Browsing by Subject "Heidegger, Martin"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Backman, Jussi (2007)
    The paper studies a transcript of notes from Heidegger's 1930–31 seminar on Plato’s Parmenides. It shows that in spite of his much-criticized habit of dismissing Plato as the progenitor of “idealist” metaphysics, Heidegger was quite aware of the radical potential of Plato's later dialogues. Through a temporal account of the notion of oneness (to hen), the Parmenides attempts to reconcile the plurality of beings with the unity of being. In Heidegger’s reading, the dialogue culminates in the notion of the “instant” (to exaiphnes, Augenblick) in which the temporal plurality of presence and nonpresence converges into a unified disclosure.
  • Backman, Jussi (2005)
    The paper discusses Heidegger’s early notion of the “movedness of life” (Lebensbewegtheit) and its intimate connection with Aristotle’s concept of movement (kinesis). Heidegger’s aim in the period of Being and Time was to “overcome” the Greek ideal of being as ousia – constant and complete presence and availability – by showing that the background for all meaningful presence is Dasein, the ecstatically temporal context of human being. Life as the event of finitude is characterized by an essential lack and incompleteness, and the living present therefore gains meaning only in relation to a horizon of un-presence and un-availability. Whereas the “theological” culmination of Aristotle’s Nicomachean Ethics finds the supreme fulfillment of human life in the semi-divine self-immanence and self-sufficiency of the bios theoretikos, a radical Heideggerian interpretation of kinesis may permit us to find in Aristotle the fundamental structures of mortal living as self-transcendent movement.
  • Backman, Jussi; Himanka, Juha (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Backman, Jussi; Luoto, Miika (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Helsingin yliopisto, Filosofian laitos (-2009); Backman, Jussi; Luoto, Miika; (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
    "Outoa tässä olemisen ajattelussa on sen yksinkertaisuus". Näin totesi Martin Heidegger omasta työstään. Heidegger – ajattelun aiheita kokoaa suomalaisten tutkijoiden kirjoituksia Heideggerin avaamilla poluilla. Kokoelma piirtää Heideggerin haastavasta ja syvällisestä ajattelusta rikkaan ja moni-ilmeisen kuvan, joka soveltuu niin tutkijoiden kuin filosofian harrastajienkin käyttöön. Teos on ensimmäinen kattava kokoelma suomalaista Heidegger-tutkimusta. Kirja sisältää myös toimittajien johdatuksen Heideggeriin ja katsauksen aiheen historiaan Suomessa.
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
  • Backman, Jussi; Luoto, Miika (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Backman, Jussi; Luoto, Miika (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Backman, Jussi (2010)
    Artikkeli toimii johdantona Martin Heideggerin suomennettuun teokseen Johdatus metafysiikkaan. Se avaa historiallista tilannetta, jossa kyseiset luennot alunperin pidettiin (1935) ja julkaistiin (1953). Johdatus metafysiikkaan -luennoista voidaan löytää epäsuora kuvaus Heideggerin suhteesta kansallissosialismiin hänen rehtorikautensa (1933-1934) jälkeisinä vuosina ja ne dokumentoivat myös filosofian olosuhteita ja ehtoja kansallissosialismin aikana. Filosofisesti luennot kiteyttävät Heideggerin Olemisen ja ajan (1927) jälkeisen käänteen (Kehre) ja esittävät ohjelmallisen luonnoksen Heideggerin myöhäisajattelun suuntaviivoista.
  • Backman, Jussi (2012)
    Derrida's deconstructive strategy of reading texts can be understood as a way of highlighting the irreducible plurality of discursive meaning that undermines the traditional Western “logocentric“ desire for an absolute point of reference. While his notion of logocentrism was modeled on Heidegger's articulation of the traditional ontotheological framework of Aristotelian metaphysics, Derrida detects a logocentric remnant in Heidegger's own interpretation of gathering (Versammlung) as the basic movement of λόγος, discursiveness. However, I suggest that Derrida here touches upon a certain limit of deconstruction. As Derrida himself points out, the “decentering“ effect of deconstruction does not simply abolish the unifying and focalizing function of discourse. Insofar as deconstruction involves reading and interpreting, it cannot completely evade narrative focalization. Rather, both Heidegger and Derrida can be understood as addressing the radical contextuality of all discursive centers and focal points as well as the consequent impossibility of an ultimate and definitive metanarrative.
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2005)
    23°45 : Niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja
    Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.
  • Backman, Jussi (2005)
    For Heidegger, the fundamental “rationality” of Western metaphysics lies in the fact that its “leading question” concerning beings as beings constantly refers back to the question concerning the ground (arche, ratio, Grund) of beings. Whereas metaphysics has sought to ground beings in ideal beingness, Heidegger attempts to think beingness as itself based on the withdrawing “background” dimension of no-thing-ness that grounds finite presence by differing from it. In Heidegger’s earlier work, the structure of this “grounding” is considered in terms of Dasein’s temporal transcendence; later, it is rearticulated through the fourfold dimensionality of meaningfulness (Geviert), converging in a concrete thing.
  • Backman, Jussi (Yliopistopaino, 2004)