Browsing by Subject "Health Behavior"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Uusitupa, Matti; Mustajoki, Pertti; Pietiläinen, Kirsi (2020)
  • Syvänne, Mikko; Strandberg, Timo (2018)
  • Lehtovirta, Mikko (2019)
  • Jula, Antti; Kantola, Ilkka; Korhonen, Päivi; Lehto, Seppo; Mervaala, Eero; Metsärinne, Kaj; Niiranen, Teemu; Pörsti, Ilkka; Strandberg, Timo; Syvänne, Mikko; Tikkanen, Ilkka (2020)
  • Kalso, Eija (2018)
    • Krooninen kipu on yleistä. Se heikentää elämänlaatua ja työkykyä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. • Taustalla on perimään, inflammaatioon ja aivojen plastisuuteen liittyviä sekä psykososiaalisia tekijöitä. • Kivun pitkittymistä voi estää puuttumalla varhain paikallisiin kiputiloihin. Akuutti kipu ja taustasairaudet tulee hoitaa tehokkaasti. • Tärkeää on myös poistaa psykososiaaliset paranemisen esteet. • Elintavat vaikuttavat kivun taustasairauksien syntyyn ja herkistävät kivulle. Terveellisiä elintapoja tulisi tukea lapsuudesta lähtien.
  • Lehtonen, Sanna; Groop, Per-Henrik (2020)
    Diabeettinen munuaistauti kehittyy jopa joka toiselle diabetesta sairastavalle. Siihen liittyy suurentunut riski sairastua sekä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeettisen munuaistaudin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristötekijät että geneettinen alttius. Suurentunut verenglukoosipitoisuus, epäedulliset rasva-arvot ja korkea verenpaine johtavat moniin solutason muutoksiin, jotka vaikuttavat sairauden kehittymiseen ja etenemiseen. Näihin kuuluvat muun muassa insuliiniresistenssi, lievä tulehdus, hypoksia, oksidatiivinen stressi, lipotoksisuus, endoplasmakalvoston stressi ja epigeneettiset muutokset. Diabeettiselle munuaistaudille ei ole kohdennettua hoitoa eikä sen syntymistä voida estää, mutta useat jo käytössä olevat lääkkeet hidastavat sen etenemistä. Monet molekulaariset mekanismit ja signalointikaskadit liittyvät sairauden kulkuun. Niiden tarkempi ymmärtäminen luo mahdollisuuksia kehittää räätälöityjä, munuaistautiin kohdennettuja hoitoja.
  • Laitinen, Mika; Pirkola, Sami; Suomela, Jarkko (2022)
  • Knaappila, Noora; Kosola, Silja; Kaltiala, Riittakerttu (2021)
    • Suomalaisnuorten ongelmakäyttäytyminen, kuten tupakointi, humalajuominen ja rikekäyttäytyminen, on viime vuosikymmenten aikana jatkuvasti vähentynyt. • Sen sijaan sosioekonomiset erot suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymisessä eivät ole kaventuneet, vaan ne ovat jopa kasvaneet. • Hyvinvointierojen kaventamiseksi varhaista tukea tulisi tarjota erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille.
  • Kere, Juha; Knuuti, Juhani (2022)
    Tautien määritykseen ja ennakointiin tarvitaan uusia näköaloja. Potilaille pitää osata kertoa, että geenien osuus terveydessä on vähäinen verrattuna elämäntapoihin.
  • Ahola-Launonen, Johanna (2018)
    Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
  • Erhola, Marina; Vuori, Anna; Bruneau, Milla; Halonen, Jaana I.; Haveri, Hanna; Hämäläinen, Riitta-Maija; Kangas, Terhi; Laine, Merjo; Nieminen, Tuomo; Nikula, Jussi; Prass, Marju; Salomaa, Minna-Maija; Sieppi, Päivi; Timonen, Pekka; Virtanen, Suvi; Haahtela, Tari (2022)
    Luontoaskel terveyteen -ohjelma yhdistää Päijät-Hämeen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ohjelmatyön taustalla on tieto siitä, että yleistyvät kansansairaudet kytkeytyvät ympäristö- ja elintapa¬muutoksiin.
  • Hekkala, Anna-Mari; Laukkanen, Jari; Airaksinen, Juhani (2021)
    • Sepelvaltimotautipotilaan ennustetta määrittää pitkälti sekundaariprevention onnistuminen – ¬siis diagnoosin varmistumisen jälkeen toteutettu pitkäaikaishoito. • Keskeisiä onnistumisen elementtejä ovat potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan lääkehoitoon, ¬sydänterveellinen ruokavalio, painonhallinta, tupakoimattomuus ja liikunta. • Jokaiselle sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus sydänvalmennukseen, ¬jonka avulla tuetaan sekundaariprevention osa-alueiden toteutumista, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan ¬hyvää elämänlaatua. • Hoitopolkujen tulee olla katkeamattomia, jotta hoito voisi toteutua asetettujen tavoitteiden ja ¬suositusten mukaisesti.
  • Hautamäki, Hanna; Peuranpää, Pirkko; Heikkinen-Eloranta, Jenni; Tiitinen, Aila (2021)
    Toistuvan keskenmenon kohtaa 1-3 % raskautta yrittävistä pareista. He tarvitsevat tukea surussaan ja toivovat syyn selvittäviä tutkimuksia. Tilanne saattaa turhauttaa hoitavaa lääkäriä, koska nykyisillä menetelmillä syy löytyy alle puolessa tapauksista. Taustatekijöitä valottavaa tutkimusta tarvitaan kipeästi. Selvityksissä kartoitetaan elintavat, yleissairaudet, kohdun poikkeamat, fosfolipidivasta-aineet ja molempien kromosomit. Terveelliset elintavat ja perussairauksien hoito ovat tärkeitä, ja foolihapon sekä D-vitamiinin käyttöä suositellaan kaikille. Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän yhteydessä aloitetaan tukoksenestolääkitys heti alkuraskauden aikana. Parille tulisi kertoa heidän henkilökohtaisesta ennusteestaan onnistua raskaudessa. Selvimmin sitä huonontavat lisääntyvä keskenmenojen määrä ja naisen ikä. Lohdullista on, että alle 35-vuotiaalla on kolmen keskenmenon jälkeen erinomainen noin 70-80 %:n mahdollisuus saada lapsi.
  • Koivuniemi, Riitta; Leirisalo-Repo, Marjatta (2021)
    Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavat potilaat sairastuvat ja kuolevat muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Riski on lisääntynyt erityisesti nivelreumaa ja systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavilla potilailla, mutta se on myös jonkin verran lisääntynyt spondylartriittien, esimerkiksi selkärankareuman ja nivelpsoriaasin, sekä kihdin yhteydessä. Nivelreumapotilaan riski on verrattavissa diabetespotilaan riskiin. Sydän- ja verisuonitautiriskin taustalla vaikuttaa yleisten riskitekijöiden (tupakointi, dyslipidemia, verenpainetauti, diabetes ja insuliiniresistenssi, ylipaino, vähäinen liikunta ja parodontiitti) lisäksi myös krooninen tulehdus, ja yhdessä nämä johtavat ateroskleroosiin kiihtymiseen. Tulehdus pyritään kardiovaskulaaririskin vähentämiseksi hoitamaan tehokkaasti, tavoitteena on pysyvä remissio. Yksinään tulehduksen hoito ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tehokasta puuttumista yleisiin riskitekijöihin.