Browsing by Subject "HUS"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Jämsä, Juho; Palojoki, Sari; Lehtonen, Lasse; Tapper, Anna-Maija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: To determine if and in what ways serious patient safety incidents differ from non-serious patient safety incidents. Methods: Statistical analysis was performed on patient safety incident reports that were reported in 2015 in Finland’s largest hospital district (Helsinki and Uusimaa, HUS). Reports were divided into two groups: non-serious incidents and serious incidents. Differences between groups were studied from several types of categorically divided information. Results: Of the total amount of reports (15 863) 1 % were serious incidents (175). Serious and non-serious incidents differed significantly from each other. Serious incidents concerning laboratory, imaging or medical equipment were more common. On the other hand incidents concerning medication, infusion, blood transfusion, were less frequent. In serious incidents the proportion of doctors reporting was greater and contributing factors were better recognized, the most common of them being working of procedures. Conclusions: In the future, special attention should be given to the particular aspects of serious patient safety incidents, such as safe use of medical equipment, training and handling of procedures. Root cause analysis is an effective way to handle serious incidents and enables the prevention of their reoccurrence. However, a systematic follow of the root cause analysis should be developed.
  • Heikkinen, Helena (2006)
    Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli vertailla kahta erilailla ryhmiteltyä sairaalayksikköä ja sitä, miten ryhmittelyperiaate vaikuttaa viestintään, koordinaatioon, sekä toiminnan yleiseen sujuvuuteen. Lisäksi luotiin yleiskuva osastojen emäorganisaatiosta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS), jotta lukijalle syntyisi käsitys siitä, millaisessa ympäristössä tutkittavat osastot toimivat. Tutkimusongelman, eli sairaalaorganisaation toimintaympäristön muutoksista johtuvien muutospaineiden seurauksien pohjalta muodostettiin kolme tutkimuskysymystä, jotka olivat: 1) miten työntekijät kokevat viestinnän, koordinaation sekä siten toiminnan sujuvuuden toimivan eri tavalla ryhmitellyissä yksiköissä 2) millainen organisaation yleisrakenne HUSissa on, sekä 3) mitä johtamissuuntausta tai -suuntauksia HUSissa käytetään yleisellä tasolla. Tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena. Aineisto koottiin teemahaastatteluilla. HUSin yleisorganisaation kuvausta varten haastateltiin ns. strategista johtoa (N=2), kun taas osastoilla haastateltavina olivat hoitajat ja lääkärit (N=15). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tietoteknisten sovellusten myönteinen vaikutus koordinaatioon, prosesseihin sekä yksiköiden väliseen tiedonkulkuun nousi erittäin tärkeäksi tulokseksi. Tietotekniikan pääteltiin vähentävän organisatoristen rakenteiden merkitystä. Toisaalta organisaatiorakenne vaikuttaa edelleen logistiikkaan, sekä prosessien ja toiminnan yleiseen sujuvuuteen. Koska molemmat osastot toimivat saman organisaation alaisuudessa, on niiden monet toiminnalliset piirteet hyvin samankaltaisesti järjestettyjä. Yhdysosaston, joka tutkimuksessa edusti markkinapohjaista yksikön ryhmittelyperiaatetta, todettiin voivan tuoda merkittäviä hyötyjä ennen kaikkea potilaalle, mutta myös lääkäreille ja hoitajille. Henkilökunta arvioi potilaan hyötyvän yhdysosastosta erityisesti sen tarjoaman laajan reumatietämyksen, hoitohenkilöstön tuttuuden, sekä hoidon jatkuvuuden vuoksi. Yhdysosaston arvioitiin parantavan yksikön sisäistä koordinaatiota ja viestintää, mutta toiminnan sujuvuutta haittasi yksikön sisäinen asenteellinen jako. Funktionaalisella osastolla tiedonkulku arvioitiin pääosin hyväksi. Resurssipula tunnistettiin yksittäiseksi merkittävimmäksi tekijäksi, jonka vuoksi koordinaatio ja toiminnan sujuvuus kärsivät. Ongelmat toiminnan sujuvuudessa ilmenivät mm. rakenteellisena tyhjäkäyntiaikana ja puutteena hoidon jatkuvuudessa. Koordinaatio yhteistyöyksiköihin toimi pääasiallisesti hyvin, erityisen läheisen yhteistyöosaston kanssa havaittiin kehittyneen joustava epämuodollinen koordinaatiosuhde. Mikrotasolle siirryttäessä tulee esille se, ettei mikrokokonaisuuksien toimintaa ole suunniteltu kokonaisvaltaisesti. Molemmat tutkittavat osastot kuuluvat laajempaan osaamiskeskusten kokonaisuuteen. Näiden yksiköiden välisessä viestinnässä, koordinaatiossa sekä toiminnan sujuvuudessa ilmeni ongelmia. Eräs ratkaisu voisi olla henkilöstön työkierto, jolloin toisten yksiköiden toimintatavat tulisivat tutuiksi. HUS on läpikäymässä rakennemuutosta keskusjohtoisesta U- (unitary) mallista hajautetumpaan M- (multi-divisional)-malliin. Rakennemuutos on sopusoinnussa ympäristön vaatimusten kanssa. Keskittämällä erikoistietämys suhteellisen itsenäisiin divisiooniin voidaan toimintaa tehostaa purkamalla päällekkäisyyksiä. HUS on omaksunut piirteitä kaikista terveydenhuollossa tyypillisesti suosituista johtamissuuntauksista. Johtamisen painopisteet ovat potilaassa, laadussa ja tuloksellisuudessa. Lisäksi selvitellään prosessijohtamisen soveltuvuutta johtamismalliksi.
