kaarina; Virta, Salli; Kronberg-Kippilä, Carina; Vaara, Elina; Pelkonen, Anna; Fogelholm, Mikael; Mäkelä, Mika (2016)
    Lähtökohdat Perusteettomat allergiaruokavaliot kuormittavat perheitä ja päivähoitoa ja voivat haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Tämän LILLA-tutkimuksen tavoitteena oli päivähoidon allergiaruokavalioiden määrän vähentäminen käyttämällä uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta, joka ohjasi arvioimaan ruokavaliota allergiaohjelman perusteiden mukaisesti. Menetelmät Tutkimusryhmämme kehitti uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeen ja siihen liitetyn saatekirjeen. Uusi lomake otettiin käyttöön 40:ssä pääkaupunkiseudun päiväkodissa vuoden 2013 syksystä alkaen (n = 3 216 lasta, 6 kk–7 v), ja allergiaruokavalioiden määrää ja laatua seurattiin kahden vuoden ajan. Vertailuryhmä muodostui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhojen käytänteiden mukaisesti. Erillisillä kyselyillä selvitettiin allergiaruokavalioiden toteuttamisen käytänteitä ja henkilökunnan allergiatietämystä. Tulokset Kahden vuoden seurannan jälkeen uusi lomake oli käytössä 64 %:lla (95/148) allergiaruokavaliota noudattavista lapsista. Allergiaruokavalioiden esiintyvyys tutkimuspäiväkodeissa väheni 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (148/3 411 lasta). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä ­pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi. Päivähoidon ja ruokapalvelujen henkilökunta otti uuden toimintakäytännön hyvin vastaan. Henkilökunnan allergiatietämys oli osittain virheellistä ja vanhentunutta. Päätelmät Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää yksinkertaisella lomakeuudistuksella, joka pohjaa allergiaohjelmaan. Päivähoitohenkilöstön allergiakoulutukselle on edelleen tarvetta.
  • Viinanen, Arja; Viitanen, Hilkka (2020)
    • Ruoka-allergia ilmenee toistuvasti samaan ruokaan liittyvänä iho-, limakalvo-, hengitystie- tai suolisto-oireiluna. • Pelkän suolisto-oireen syy on useammin muu kuin allergia. • Koivun siitepölyallergiaan liittyvät lievät suun limakalvo-oireet hedelmistä, juureksista, palkokasveista ja pähkinöistä ovat tavallisimmat aikuisten ruoka-allergiat. • Pähkinä-, maapähkinä-, äyriäis- ja kala-allergia jatkuvat lapsuudesta aikuisuuteen tai alkavat aikuisena ja voivat aiheuttaa vaikeita oireita. • Maito- muna- ja vilja-allergia ovat lapsuuden allergioita, joista suuri osa paranee ennen aikuisuutta