Browsing by Subject "Heart Arrest"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Suominen, Pertti K. (2017)
    •Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. •Vakavasti sairaan lapsen peruselintoiminnot kannattaa aina arvioida systemaattisesti ja toistuvasti ¬ABCDE-mallin mukaisesti. •Muista tehdä ennakkoilmoitus vastaanottavaan sairaalaan ennen potilaan siirtokuljetusta.
  • Nurmi, Elisa; Peltoniemi, Outi; Suominen, Pertti (2016)
  • Varpula, Marjut; Simonen, Piia; Nurmi, Jouni; Lehtonen, Jukka; Tierala, Ilkka (2017)
  • Lempinen, Marko; Ahopelto, Kaisa; Sallinen, Ville (2020)
  • Lyyra, Markus (2016)
    Nuori nainen nousi sängystä ylös, kaatui ja meni elottomaksi. Puoliso kuuli kolahduksen, soitti hätäkeskukseen ja aloitti paineluelvytyksen keskuksen ohjeiden mukaisesti.
  • Hynninen, Joel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ennusteellisen potilaan mahdollisimman varhain aloitettu ruumiinlämmön hallinta (viilennyshoito) on tärkeä ennustetta parantava osa elvytyksen jälkeisestä hoitoa. Ruumiinlämmön vaihtelun merkitystä viilennyshoidon aikana on toistaiseksi tutkittu vähän, eikä sen merkitsevyydestä ole vielä yhtenäistä käsitystä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ruumiinlämmön vaihtelun (TV) ja pitkäaikaisennusteen välistä suhdetta sekä viilennetyillä, että ei-viilennetyillä sydänpysähdyspotilailla. Tutkimusdatana käytettiin FINNRESUSCI-tutkimuksen aineistoa, joka sisälsi Huhtikuun 2010 ja Maaliskuun 2011 välillä sairaalan ulkopuolella sydänkohtauksen saaneet ja tehohoitoon otetut potilaat, jotka selvisivät vähintään 48h tuntia elossa. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa sairaaloissa viilennyshoidon tavoitelämpötila oli 33 °C ja sen kesto 24 tuntia. Lopputulos arvioitiin 12 kk kohdalla, ja määriteltiin käyttäen CPC-pisteytystä (cerebral performance category 1-5). Lämpötilamittausten määrä 24 tunnin aikana vaihteli välillä 8-2635 per potilas. Ruuminlämmön vaihtelu määriteltiin lämpötilamittausten standardideviaationa (SD). 548:stä tehohoidetusta potilaasta 277 hoidettiin viilennyshoidolla, ja näistä 257 sisällytettiin tutkimukseen. Näistä potilaista 136:lla oli hyvä neurologinen palautuminen. Keskimääräinen lämpötilan vaihtelu oli 0.25 °C [0.12-0.52] °C. Hyvää neurologista palautumista ennustavia tekijöitä olivat: normaali sepelvaltimotilanne, iskettävä rytmi elvytyksessä , lyhyt spontaanin verenkierron palautumisen viive (ROSC) ja pienet APACHE-pisteet. Kuten aikaisemmissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, emme löytäneet tilastollisesti merkitsevää suhdetta ruumiinlämmön vaihtelun ja pitkäaikaisennusteen väliltä. Ruumiinlämmön mittaamista ohjaava standardoitu protokolla voisi tulevaisuudessa vähentää epäjohdonmukaisuutta lämpötiladatassa eri potilaiden ja sairaaloiden välillä.
  • Silfvast, Catharina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Akut hjärtstopp är den vanligaste dödsorsaken i västländerna. Av prehospitala patienter med hjärtstopp överlever endast 7-8%. Speciellt initialrytmen pulslös elektsik aktivitet (PEA) har en väldigt dålig prognos. På senare tid har man märkt att incidensen av PEA ökat samtidigt som prognosen blivit något bättre. Trots det är överlevnaden fortfarande låg. Avsikten med denna studie är att kartlägga hurdana patienter som återfår spontan cirkulation (ROSC) efter prehospitalt PEA inom Nyland samt att beskriva faktorer som påverkar överlevnaden. Detta är en retrospektiv observationsstudie där data samlades för hand från läkarhelikoptern Medi-Helis (nuförtiden FinnHEMS 10) Vanda basens pappersjournaler mellan åren 2010 - 2013. Ur journalerna identifierades alla över 18 år gamla patienter som prehospitalt fått hjärtstopp med initialrytmen PEA, uppnått spontan cirkulation och överlevt till sjukhuset. Sammanlagt inkluderades 90 patienter i studien, var av 64 var män och 26 kvinnor. Patienterna hade en medelålder på 67,5 år och ROSC uppnåddes i medeltal på 19 minuter. Etiologin bakom initialrytmen PEA är bred och patienterna i regel mångsjuka. En 90 dygns överlevnad tyder på en god fortsatt prognos. Varken kön eller ålder påverkade signifikant överlevnaden i denna studie. Självständiga patienter med god cerebral prestationsförmåga vid tidpunkten för hjärtstoppet har en större sannolikhet att överleva. Även en kort ROSC tid korrelerar positivt med prognosen. (208 ord)