  • Wahlstedt, Henri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objective. Psychotherapy is widely recognized as an effective form of treatment for mental disorders. Therefore, it is important to ensure its availability. In Finland, the demand seems to exceed the supply for psychotherapy, and the burdensome process of searching for a psychotherapist may impede access to care. To ensure the availability of psychotherapy, more detailed information on waiting times and factors that affect them are needed. In this study, waiting times of outsourced short pscyhotherapies in Helsinki and Uusimaa Hospital District are modelled. Methods. The data was derived from the quality registry for psychotherapy, which is used to gather versatile information on the psychotherapy process. Our sample consists of 819 patients referred to psychotherapy between 12.09.2018-07.10.2019. Most of these patiens are women and come from Greater Helsinki. Since the final waiting time was not known for every patient, survival analysis methods were used. Results and conclusions. Using Kaplan-Meier analysis, the median waiting time was estimated to be three months. Based on a Cox regression model, the rate of starting a therapy has first accelerated and then slowed down during the study interval. It was also found that psychiatric comorbidity and referral from primary care were associated with longer waiting times, while the other variables were not. This study provides a point of reference for other psychotherapy services, and initial information for development of psychotherapy processes in Helsinki and Uusimaa. That being said, the study interval was quite short and information on waiting times should be updated regularly.
  • Kaivola, Samuli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelimme vuosina 2006-2018 Lastenklinikassa hoidettuja synnynnäisiä palleatyräpotilaita. Potilaita oli 56, joista 50 oli Bochdalekin tyriä ja 6 Morgagnin tyriä. Bochdalekin tyrät sijaitsevat pallean takasivuseinällä ja Morgagnin tyrät pallean etuseinässä. Tyrät voivat olla joko vasemman- tai oikeanpuoleisia tai esiintyä molemmin puolin. Vatsaontelosta rintaonteloon työntyneet elimet häiritsevät potilaiden keuhkojen kasvua raskauden aikana. Näiden potilaiden keuhkot ovat usein syntyessä vajaakasvuiset eli hypoplastiset. Tämän johdosta potilaiden hengitystoiminta on vaikeutunutta. Keuhkojen kasvun turvaaminen ja keuhkotoiminnan vakauttaminen on hoitojen päätavoite. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella viimeisen 12 vuoden hoidon laatua ja potilaskantaa. Potilasteksteistä ja laboratoriojärjestelmistä kerättiin tietoa raskaudesta viimeisimpään hoitokertaan asti. Kerätty tieto luokiteltiin 9 ryhmään: perustiedot, hoito, tyrät, laboratorioarvot, hengityskoneet, tehohoidon lääkitys, ruokailu, lääkehoito kotiuduttua ja kasvu. Bochdalekin tyrät luokiteltiin tyrän koon mukaisesti luokkiin A-D. Luokan A tyrät ovat pienimpiä ja luokan D suurimpia. Potilaita tarkasteltiin neljässä ryhmässä: 1) Kaikki 2) Bochdalek kaikki 3) Bochdalek elossa ja 4) Bochdalek kuollut. Suurempi palleatyrä yhdistyi huonompaan ennusteeseen. Eri tyräluokkien ilmaantuvuus jakaantui tasaisesti potilaiden välillä. Palleatyräkuolleisuus aineistossamme on 23,2%. Pallea leikattiin 43 (76,8%) potilaalta. 28 (50%) potilaalta oli tieto palleatyrästä ennen syntymää. Tulevaisuudessa potilaiden raskaudenaikaista diagnostiikkaa tulisi parantaa ja suurin osa palleatyristä löytää ennen syntymää. Palleatyräpotilaiden hoitolinja tulisi valita palleatyrän koon mukaisesti. Raskaudenaikaiseen hoitoon toivotaan uusia keinoja, joilla voidaan parantaa potilaiden keuhkojen kasvua ennen syntymää. Keräämämme aineistoa voi käyttää tulevissa palleatyriin liittyvissä tutkimuksissa.