Browsing by Subject "Glucocorticoids"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Tommola, Minna; Lehtimäki, Lauri; Kankaanranta, Hannu; Mazur, Witold (2021)
    Astman ja keuhkoahtaumataudin sekamuoto on ahtauttavia keuhkosairauksia sairastavilla potilailla melko tavallinen. Huolellinen anamneesi, status ja tupakointihistorian kartoitus sekä keuhkojen toimintakokeet ovat diagnostiikassa olennaisia. Hoidossa sovelletaan astman ja keuhkoahtaumataudin hoitosuosituksia yksilöllisen harkinnan mukaan. Hengitettävän glukokortikoidin (ICS) ja pitkävaikutteisen β2-agonistin (LABA) yhdistelmään pohjautuvan lääkehoidon ohella elämäntapamuutokset sekä liitännäissairauksien hoitaminen ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hoidon elementtejä.
  • Kauppi, Paula (2020)
  • Puustinen, Lauri; Jokelainen, Kalle (2022)
  • Snäll, Johanna; Törnwall, Jyrki; Suominen, Anna Liisa; Thoren, Hanna (2018)
    To clarify pre- and postoperative C-reactive protein (CRP) levels in patients with facial fractures and to investigate the influence of perioperatively administered dexamethasone on postoperative CRP levels. Facial fracture patients were randomized to receive perioperatively a total dose of 30 mg of dexamethasone (OradexonA (R)), whereas patients in the control group received no glucocorticoid. The analysis included patients who had CRP measured pre- and postoperatively. A total of 73 adult patients with facial fractures were included in the final analysis. Mean CRP level was elevated preoperatively and the level increased further after surgery. However, postoperative CRP rise was significantly impeded by dexamethasone (p <0.001), regardless of gender, age, treatment delay, site of fracture, surgical approach, and duration of surgery. CRP rise halved on the 1st postoperative day when dexamethasone was used. In addition, dexamethasone resulted in a CRP decrease on the 2nd postoperative day, whereas the CRP rise continued in the control group. CRP rise is a normal body response after facial fracture and surgery that can be markedly reduced with dexamethasone. CRP changes should be considered with caution if perioperative dexamethasone is used.
  • Viukari, Marianna; Schalin-Jäntti, Camilla (2021)
    Endokriinisista sairauksista etenkin diabetes, lihavuus ja APECED-oireyhtymä altistavat vaikealle COVID-19:lle. Hyperglykemia on haitallista myös ilman edeltävää diabetesdiagnoosia, ja sen hyvä hoito parantaa ennustetta. Vaikeaa koronaviruskeuhkoinfektiota sairastavilla on todettu pieniä veren D-vitamiinipitoisuuksia, mutta D-vitamiinilisien merkityksestä vaikean COVID-19:n ehkäisyssä odotetaan vielä lisätietoa. Koronavirusinfektioiden yhteydessä on kuvattu myös kilpirauhastulehduksia. Lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan liittyy akuuttien sairauksien yhteydessä lisämunuaiskriisin riski. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä, että lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa sairastavien COVID-19:n ennuste olisi huonompi kuin muiden. Myöskään neuroendokriiniset kasvaintaudit eivät tiettävästi huononna ennustetta, joskin solunsalpaajahoito voi lisätä COVID-19-potilaiden vaikean taudin riskiä. Diabetesta sairastavien, glukokortikoidihoitoa saavien ja ylipainoisten potilaiden osalta on erityisen tärkeää huolehtia laskimotukosten ehkäisystä.
  • Salava, Alexander; Kluger, Nicolas; Remitz, Anita (2020)
    Ekseemat ovat yleisimpiä ihosairauksiamme. Niitä yhdistävät samankaltainen histologia ja iholla näkyvä ihottuma. Kutina on keskeinen oire. Taudit erotetaan toisistaan pääosin kliinisin perustein, mikä vaikeuttaa diagnosointia ja hoitoa. Ensisijainen hoito on riittävän vahva ja tarpeeksi pitkä glukokortikoidivoidekuuri. Hoitovaihtoehdoksi sopivat myös kalsineuriininestäjävoiteet. Osassa ekseemoista on tarpeen kiinnittää huomiota niitä pahentaviin tai aiheuttaviin tekijöihin. Potilaan asianmukainen ohjattu omahoito on oleellista. Se perustuu hoidon tehostamiseen pahenemisvaiheissa ja tarvittaessa ylläpitohoitoon. Potilaan on tärkeää ymmärtää, että taudinkulku ja hoitovaste voivat vaihdella ja että lääkehoito perustuu yleensä oireiden hoitoon.
  • Mattila, Kalle; Mäkelä, Siru; Hernberg, Micaela; Vihinen, Pia (2018)
    Immuuniaktivaation vapauttajat ovat uusia syöpälääkkeitä, joiden haittavaikutuksena voi ilmaantua tulehduksia. Jos päivystyspotilasta on hoidettu näillä lääkkeillä, hänen oireitaan tulee epäillä lääkkeen haittavaikutuksiksi, kunnes toisin on osoitettu. Samanaikainen infektio on mahdollinen.
  • Kauppi, Markku; Kononoff, Aulikki; Puolakka, Kari; Valleala, Heikki; Pettersson, Tom; Sokka-Isler, Tuulikki (2020)
  • Kröger, Liisa; Putto-Laurila, Anne; Vähäsalo, Paula; Malin, Merja; Aalto, Kristiina (2014)
  • Koivuniemi, Riitta; Leirisalo-Repo, Marjatta (2021)
    Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavat potilaat sairastuvat ja kuolevat muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Riski on lisääntynyt erityisesti nivelreumaa ja systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavilla potilailla, mutta se on myös jonkin verran lisääntynyt spondylartriittien, esimerkiksi selkärankareuman ja nivelpsoriaasin, sekä kihdin yhteydessä. Nivelreumapotilaan riski on verrattavissa diabetespotilaan riskiin. Sydän- ja verisuonitautiriskin taustalla vaikuttaa yleisten riskitekijöiden (tupakointi, dyslipidemia, verenpainetauti, diabetes ja insuliiniresistenssi, ylipaino, vähäinen liikunta ja parodontiitti) lisäksi myös krooninen tulehdus, ja yhdessä nämä johtavat ateroskleroosiin kiihtymiseen. Tulehdus pyritään kardiovaskulaaririskin vähentämiseksi hoitamaan tehokkaasti, tavoitteena on pysyvä remissio. Yksinään tulehduksen hoito ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tehokasta puuttumista yleisiin riskitekijöihin.
  • Korhonen, Laura; Lagerstedt, Maria; Mandelin, Johanna; Liippo, Jussi (2021)
    • Vaikean atooppisen ekseeman tehokas hoito on tärkeää, koska sairauteen liittyy merkittävää elämänlaadun sekä työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. • Hoito etenee paikallishoitojen ja valohoitojen kautta systeemilääkkeisiin, joita ovat perinteiset ¬immuunisalpaajat sekä uudet biologiset lääkkeet ja JAK:n estäjät. • IL-4-reseptorivasta-aine dupilumabi, IL-13-vasta-aine tralokinumabi sekä JAK:n estäjät barisitinibi ja ¬upadasitinibi ovat uusia vaikean atooppisen ekseeman hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. • Kun vaikea atooppinen ekseema ei reagoi asianmukaisesti toteutettuun paikallishoitoon, ¬potilas tulee lähettää erikoislääkärille systeemihoidon arvioon.