Browsing by Subject "GHQ-12"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Hyytiäinen, Lauri-Eemil (Helsingin yliopisto, 2020)
    Johdanto Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten terveydellisen ja sosiodemografisen elämäntilanteen yhteyttä ajankohtaiseen psyykkiseen kuormitukseen. Terveydellisen elämäntilanteen osalta tarkastelimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, tyytyväisyyttä parisuhteeseen sekä alkoholin haitallista käyttöä. Sosiodemografisista tekijöistä tarkastelukohteinamme olivat sukupuoli, koulutustaso, työttömyys sekä asuinpaikan koko. Psyykkistä kuormitusta mitattiin GHQ-12 -kyselyllä. Aineisto ja menetelmät Aineistonamme oli kansallinen kaksosten ja heidän perheidensä terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä kartoittava pitkittäinen syntymäkohorttitutkimus (FinnTwin16), joka käsittää vuosina 1975-1979 syntyneet suomalaiset kaksoset. Tässä tutkimuksessa keskityimme FinnTwin16 -tutkimusaineiston osaan, joka kerättin kyselylomakkeella kaksosten ollessa 22-27 vuoden iässä. Kyselylomakkeen osista keskityimme koettua terveyttä, elämäntyytyväisyyttä, parisuhteessa koettua tyytyväisyyttä, alkoholin haitallista käyttöä, työttömyyttä, koulutustasoa ja asuinpaikan kokoa käsitteleviin osiin. Tulokset Havaitsimme, että hyvä koettu terveys, elämäntyytyväisyys ja tyytyväisyys parisuhteeseen olivat kaikki käänteisesti yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen sekä miehillä että naisilla. Alkoholin haitallinen käyttö puolestaan oli suoraan yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen kaikilla tutkittavilla. Havaitsimme myös, että naisilla psyykkinen kuormitus oli yleisesti ottaen suurempaa kuin miehillä. Työttömyys puolestaan oli yhteydessä suurempaan psyykkiseen kuormitukseen ainoastaan miehillä. Koulutustasolla ja asuinpaikan koolla emme tässä tutkimuksessa havainneet yhteyttä psyykkiseen kuormitukseen. Pohdinta Tässä tutkimuksessa teimme analyysit muuttujakohtaisesti ja poikkileikkausasetelmassa. Jatkossa useamman muuttujan käsittävät analyysit tai psyykkisen kuormituksen tarkastelu demografisesti vakioiduin osajoukoin olisi tärkeää ilmiöiden tarkempien ajallisten yhteyksien ymmärtämiseksi.
  • Kurko, Julia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suicidal behavior is a complicated psychological phenomenon that is important to be studied. Suicidal behaviors include ideation of suicide, attempting suicide and committing suicide. Suicide is the second leading cause of death among young adults. Many people are affected by suicide, either directly or through losing a loved one. People who experience suicidal behavior often suffer from different psychiatric symptoms. The present study examined the associations between different suicidal behaviors and psychiatric disturbance measured with the 12-item General Health Questionnaire (GHQ-12), and the association of suicide ideation and attempts with mental illness diagnoses. The sample was a population based random sample of Finnish young adults. Among 679 young adults, 80 reported having previously thought about suicide and 41 reported having previously attempted suicide. GHQ-12 sum scores were positively associated with a likelihood of having thought about suicide or attempted suicide. No association was found for suicide attempt likelihood among those who had suicidal thoughts. Three of the individual GHQ-12 items were associated with suicidal behavior. These items were the feeling of being unable to overcome difficulties, being able to enjoy daily activities and feeling worthless. Of these items, the ability to enjoy daily activities was also associated with a lower likelihood of having attempted suicide among those with suicidal thoughts. A diagnosis of mental illness was associated with a higher likelihood of having thought about, or attempted suicide. It was also associated with a higher likelihood of having attempted suicide among those with suicidal thoughts. The results indicate that psychiatric disturbance and mental illness are associated with suicidal behavior. However, psychiatric disturbance does not seem to be associated with suicide attempt probability among those who have suicidal thoughts. It seems possible that there are qualitative differences between suicide ideation and suicide attempts and suicide attempt risk does not increase linearly with increase in psychiatric disturbance. Future research should look into differences between suicidal thoughts and suicide attempt risk and examine specific factors, such as the ability to enjoy daily activities, in their relation to suicidal behavior.
