Browsing by Subject "Hollanti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kivi, Marjo (2000)
    Tutkimuksen tehtävänä on selvittää suomalaisten ja hollantilaisten ansiotyössä olevien sekä työelämään viiden vuoden sisällä siirtyvien osa-aikatyöhalukkuutta. Maat valikoituivat tutkimukseen sen perusteella, että Hollannissa osa-aikatyötä tehdään Euroopan eniten ja Suomessa Euroopan vähiten. Tutkimuksen teoriaosuuden alussa osa-aikatyö liitetään epätyypillisiin työmuotoihin. Tämän jälkeen tarkastellaan joustavuutta työmarkkinoilla ja todetaan, että useissa maissa sekä yritykset että valtio ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään työmarkkinoiden joustavampaa toimintaa, jonka seurauksena muun muassa osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet. Tämän jälkeen todetaan, että niin joustavan yrityksen mallin kuin lohkoutumisteorioidenkin mukaan osa-aikaiset työt kuuluvat niin sanottuun perifeeriseen tai sekundääriseen työmarkkinalohkoon, jota luonnehtii epävarmuus työpaikan pysyvyydestä, palkkatason alhaisuus, heikot työolosuhteet, olemattomat etenemismahdollisuudet, vähäinen työsuhdeturva ja ja suuri työttömyysriski. Sitten tarkastellaan laajemmin itse osa-aikatyötä ja sen eri muotoja ja sen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Valtioiden harjoittaman joustavuuspolitiikan seurauksena epätyypilliset työsuhteet tulevat vääjäämättä lisääntymään. Onkin tärkeää selvittää, ovatko työntekijät valmiita epätyypillisiin työsuhteisiin. Tämä onkin yksi tutkimuksen taustalla vaikuttavistä motiiveista. Empiirisenä aineistona käytetään osaa Euroopan unionin alaisen tutkimuslaitoksen European Foundation for Improvement Living and Working Conditions:n suorittamasta tutkimuksesta Work Options - Who Wants to work. Haastattelut suoritettiin keväällä ja kesällä 1998. Tutkimuksen perusjoukkona ovat suomalaiset ja hollantilaiset työikäiset (16 - 64 -vuotiaat) henkilöt. Mielenkiinnon kohteena olevia ryhmiä tutkimuksessa on neljä: työlliset (palkansaajat ja yrittäjät), työelämään uudestaan palaavat naiset, työelämään uusina tulevat nuoret sekä työttömät. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään ristiintaulukointeja. Tutkimuksen mukaan hollantilaiset kokoaikatyöntekijät ja parhaillaan ansiotyön ulkopuolella olevat ovat odotetusti suomalaisia osa-aikatyöhalukkampia. Tulokset paljastavat sellaisen yllättävän seikan, että molemmissa maissa osa-aikatyötä vapaaehtoisesti tekevien miesten ja naisten tärkeimpänä motiivina osa-aikaiselle työskentelemiselle on tarve saada enemmän aikaa omalle itselle ja harrastuksille. Molemmissa maissa myös kokoaikatyötä tekevät osa-aikatyöhalukkaat ja työelämään viiden vuoden sisällä saapuvat osa-aikatyöhalukkaat esittivät oman ajan tarvitsemisen tärkeimmäksi osa-aikatyöhalukkuuden motiiviksi. Kuitenkin kaikissa aikaisemmissa osa-aikatyötä käsittelevissä tutkimuksissa osa-aikaisen työskentelemisen tärkeimmäksi syyksi on esitetty sen yhdistettävyys lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksen lopuksi pohditaan mahdollisia syitä siihen, miksi suomalaiset ja hollantilaiset tekevät ja haluavat tehdä osa-aikatöitä niin eri laajuudessa. Suomalaisten ja hollantilaisten naisten erilaisella yhteiskunnallisella asemalla katsotaan olevan merkittävä vaikutus tähän. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet Raija Julkusen ja Jouko Nätin useat teokset sekä Ann Duffy:n ja Norene Pupon, Pertti Koistisen, Efren Cordovan ja Danièle Meuldersin sekä Meuldersin, Olivier Plasmanin ja Robert Plasmanin teokset.