Browsing by Subject "Health Status"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Ojala, Mikael; Löppönen, Minna; Suomela, Jarkko (2017)
    Palvelutalossa vaimonsa kanssa asuva 85-vuotias mies hakeutui terveyskeskukseen ajoterveyden määrä¬aikaistarkastukseen. Ajovuosia miehellä oli takana 65 ilman yhtään kolaria. Vaimo ja lapset olivat uskaltautuneet miehen kyytiin myös viime aikoina.
  • Strandberg, Timo; Simojoki, Kaarlo (2017)
    •Sallivampi ilmapiiri lisää yli 75-vuotiaiden alkoholinkäyttöä. Samaan aikaan ikäryhmän suuruus kasvaa. •Alkoholiongelman hoitoon voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin nuoremmilla, ja tulokset ovat ¬pääsääntöisesti yhtä hyviä. •Erityistä huomiota on kiinnitettävä alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin, kaatumis- ja tapaturmariskiin, sairauksiin, heikentyneeseen kognitioon sekä usein läsnä olevaan häpeään. •Jo hyvin pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa ongelmia hauraalle vanhukselle. •Käytöstä on kysyttävä syyllistämättä ja ikäihmisen autonomiaa kunnioittaen.
  • Strang-Karlsson, Sonja; Haaramo, Peija; Kajantie, Eero (2020)
    • Joka kymmenes lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisena, Suomessa osuus on runsaat 5 %. • Keskostutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty eniten huomiota pikkukeskosiin, joihin suurimmat terveysriskit kohdistuvat. • Hieman ennenaikaisina eli raskausviikoilla 34–36 syntyneistä suurin osa on aikuisiässä terveitä, mutta heillä on ryhmätasolla havaittavissa enemmän terveysriskejä kuin täysiaikaisina syntyneillä. • Koska kyseessä on määrällisesti iso joukko, saattavat pienetkin terveyserot olla kokonaistautitaakan näkökulmasta merkityksellisiä.
  • Vesikansa, Aino; Jokelainen, Jari; Mehtälä, Juha; Mutanen, Katja; Lundqvist, Annamari; Laatikainen, Tiina; Yli-Saukko-oja,; Saukkonen, Tero; Pietiläinen, Kirsi H. (2020)
    Lähtökohdat : Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihavuuden yhteyksiä elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä. Menetelmät : Aineistoon kuului 4 956 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua täysi-ikäistä henkilöä. Elämänlaatua eri painoindeksiryhmissä selvitettiin EUROHIS-QOL 8 -¬elämänlaatumittarilla. Koettua psyykkistä ja fyysistä työkykyä sekä työstä poissaolojen määrää kartoitettiin kyselylomakkeella. Tulokset : Ylipainoisten ja lihavien elämänlaatu oli merkitsevästi heikompi kuin normaalipainoisten. Lihavat kokivat fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi kuin normaalipainoiset ja heillä oli enemmän itse raportoituja poissaoloja työstä. Päätelmät : Lihavuus on yhteydessä yksilön kokemukseen terveydestä sekä hyvinvoinnista ja heikentää työkykyä. Lihavuuden tehokkaalla hoidolla voidaan liitännäissairauksien ehkäisyn lisäksi parantaa väestön työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua.
  • Tervo, Markku; Koisaarai, Tapio; Tervo, Timo (2016)
  • Strandberg, Timo (2021)
  • Naukkarinen, Jussi (2017)
  • Strandberg, Timo; Pitkälä, Kaisu; Sipilä, Sarianna (2021)
    • Sarkopenia tarkoittaa etenevää yleistynyttä lihasmassan ja -voiman vähenemistä. Se ei ole ikään sidottu, mutta se on tavallisempi vanhalla iällä. • Patofysiologia on monimutkainen ja etiologia moninainen. Tehokas ehkäisy edellyttää elämänaikaisia toimia. • Sarkopenia lisää merkittävien kliinisten tapahtumien riskiä, mm. kaatumisia, toimintakyvyn ¬heikentymistä ja gerastenian kehittymistä. • Toistaiseksi paras hoito koostuu lihasvoimaharjoitusten ja ravitsemushoidon yhdistämisestä. ¬Spesifisiä lääkehoitomahdollisuuksia tutkitaan.
