Browsing by Subject "Hospitals, University"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Seppänen, Mikko; Lukkarinen, Heikki (2016)
  • Jahnukainen, Kirsi; Rantanen, Niina; Mannisto, Susanna; Pesola, Jouni; Vuolukka, Kristiina; Niinimäki, Riitta; Arola, Mikko; Lehtinen, Tuula; Lähteenmäki, Päivi (2018)
    Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten seurannan pohjaksi on luotu kolmiportainen riskiluokitus. Sen mukainen myöhäisseuranta on käynnistetty jokaisessa yliopistosairaalassa.
  • Hirvensalo, Eero (2019)
    Tavoiteltaviin uusiin maakuntiin ei voida olettaa syntyvän sellaista viisautta tai säästöpotentiaalia, mitä ei jo voitaisi saavuttaa nykyisten sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon yksiköiden hallinnossa sekä kliinisen osaamisen johdossa.
  • Rihkanen, Heikki; Takala, Annika (2016)
    Lähtö­kohdat Useilla eri­koi­sa­loilla se­kä sai­rauksien lääkkeel­linen hoi­to et­tä toimen­pi­teiden taa­juudet vaihte­levat tervey­den­huollon yksi­köissä. Tä­mä ei välttä­mättä ku­vaa sai­rauksien epä­ta­saista jakau­tu­mista, vaan epäyh­te­näisiä ­hoi­to­pe­rus­teita. Täs­sä tutki­muk­sessa selvi­tettiin kor­va-, ne­nä- ja kurkku­tautien eri­koi­salan taval­listen toimen­pi­teiden mää­rien muu­toksia 2000-lu­vulla ja ver­tailtiin sairaan­hoi­to­piirien suorit­teita väes­töön suhteu­tet­tuna. Sa­malla ar­vioitiin Ter­veyden ja hyvin­voinnin lai­toksen hoitoil­moi­tus­re­kis­terin (Hilmo) luotet­ta­vuutta toimen­pi­de­jak­sojen kuvaa­jana. Mene­telmät Hilmo-re­kis­te­ristä ke­rättiin sairaan­hoi­to­pii­reittäin ai­kuisia kos­kevat tie­dot nielu­ri­sojen pois­ton, ne­nän väli­seinän oi­kaisun ja ne­nän sivuon­te­loiden tähys­tys­leik­kauksen suori­te­mää­ristä vuo­silta 2002–12. Näi­tä luku­määriä ­ver­rattiin sairaa­loiden anes­tesia- ja leikkaus­toi­minnan vertai­sar­vioin­ti­tie­to­kannan (BM-OR) se­kä Hel­singin ja Uu­denmaan sairaan­hoi­to­piirin (HUS) leikkaus­salien toimin­na­noh­jaus­jär­jes­telmän (OPERA) tie­toihin. Tu­lokset Ai­kuisten nielu­ri­sa­leik­kaukset ovat vähen­tyneet 2000-lu­vulla va­jaat 20 % ja ne­nän väli­seinän oikai­su­leik­kaukset run­saat 30 %. Sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rurgian koko­nais­määrä on säi­lynyt en­nallaan. Leikkaus­hoidon toden­nä­köisyys vaih­teli sairaan­hoi­to­pii­reittäin. Konser­va­tii­vi­simman ja aktii­vi­simman sairaan­hoi­to­piirin vä­linen ero oli aikuis­po­tilaan nielu­ri­sa­leik­kauk­sessa yli kaksin­ker­tainen, sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rur­giassa nelin­ker­tainen ja ne­nän väli­seinän oikai­su­leik­kauk­sessa yli kymmen­ker­tainen. Hil­mo- ja BM-OR-tie­to­kan­tojen vä­linen korre­laatio vuo­sina 2010–12 oli erittäin hy­vä. Pää­telmät Aikui­sille suori­tetut ne­nän väli­seinän oi­kaisu, nielu­ri­sa­leikkaus ja sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rurgia edus­tavat toimen­pi­teitä, joi­ta teh­dään kai­kissa eri­kois­sai­raan­hoidon yksi­köissä. Kun­kin toimen­piteen yleisyys vaih­teli sairaan­hoi­to­pii­ristä toi­seen ja väes­töön suhteu­tettu ero saat­toi ol­la monin­ker­tainen. Toden­nä­köi­sesti hoi­toon oh­jaus, mieli­piteet ja re­surssit määrit­te­levät leikkau­sai­heita ole­tettua enemmän.
