Browsing by Subject "Hearing Loss"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Sivonen, Ville; Niemensivu, Riina (2016)
  • Kaiharju, Juuso (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tarkoitus Mobiilisovellukset ovat levinneet laajaan käyttöön lääketieteen saralla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli etsiä tieteellisiä julkaisuja, jotka käsittelevät korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärin näkökulmasta käyttökelpoisia mobiiliapplikaatioita. Lisäksi etsittiin ilmaisia sovelluksia kolmeen yleiseen korvalääkärin työssään kohtaamaan vaivaan.Sovelluksia koekäytettiin ja arvioitiin niiden käytettävyyttä lääkärin työssä. Kirjallisuuskatsaus Tutkielmassa tehtiin kirjallisuushaku PubMed-tietokannasta. Hakutuloksista kirjallisuuskatsaukseen valittiin 12 julkaisua, jotka olivat mahdollisimman kattavia sekä käsittelivät myös kolmea tutkielmaan valittua oiretta. Hakutuloksista rajattiin pois ennen vuotta 2014 julkaistut tutkimukset sekä muut kuin englanninkieliset julkaisut. Sovellushaku Joulukuussa 2019 tehtiin sovellushaku Google Play ja App Store sovelluskauppoihin. Tutkielmaan valittiin kolme korvalääkärin kannalta olennaista oirekuvaa: huimaus, tinnitus sekä kuulonalenema. Jokaisesta aiheesta valittiin kaksi erilaista suosittua sekä maksutonta sovellusta, joihin perehdyttiin tarkemmin. Tulokset ja pohdinta KNK-lääkärin mobiilisovelluksia on tutkittu vielä varsin vähän. Muutamia laajoja katsauksia löytyy pääasiassa vuodelta 2019, mutta valtaosa tutkimuksista on kapea-alaisia soveltuvuusselvityksiä. Kontrolloituja tutkimuksia on vähän. Mobiilisovelluksista vain harva soveltuu sellaisenaan kliiniseen työhön. Sovellusten sisällön tieteellisessä paikkansapitävyydessä on epävarmuutta ja lääketieteen ammattilainen osallistuu sovellusten kehitykseen harvoin. Lääkärikuntaa tulisi kannustaa osallistumaan sovellusten suunnitteluun nykyistä enemmän. Kliiniseen käyttöön suunnitellut sovellukset tulisi rekisteröidä lääketieteellisiksi laitteiksi ja tietosuojaan sekä sisällön tieteelliseen laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
  • Rissanen, Valtteri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osastohoitoa vaatineen akuutin otiitin ja otomastoidiitin aiheuttaman kuulonaleneman palautumistaipumusta HYKS Korva-, Nenä- ja Kurkkutautien klinikassa vuosina 2017-2018. Aihetta on edeltävästi tutkittu hyvin vähän. Hypoteesin mukaan kuulonalenema on laadultaan osittain tai täysin palautuvaa. Tutkimus on rajattu akuutteihin infektioihin. Kroonisemmat infektiot ja sairaudet on rajattu aiheen ulkopuolelle eikä niitä käsitellä tässä tutkimuksessa ollenkaan. Potilasaineisto kerättiin HYKS Korva-, Nenä- ja kurkkutautien klinikan osaston KO6 potilastiedoista. Aineistoon valikoitui yhteensä 24 potilasta. Potilasaineistossa oli 12 miestä ja 12 naista. Lapsia (alle 18v) oli neljä. Sisäänottokriteereinä oli positiivinen A-streptokokkinäyte, vähintään kaksi audiogrammia, vähintään 21 vuorokauden seuranta-aika eikä kuulonalenema saanut johtua muusta syystä, kuten traumasta. Ilmajohtokuulokynnykset paranivat kaikilla mitatuilla taajuuksilla tilastollisesti merkitsevästi. Suurin paraneminen, 42,1 dB tapahtui taajuudella 8000 Hz (p < 0,001). Minimiarvoissa kuulokynnysten paranemista seurannan aikana tapahtui kaikilla muilla taajuuksilla paitsi 250 Hz (paraneminen 1,42 dB, p = 0,85). PTA -arvo parani keskimäärin 32 dB (p < 0,001). Akuutin otiitin tai otomastoidiitin aiheuttama kuulonalenema, tyypistään tai vaikeusasteestaan riippumatta, vaikuttaa tämän tutkimuksen perusteella osittain tai täysin palautuvalta. Paraneminen on tilastollisesti merkittävää joko yksittäisiä taajuuksia (paitsi minimiarvo taajuudella 250 Hz) tai PTA -arvoja tarkastellessa. Tutkimuksen potilasaineisto on varsin suppea ja laajempia tutkimuksia tulosten luotettavuuden lisäämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa.
  • Sivonen, Ville; Willberg, Tytti; Sinkkonen, Saku T.; Aarnisalo, Antti A.; Dietz, Aarno (2017)
    Väestön ikääntyessä kuulonalenemien esiintyvyys ja tarve vaikuttavaan kuulonkuntoutukseen kasvavat. Hyvän yleiskäsityksen kuulosta antavat äänieriön hiljaisuudessa tehtävät perustutkimukset, äänesaudiometria ja puheaudiometria. Ne eivät kuitenkaan välttämättä kuvasta kuulonaleneman aiheuttamaa haittaa hälyisissä tilanteissa. Uuden suomenkielisen hälylausetestin avulla voidaan tutkia aiempaa paremmin aikuisten kuntoutuspotilaiden kuulonvaraista selviämistä arjessa. Suomenkielisen lasten hälypuhetestin validointi on meneillään.