Browsing by Subject "Hormones"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Vertailemalla harvinaisia identtisiä mutta eripainoisia kaksosia voidaan selvittää lihavuuden vaikutusta aineenvaihduntaan DNA-sekvenssin samankaltaisuudesta riippumatta. Hankinnainen lihavuus vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, hyytymistekijöiden pitoisuuksiin ja tulehdusvälittäjäaineisiin sekä huonontaa endoteelitoimintaa ja altistaa ateroskleroosille. Tutkimusten perusteella rasvakudos on keskeisessä asemassa siinä, miten lihavuuden havaitut haitalliset aineenvaihdunnan muutokset syntyvät. Hankinnainen lihavuus liittyy rasvakudoksessa mitokondriotoiminnan heikentymiseen ja lievään tulehdukseen sekä insuliiniresistenssiin. Nämä muutokset heikentävät rasvakudoksen laajenemiskapasiteettia, jolloin ylimääräinen rasva alkaa varastoitua muihin kudoksiin, kuten maksaan, haimaan ja lihakseen, ja aiheuttaa aineenvaihdunnan laaja-alaisen häiriötilan. Erityisesti maksaan kertyvä rasva näyttää määrittävän lihavuuden haitallista metaboliaa.
-
(2018)Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen. Jo 5 %:n painonpudotus voi parantaa merkittävästi hedelmällisyyttä ja pienentää raskaudenaikaisia riskejä. Pysyvät elämäntapamuutokset näyttävät vaikuttavan merkittävästi myös tulevien jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien ja ympäristövaikutusten kautta. Perusterveydenhuolto on keskeisessä asemassa lihavuuden ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa.Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja toimivia hoitoketjuja.
-
(2016)Background: Pregnancy triggers well-known alterations in maternal glucose and lipid balance but its overall effects on systemic metabolism remain incompletely understood. Methods: Detailed molecular profiles (87 metabolic measures and 37 cytokines) were measured for up to 4260 women (24-49 years, 322 pregnant) from three population-based cohorts in Finland. Circulating molecular concentrations in pregnant women were compared to those in non-pregnant women. Metabolic profiles were also reassessed for 583 women 6 years later to uncover the longitudinal metabolic changes in response to change in the pregnancy status. Results: Compared to non-pregnant women, all lipoprotein subclasses and lipids were markedly increased in pregnant women. The most pronounced differences were observed for the intermediate-density, low-density and high-density lipoprotein triglyceride concentrations. Large differences were also seen for many fatty acids and amino acids. Pregnant women also had higher concentrations of low-grade inflammatory marker glycoprotein acetyls, higher concentrations of interleukin-18 and lower concentrations of interleukin-12p70. The changes in metabolic concentrations for women who were not pregnant at baseline but pregnant 6 years later (or vice versa) matched (or were mirror-images of) the cross-sectional association pattern. Cross-sectional results were consistent across the three cohorts and similar longitudinal changes were seen for 653 women in 4-year and 497 women in 10-year follow-up. For multiple metabolic measures, the changes increased in magnitude across the three trimesters. Conclusions: Pregnancy initiates substantial metabolic and inflammatory changes in the mothers. Comprehensive characterisation of normal pregnancy is important for gaining understanding of the key nutrients for fetal growth and development. These findings also provide a valuable molecular reference in relation to studies of adverse pregnancy outcomes.
-
(2016)Rasvakudos on elimistömme suurin endokriininen elin. Hormonaalinen säätely vaikuttaa rasvakudoksen toimintaan ja kertymiseen, joka on erilaista naisilla ja miehillä sekä kehon eri osissa. Rasvakudos on myös merkittävä steroidihormonien lähde, etenkin vaihdevuosien jälkeen. Lihavuus aiheuttaa rasvakudoksen toiminnassa muutoksia, muun muassa kroonisen tulehdusreaktion. Häiriöt rasvakudoksen toiminnassa voivat olla yhteydessä kroonisten sairauksien, kuten rintasyövän, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien syntyyn ja niiden pahenemiseen. Rasvakudoksen hormonitoiminnan ja rasvasolujen tuottamien välittäjäaineiden, adipokiinien, tutkiminen auttaa ymmärtämään paremmin lihavuuteen liittyvien sairauksien patofysiologiaa ja luo uusia hoitomahdollisuuksia.
-
(2018)Tavanomaisella saunomisella tarkoitetaan esimerkiksi 5–15 minuutin löylyttelyä 80–90 °C:ssa, jonka jälkeen vilvoitellaan. Tällainen saunominen on yleisesti turvallista. Tämä koskee myös terveitä erityisryhmiä (lapset, raskaana olevat, vanhukset) sekä sepelvaltimotautipotilaita ja insuliinia käyttäviä diabetespotilailta. Epidemiologisissa ja kliinisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä etenkin verenkiertoelimistölle edullisista vaikutuksista. Ainakin lievempi lämpöaltistus (infrapuna 60 °C) voi vähentää sydämen vajaatoimintapotilaan oireilua. Terveyshaitat liittyvät lähinnä väärinkäyttöön: liian pitkään, liian kuumassa ja liikaa alkoholia.