  • Pihlajamäki, Minna; Uitti, J.; Arola, H.; Ollikainen, J.; Korhonen, M.; Nummi, T.; Taimela, S. (2019)
    Objectives To study whether self-reported health problems predict sickness absence (SA) from work in employees from different industries. Methods The results of a health risk appraisal (HRA) were combined with archival data of SA of 21 608 employees (59% female, 56% clerical). Exposure variables were self-reported health problems, labelled as ' work disability (WD) risk factors' in the HRA, presence of problems with occupational well-being and obesity. Age, socioeconomic grading and the number of SA days 12 months before the survey were treated as confounders. The outcome measure was accumulated SA days during 12-month follow-up. Data were analysed separately for males and females. A Hurdle model with negative binomial response was used to analyse zero-inflated count data of SA. Results The HRA results predicted the number of accumulated SA days during the 12-month follow-up, regardless of occupational group and gender. The ratio of means of SA days varied between 2.7 and 4.0 among those with ' WD risk factors' and the reference category with no findings, depending on gender and occupational group. The lower limit of the 95% CI was at the lowest 2.0. In the Hurdle model, ' WD risk factors', SA days prior to the HRA and obesity were additive predictors for SA and/or the accumulated SA days in all occupational groups. Conclusion Self-reported health problems and obesity predict a higher total count of SA days in an additive fashion. These findings have implications for both management and the healthcare system in the prevention of WD. © Author(s) (or their employer(s)) 2019. Re-use permitted under CC BY-NC. No commercial re-use. See rights and permissions. Published by BMJ.
  • Kruit, Heidi; Nuutila, Mika; Rahkonen, Leena (2016)
    •Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut. •Synnytys käynnistetään lääketieteellisestä syystä, kun raskauden jatkamisen riskit ovat suuremmat kuin käynnistykseen liittyvät riskit. •Käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski. •Kohdunkaula kypsytetään lääkkeellisesti misoprostolilla tai mekaanisesti laajentamalla balonkimenetelmällä vaiheeseen, jossa lapsivesikalvojen puhkaisu on mahdollinen. Tarvittaessa käytetään oksitosiinia supistusten aloittamiseksi tai voimistamiseksi. •Lääkkeellisen ja mekaanisen käynnistysmenetelmän välillä ei ole todettu eroja tehossa, keisarileikkausten määrissä, infektioissa tai vastasyntyneen voinnissa.
  • Ala-Kokko, Tero; Pettilä, Ville; Karlsson, Sari; Valtonen, Mika; Reinikainen, Matti; Bendel, Stepani; Varpula, Tero (2020)
    Mitkä ovat käytössä olevat resurssit, miten ne saadaan riittämään ja kuinka hoito kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti COVID-19-epidemian aikana? Tehohoitolääkärit vastaavat.
  • Laine, Merja K.; Eriksson, Johan G.; Kujala, Urho; Sarna, Seppo (2016)
    Eetti­sesti ter­veellä poh­jalla oleva huippu-ur­heilu nuo­rena näyt­tää olevan yhtey­dessä keski­ver­to­väestöä ter­veempään ja ­lii­kun­nal­li­sempaan van­huuteen. Eri­tyisen suo­tuisa vai­kutus ­huip­pu-ur­hei­lulla on kardio­me­ta­bo­listen häi­riöiden esiin­ty­miseen.
  • Koivukangas, Minna; Strandberg, Timo; Leskinen, Riitta; Keinänen-Kiukaanniemi, Sirkka; Antikainen, Riitta (2017)
    •Gerastenia on useiden elinjärjestelmien toiminnan heikentymisestä ja reservien hiipumisesta aiheutuva oireyhtymä, joka nivoutuu osin päällekkäin monisairastavuuden ja toimintakyvyn laskun kanssa. •Pienikin stressitekijä, kuten infektio tai uusi lääke, voi romahduttaa haurastuneen elimistön tasapainon ja johtaa toimintakyvyn laskuun, deliriumiin, kaatumisiin, sairaalahoitoon ja itsenäisyyden menetykseen. •Gerastenia voidaan määritellä usealla eri tavalla, joista tunnetuimmat ovat fenotyyppimalli ja toiminnan vajeista sekä sairauksista laskettuun Frailty-indeksiin perustuva malli. •Gerastenian varhainen tunnistaminen sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja yksilöllinen hoito¬suunnitelma auttavat estämään toimintakyvyn laskua entisestään.
  • Reinikainen, Matti; Bäcklund, Minna; Pettilä, Ville (2018)
    Merkittävä osa kriittisesti sairaista vanhuksista hyötyy tehohoidosta, vaikka ennuste heikkeneekin iän ¬lisääntyessä. Toisaalta huonosti kohdennettu hoito voi lisätä kuolevan kärsimyksiä ja aiheuttaa turhia ¬kustannuksia. Suomessa viime vuosina päivystysluonteisesti tehohoitoon otetuista yli 80-vuotiaista joka neljäs menehtyi saman sairaalahoitojakson aikana ja noin puolet vuoden kuluessa. Voimakkaimmin ennusteeseen vaikuttavat edeltävä toimintakyky, akuutin sairauden vaikeusaste ja ¬pitkäaikaissairaudet. Ratkaisevaa on, onko elintoimintahäiriöihin johtanut perussyy hoidettavissa.