Browsing by Subject "Hongkong"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Itkonen,Karoliina (2002)
    Tutkimuksen päämääränä on tarkastella muutoksia ja jatkuvuutta Hongkongin poliittisessa kulttuurissa siirtymäkauden aikana. Hongkongin poliittista kulttuuria ja demokratisoitumista tarkastellaan kahden eri tason kautta. Nämä ovat poliittisen järjestelmän muodostava makrotaso ja yksilön mikrotaso. Rakenne ja kulttuuri käsitellään toisistaan riippuvaisina muuttujina. Hongkongin poliittiseen järjestelmään ja poliittiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet ulkopuoliset tekijät. Näitä tekijöitä ovat Iso-Britannia ja Kiina, sekä erilliset historialliset tapahtumat, kuten Kiinan ja Iso-Britannian väliset neuvottelut ja Tienanmenin aukion mellakat vuonna 1989. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Dankwart A. Rustowin lineaarista demokratisoitumisen mallia on hyödynnetty tarkasteltaessa kolme eri vaihetta Hongkongin poliittisen kulttuurin kehityksessä ja demokratisoitumisessa. Nämä vaiheet ovat (1) taustavaihe ennen vuotta 1982: demokratisoitumisen lykkääminen apaattisessa poliittisessa kulttuurissa, (2) valmistelevavaihe vuosina 1982-1988: demokratian alku ja massojen mobilisoituminen ja (3) päätösvaihe vuoden 1989 jälkeen: nopea demokraattinen reformi ja muuttuva poliittinen kulttuuri. Demokratisaation dynamiikkaa tarkastellaan käyttämällä Guillermo O’Donnellin ja Philippe Schmitterin analyyttistä viitekehystä, joka on esitetty teoksessa Transitions from Authoritarian Rule: Tentative Conclusions about Uncertain Democracies. Hongkongin poliittista kulttuuria analysoidaan yksilötasolla myös kolmen edellä mainitun vaiheen aikana. Tämä tehdään käyttämällä Gabriel A. Almondin ja Sidney Verban poliittisen kulttuurin näkökulmaa demokratisaatioon. Kyseinen näkökulma on esitelty teoksissa The Civic Culture ja The Civic Culture Revisited. Heidän mikro-behavioralisen näkökulman mukaan on mahdollista selittää maan poliittista kulttuuria tarkastelemalla kansalaisten asenteita poliittisen järjestelmän kolmea eri tasoa kohtaan. Nämä tasot ovat järjestelmätaso, prosessitaso ja politiikkataso. Yksilötasolla tutkimusmetodi on kvantitatiivinen. Tämän osion aineisto muodostuu sekundäärilähteistä, jotka ovat pitkiä ajanjaksoja kartoittavia kyselytutkimuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat muutoksia Hongkongin poliittisessa kulttuurissa. Tämä näkyy poliittisen kulttuurin muuttumisena apaattisesta kohti osallistuvampaa ja monimuotoisempaa poliittista kulttuuria. Demokratisoituminen ei ole ollut täydellistä. Tämä on ollut seurausta ulkoisista ja sisäisistä rajoitteista.
  • Chen, Weijie (Helsingfors universitet, 2013)
    In this paper we derive a dynamic stochastic general equilibrium (DSGE) model, following Gali and Monacelli (2005) for Hong Kong. The model features a small open economy with a currency board. We simulate the model and illustrate impulse response functions, comparing three different monetary rules: PEG, domestic inflation target (DIT) and a Taylor rule. The model is estimated with conventional Bayesian approach, then we perform model comparison of PEG against other two rules, and PEG wins the overwhelming support of the data. Our results show substantial openness of Hong Kong, and firms reset prices roughly every three quarters. Cyclical variations of Hong Kong seem mostly come from productivity and cost push-up shock. Finally a DSGE-VAR model is estimated, results are similar to DSGE model, however, estimated weight parameter indicates that cross equation restrictions are too stylised to capture the essential dynamics of the data than a pure VAR model.
  • Fong, Yuk Kwan (Helsingfors universitet, 2011)
    Hong Kong was once a British colony and has been under the sovereignty of People’s Republic of China (PRC) since 1997. However, some of the unjust practices and colonial legacies are infiltrated into the development ideology as well as the social structures. The construction of intercity express railway project announced in 2008 causing the demolishment of Tsoi Yuen Tsuen, a 'non-indigenous' agricultural village in Hong Kong, was one of the current examples. Tsoi Yuen village was established under the former colonial sovereignty sixty years ago. Approximately 450 populations were affected that they had to relocate their homeland involuntarily. However, these villagers were very attached to their homelands and were unwilling to move, and meanwhile they found that they were absent in the government’s consultation and decision-making process. Soon they began their resistance and demanded for 'No Move! No Demolish!'. Their movement was strongly supported by a group of 'Post-80s generation' and turned into the most important social movement of the city in recent years. In fact, demolition of Tsoi Yuen Village for city development is not an isolated case in the city. Meanwhile the situation is getting worse in Mainland China. I chose the case study of Tsoi Yuen Resistance from 2008 to 2011 for revelation of the complicated colonial history and postcolonial era of Hong Kong. I focused on discussing the Tsoi Yuen Resistance and the Post-80s movement, and how they have exposed the tension between top-down urban planning and development and public movements fighting for a more democratic process in choosing their way of living. Through the study of a village movement which as well as the rationale behind the Post-80s’ support, I hoped to illustrate how this movement has awaken a different sense of living for the new generations in the midst of the high-sounding urban development. It is an opportunity to examine Hong Kong’s colonial epoch in a different perspective: through studying the Tsoi Yuen Village, let them (subalterns) speak for themselves. Furthermore, the significance of this resistance, taking place eleven years after the handover to the PRC, is an important fact that I shall not miss in later discussion. Last but not least, during the resistance, advanced technology and social networks such as Facebook, Twitter, iPhone were used by Post 80s generation to spread the latest information in order to attract public’s concern and participation. Therefore, apart from studying Tsoi Yuen Resistance as a local social movement, I also regard it as a part of the global movement in perusing ecological lifestyle and civil society. How Post 80s’ generation manipulates the global idea in a local context will also be examined.