Browsing by Subject "Helsingin seutu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2008)
    Ympäristöministeriön raportteja 15/2008
    Matti Vanhasen II hallitus teki periaatepäätökset 14.2.2008 lähivuosien keskeisistä asuntopoliittista toimenpiteistä. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma koskee koko maata ja konkretisoi hallitusohjelman linjaukset. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä, joilla tuetaan Helsingin seudun asuntotuotannon nousua aiesopimuksen tavoitteena olevaan 12 000–13 000 asuntoon vuodessa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.
  • Antikainen, Janne; Hämäläinen, Timo; Holstila, Eero; Jalasto, Petri; Tolonen, Satu; Vartiainen, Perttu (Ympäristöministeriö, 2015)
    Ympäristöministeriön raportteja 12 | 2015
    Työ on keskittynyt erityisesti metropolipolitiikkaan toimintatapana. Selvitystyön tavoitteena on metropolipolitiikan vaikuttavuuden parantaminen. Työssä on selvitetty muun muassa valtion ja seudun kuntien kumppanuuspohjaisen toimintatavan hyötyjä, vaikuttavimpia metropolipolitiikan välineitä sekä metropolipolitiikan organisointitapaa. Selvityksen mukaan metropolipolitiikka on myötävaikuttanut Helsingin seudun kehitykseen koko Suomen hyväksi, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan kuitenkin aiempaa tarkemmin määriteltyjä tavoitteita, rajatumpia valintoja, sitovampia sopimuksia, täsmällisempiä välineitä sekä tehokkaampaa organisoitumista. Selvityksen mukaan metropolipolitiikka on sijaiskärsinyt suurista rakenteellisista uudistusprosesseista, eivätkä toimijat ole olleet riittävän sitoutuneita yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Onnistumisina selvitys nostaa esille erityisesti MAL-yhteensovittamisen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman. Selvityksen mukaan sisällöllisesti ei ole tarvetta tehdä radikaaleja muutoksia, mutta metropolipolitiikan ytimeksi kannattaisi asettaa kaksi asiaa: MAL-kysymykset sekä kasvu. Kasvuun liittyy olennaisesti kansainvälistyminen. Selvitys korostaa riittävän johtajuuden ja linjaamiskyvyn merkitystä metropolialueen keskeisissä kehittämiskysymyksissä, ja ehdottaa metropolipolitiikalle jatkossa tiiviimpää organisatorista ydintä, jossa on mukana korkein virkamies- ja poliittinen johto. Selvityksen on laatinut tammi-maaliskuussa 2015 MDI Public Oy Janne Antikaisen johdolla. Työ perustuu kirjalliseen aineistoon ja metropolipolitiikan neuvottelukunnan ja sihteeristön jäsenten sekä asiantuntijoiden haastatteluihin.
  • Väisänen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkielmassa selvitetään kuntien välisen muuttoliikkeen valikoivuutta Uudenmaan kunnissa muuttajien ominaisuuksien perusteella. Muuttoliikettä tarkastellaan väestön ikä-, koulutus-, työllisyys- ja tulorakenteen mukaan. Muuttoliikkeen valikoivuutta voidaan pitää tärkeänä kuntien väestönrakenteeseen vaikuttavana tekijänä ja mekanismina joka kiihdyttää alueiden välistä eriytymistä. Tutkielmassa tarkastellaan 26 Uudenmaan kunnan kuntien välistä muuttoliikettä vuosina 2013 - 2015 Tilastokeskuksen Muuttaneiden taustatiedot -tietokannan aineistojen avulla. Tavoitteena on ollut tarkastella muuttoliikkeen positiivista valikoivuutta erityisesti aktiivi-ikäisten ikäisten (25 – 44 -vuotiaat), työllisten, korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten muuttoliikkeen perusteella. Muuttoliikkeen valikoivuuden tarkastelussa on hyödynnetty tutkimusmetodia, jossa korkeakoulutettujen, työllisten ja hyvätuloisten osuudet lähtömuuttajissa vähennetään vastaavista osuuksista tulomuuttajissa ja lopuksi nämä erotukset lasketaan yhteen – mitä korkeampi erotusten yhteenlaskettu arvo on, sitä suotuisammin muuttoliike on valikoitunut kunnan kannalta. Tutkimustulosten perusteella muuttoliike on Uudellamaalla valikoivaa. Pääkaupunkiseudun kunnat, Kauniaista lukuun ottamatta, näyttäisi olevan Helsingin seudun kuntia heikommassa asemassa muuttoliikkeen valikoivuuden suhteen. Uudenmaan maakunnan alueen kunnista erityisesti Sipoo, Kauniainen, Porvoo, Nurmijärvi sekä Kirkkonummi hyötyvät eniten muuttoliikkeen valikoivuudesta. Sen sijaan Raasepori, Helsinki, Myrskylä, Kerava ja Lapinjärvi ovat heikoimmassa asemassa. Muuttoliikkeen valikoivuudessa on nähtävillä kaava, jonka perusteella pääkaupunkiseudun kunnat pärjäävät ympäröiviä kuntia heikoimmin. Etenkin pääkaupunkiseutua ympäröivät kunnat hyötyvät muuttoliikkeen positiivisesta valikoivuudesta. Muuttoliikkeen valikoivuus näyttäisi tarkastelujen perusteella hyödyttävän erityisesti kehyskuntia, joiden esikaupunkimainen elinympäristö houkuttelee aktiivi-ikäisiä muuttajia. Tällainen kaupunkialuetta hajauttava ja epätasapainoinen kehitys johtaa väestörakenteen eriytymiseen kuntien välillä, mikä osaltaan vaikuttaa esimerkiksi kuntien erilaistuvaan veropohjaan ja palveluiden kysyntään. Muuttovirtojen eriytyminen kuntien välillä nostaa esille tarpeen huomioida muuttajien asumistoiveet nykyistä paremmin ja tiivistää yhteistyötä aluetasolla ja kuntien välillä.