  • Numminen, Linda (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims of the Study. Psychotic like experiences (PLEs) have been identified as risk factors for psychotic and other mental disorders. It has been suggested that PLEs are a sign of a broader psychological vulnerability and may indicate an individual’s susceptibility to mental disorders in general. The role of PLEs as predictors of mental disorders have been studied, but the research has limitations and knowledge of possible mediating factors is still inadequate. The aim of this study is to examine whether PLEs reported in young adulthood predict psychotic or any mental disorders in the general population. In addition, it is examined whether these associations are affected or mediated by general psychological distress. Methods. The data used in the study is from the Mental Health in Early Adulthood in Finland (MEAF) study which is a follow-up study of the Health 2000 young adult sample. The sample (n=1243) included 18–29-year-old Finnish people, selected from the general population, of whom 45.5 % were men. Subjects' PLEs were evaluated with the G-section of the Munich-Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) questionnaire, and general psychological distress with the General Health Questionnaire-12 (GHQ-12). Data on diagnoses of mental disorders given in hospital care and specialized health care and inpatient care were obtained from the National Hospital Discharge register until the end of the year 2015, and hence, the follow-up period was 10–12 years. The associations, including the steps of mediation analysis, were examined with Cox regression and logistic regression models. Results and conclusions. This study showed that PLEs of young adults predict subsequent psychotic disorders (HR = 1.23, 95% CI = 1.11–1.36) as well as any mental disorders (HR = 1.09, 95% CI = 1.03–1.17), when the effects of age, gender, education, and marital status were adjusted for. This supports the previous view that PLEs may be a sign of broader psychological vulnerability and indicate an individual’s susceptibility to psychotic and any mental disorders. General psychological distress did not have a significant effect on the associations and did not mediate them. The PLEs of young adults appear to be a risk factor for subsequent psychotic and other mental disorders, independent from general psychological distress.
  • Laine, Hanna; Saastamoinen, Peppiina; Lahti, Jouni; Rahkonen, Ossi; Lahelma, Eero (2014)
  • Talala, Kirsi Marjaana (2003)
    Tiivistelmä - ReferatTutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, ovatko psykososiaaliset työtekijät työn vaativuus ja hallinta sekä organisaation relationaalinen ja proseduaalinen oikeudenmukaisuus yhteydessä mielenterveyden oireiluun. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen tuen ja vaikeiden elämäntapahtumien yhteyttä mielenterveyden oireiluun sekä sitä, vaikuttavatko nämä tekijät psykososiaalisten työtekijöiden ja mielenterveyden yhteyteen. Vakioituina taustatekijöinä olivat ikä, siviilisääty, ammattiasema, kotitalouden tulot, haittaava pitkäaikaissairaus ja vaikeat lapsuuden tapahtumat.Mielenterveyden mittarina oli Goldbergin (1972) kehittämä itseraportoidun koetun mielenterveyden mittari GHQ-12 (General Health Questionnaire). Mittari soveltuu akuutin, lievän, ahdistus- ja masennustyyppisen mielenterveyden oireilun mittaamiseen. Käytettynä teoreettisena lähtökohtana olivat Warrin (1987) kuvaamat mielenterveyteen vaikuttavat psykososiaaliset ympäristötekijät sekä Karasekin (1979) työn vaatimukset - työn hallinta -malli (job control - job demand -model). Organisaation oikeudenmukaisuuden tarkastelussa käytettiin relationaalisen ja proseduaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia (Elovainio ym. 2002). Käytetty aineisto oli Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevasta tutkimusprojektista. Kyseinen tutkimus (Helsinki Health Study) selvittää kaupungin palveluksessa olevien 40 vuotta täyttäneiden työntekijöiden terveydentilaa ja hyvinvointia. Tämä tutkimus tehtiin vuoden 2001 kyselytutkimusaineistosta (N 3065). Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tilastollisia menetelmiä. Käytetty tilasto-ohjelma oli SPSS-10.0 ohjelma. Monimuuttuja-analyysina käytettiin logistista regressioanalyysia. Tutkimuksessa mielenterveydeltään oireilevia oli naisista 25 % ja miehistä 24 %. Naisilla psykososiaalisista työtekijöistä työn vaativuus ja vähäinen proseduaalinen oikeudenmukaisuus olivat merkittävimmät tekijät yhteydessä mielenterveyteen. Vähäinen sosiaalinen tuki ja vaikeat elämäntapahtumat olivat työn ulkopuolisina tekijöinä merkittäviä riskitekijöitä. Miehillä työn vaativuus ja vähäinen relationaalinen oikeudenmukaisuus olivat tärkeimmät tekijät yhteydessä mielenterveyden oireiluun sekä vähäinen sosiaalinen tuki ja vaikeat elämäntapahtumat työn ulkopuolisina tekijöinä. Psykososiaaliset työtekijät olivat tässä tutkimusasetelmassa sosiaalisesta tuesta ja vaikeista elämäntapahtumista pääosin riippumattomia tekijöitä.