  • Rautava, Päivi; Pitkäranta, Anne; Vanninen, Esko; Kaarteenaho, Riitta; Laitinen, Tarja (2019)
    Rekisteritietojen yhdistäminen ei ole vain tekninen ongelma, vaan edellyttää myös sisällön yhteismitallisuutta. Paras kliinisen ¬informatiikan osaaminen on yliopistosairaaloissa. Sitä ei pidä heittää hukkaan.
  • Kasari, Sonja; Pitkäranta, Anne (2018)
    Tutkimuksista on tiedotettu vain sen verran, kuin tutkija on katsonut välttämättömäksi.
  • Rovamo, Liisa; Suominen, Pertti (2016)
    Lähtökohdat Suomessa hyvin ennenaikaisten (alle 32 raskausviikkoa) ja vaikeasti poikkeavien lasten synnytykset on ­keskitetty yliopistosairaaloihin. Vastasyntyneiden siirto hoitoon toiseen sairaalaan on lähettävän sairaalan vastuulla. Selvitimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueen eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen (HUS-Erva) vastasyntyneiden sairaalasiirtojen määriä ja mahdollisia haittatapahtumia. Lisäksi selvitimme ennen siirtoa annettua hoitoa sekä lasten selviytymistä tehohoidon jälkeen. Menetelmät Tiedot kerättiin prospektiivisesti kuljetuksen aikana täytetyillä lomakkeilla 1.2.–31.7.2012. Potilastietoja ­täydennettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan potilastietojärjestelmistä. Tulokset Kaikkiaan vastasyntyneiden siirtokuljetuksia tehtiin 361. Eniten tehtiin paluusiirtoja yliopistosairaalan teho-osastolta omiin sairaaloihin jatkohoitoon, kaikkiaan 228 (63,2 % kuljetuksista). Muista sairaaloista yliopisto­sairaalaan lisätutkimuksiin, toimenpiteisiin tai sairauden vuoksi jatkohoitoon siirrettiin 83 vastasyntynyttä (23,0 % kuljetuksista). HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan vastasyntyneiden ja lasten teho-osastoille siirrettiin 50 vakavasti sairasta vastasyntynyttä (13,8 % kuljetuksista) seitsemästä synnytyssairaalasta. Yleisimmät hätäsiirtojen syyt olivat hengitysvaikeus (26 lasta), rakenteelliset poikkeavuudet kuten palleatyrä tai sydänvika (13 lasta) sekä hapenpuute synnytyksen yhteydessä (11 lasta). Hengityksen tukena oli hengityskonehoito 34 lapsella, nenäylipainehoito 7 lapsella, ja lisähappea happiviiksillä sai 4 lasta. Hätäsiirtojen aikaisia haittatapahtumia raportoitiin 20 siirrossa (40 %), ja niistä kaksi oli henkeä uhkaavia (intubaatioputken ulosluiskahtaminen ja hengityskoneen toimimattomuus). Hätäsiirtoihin osallistui 29 eri lääkäriä ja sama lääkäri osallistui kuljetukseen 1–4 kertaa. Muu kuljetuksiin ­osallistunut henkilöstö vaihtui jokaisessa siirrossa. Kaikissa siirroissa oli yksi tai useampia haittatapahtumia 55 eri siirrossa (15,2 %). Haittatapahtumista 72 % oli merkittäviä. Haitat liittyivät lapsen sairauteen, kuljetuskaappiin ja ambulanssiin. Päätelmät Huonokuntoisen vastasyntyneen syntyminen vähäisen riskin synnytyksiä hoitavassa synnytyssairaalassa on harvinaista. Synnytyssairaaloista tapahtuneisiin siirtoihin osallistui lähes aina eri henkilöstö, joten kokemusta ei juurikaan kertynyt yksilö- tai ryhmätasolle. HUS-Erva-alueella tarvittaisiin lisää koulutusta ja yliopistosairaalaan siirtokuljetuksiin erikoistunut henkilöstö, joka noutaisi vakavasti sairaat vastasyntyneet lähialueen synnytys­sairaaloista.
  • Tanner, Lauri; Tuominen, Juha; Luoma, Ilkka; Honga, Göran; Martikainen, Tarmo; Miettunen, Risto (2020)
    Yliopistollisen sairaalan toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä lääkärikoulutusta antavan yliopiston kanssa. Tämän yhteistyön perusta täytyy löytyä lainsäädännöstä jatkossakin.