Browsing by Subject "Hydroxymethylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Loukovaara, Sirpa; Gucciardo, Erika; Korhonen, Ani; Öhman, Tiina; Kauppinen, Anu (2022)
    Verkkokalvon irtauma on näköä uhkaava sairaus, jossa solu- ja molekyylitason muutokset aiheuttavat akuutin tulehdusreaktion ja irtaantuneen verkkokalvon hapenpuutteen. Verkkokalvon irtauman hoidon kehitys perustuu edistyneen silmäkirurgian lisäksi lasiais- ja verkkokalvosairauksien solu- ja molekyylitason perusmekanismien ymmärtämiseen. Pitkittyneessä verkkokalvon irtaumassa syntyneen kollageenin ja muiden sidekudoskomponenttien hajotus häiriintyy ja kehittyy pysyvä kudosvaurio, proliferatiivinen vitreoretinopatia. Proteomiikkatutkimusten lisäksi transkriptomiikka, epigenomiikka ja metabolomiikka ovat lisänneet ymmärrystä verkkokalvon irtaumaan liittyvistä arpimuodostusmekanismeista. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kolesterolipitoisuutta pienentävät statiinit saattavat hillitä akuutin vaiheen tulehdusreaktioita, vähentää lasiaisen tulehduksellista sytokiinituotantoa ja parantaa verkkokalvon irtauman leikkausennustetta.
  • Ivaska, Vilma (Helsingin yliopisto, 2023)
    Statins are 3-hydroxy-3-methylglutaryl coenzyme A reductase (HMG-CoA reductase) inhibitors, and they are used in the treatment of hypercholesterolemia. Statins compete with 3-hydroxy-3-methylglutaryl coenzyme A (HMG-CoA) for binding to HMG-CoA reductase and this way inhibit the cholesterol synthesis in the liver. Statins appear in lactone or hydroxy acid forms, and they are active in the acid form. Statins are usually administered with their hydroxy acid form except simvastatin and in this experiment only acid forms of statins were tested. The aim of this study was to compare the pharmacodynamic effects of statin acids and to determine their half maximal inhibitory concentration (IC50 value) towards their target, HMG-CoA reductase. These experiments were performed with atorvastatin, 2-hydroxyatorvastatin, 4-hydroxyatorvastatin, 3R,5S-fluvastatin, 3S,5R-fluvastatin, pitavastatin, pravastatin, rosuvastatin and simvastatin acid. To discover the optimal reaction conditions, first some preliminary experiments including time linearity and enzyme kinetics experiments were performed. In the inhibitory experiments different concentrations of the statins were incubated with HMG-CoA (20 µM), HMG-CoA reductase (0.9 µg/ml) and nicotinamide adenine dinucleotide phosphate (NADPH) in phosphate buffer (0.1 M). All samples were analyzed by liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS analysis). Results from the preliminary experiments and statin IC50 values were determined using nonlinear regression. Most of the statins inhibited HMG-CoA reductase with 50% inhibitory concentrations of 3-20 nM. These inhibition experiments also offered some new information about the metabolites of atorvastatin indicating that 2-hydroxyatorvastatin has similar inhibitory effects as atorvastatin while 4-hydroxyatorvastin seemed to be considerably less active. In the present experiment the IC50 value for 3R,5S-fluvastatin was much smaller than the IC50 value for 3S,5R-fluvastatin indicating that 3S,5R-fluvastatin is inactive. In conclusion, the results from these inhibitory experiments were mostly in line with the results from the previous measurements described in the literature.
  • Matikainen, Niina; Taskinen, Marja-Riitta (2020)
  • Syvänne, Mikko; Strandberg, Timo (2018)
  • Strandberg, Timo; Vanhanen, Hannu (2021)
  • Keränen, Emmi (Helsingfors universitet, 2015)
    Familiaalinen hyperkolesterolemia on dominantisti periytyvä LDL-reseptorin sairaus, joka johtaa plasman kohonneeseen LDL-kolesterolipitoisuuteen ja aiheuttaa hoitamattomana varhaista ateroskleroosia ja sepelvaltimotautia. Tauti on lapsuudessa usein oireeton ja alidiagnosoitu. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella HYKS Lastenklinikalla vuosina 2013–2014 hoidettuja FH-potilaita ja selvittää miten jo diagnosoidut potilaat ovat päätyneet erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä auttaa selvittämään nykykäytäntöjen toimivuutta ja sitä, mitä niissä voitaisiin parantaa. Toisena tavoitteena oli tutkia hoidon vaikutuksia ja hyötyä potilaille. Aineisto koostui 76:sta FH-diagnoosin saaneesta lapsipotilaasta, joista enemmistö (63,2 %) oli tyttöjä. Tutkimus suoritettiin keräämällä tietoja sähköisistä sairaskertomuksista sekä HUS:n ja HUSLAB:n tietokannoista. Tutkimuksessa selvisi, että 75 % potilaista oli tullut hoitoon sukulaisella diagnosoidun FH:n johdosta joko suoraan tai siten, että potilaan lipidiarvoja oli ensin seurattu ja poikkeavien arvojen löydyttyä oli tehty lähete erikoissairaanhoitoon. Lisäksi havaittiin, että lääkitystä saaneilla plasman kokonaiskolesteroli oli laskenut keskimäärin 28,2 % ja LDL-kolesteroli 34,4 %. Potilaista 53,9 %:lla plasman LDL-kolesteroli oli lopputilanteessa ≤ 4,0 mmol/l, mutta vain 36,8 % oli saavuttanut kansainvälisen tavoitearvon (3,5 mmol/l).
  • Tarkiainen, Katriina; Lehtisalo, Minna; Niemi, Mikko (2021)
    Lääkehoitoihin vaikuttavien geenien tutkiminen voi auttaa suunnittelemaan potilaalle sopivan lääkehoidon ja ehkäisemään lääkehoitojen haittavaikutuksia tai parantamaan hoidon tehoa.
  • Nevalainen, Olli; Myllykangas, Markku (2022)
    • Luotettavin arvio hoidon tehosta saadaan meta-analyysistä, joka perustuu satunnaistettuihin hoitokokeisiin. • Päätetapahtumanäytön tulisi olla potilaalle merkityksellistä, kuten ennalta- ehkäisevässä hoidossa vähenemä sairastavuudessa tai kuolleisuudessa, eikä pelkkä muutos tapahtumien riskiä kuvaavissa korvikemuuttujissa. • Absoluuttisena vaikutuksena mitattuna ennaltaehkäisevästä hoidosta hyötyy todennäköisemmin suuremman kuin pienemmän sairastumisriskin potilas.
  • Vuorio, Alpo; Jauhiainen, Matti; Kovanen, Petri T. (2020)
    Lipoproteiini (a) [Lp(a)] on LDL:n kaltainen kolesterolia kuljettava aterotromboottinen seerumin lipoproteiini ja ateroskleroottisen valtimotaudin itsenäinen riskitekijä. Ihmisten Lp(a)-pitoisuudet vaihtelevat suuresti ja määräytyvät pääosin perinnöllisesti. Suurentunut Lp(a)-pitoisuus liittyy sepelvaltimotautiin, sydän- ja aivoinfarktiin, perifeeriseen valtimotautiin ja aorttaläpän ahtaumaan. Seerumin Lp(a)-pitoisuuden mittaamista suositellaan erityisesti familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) yhteydessä sekä silloin, kun potilaan suvussa on varhaisia valtimotautitapauksia tai potilaan valtimotautien kokonaisriski on suuri tai erittäin suuri. Statiinilääkitys ei pienennä Lp(a)-pitoisuutta. Sen sijaan LDL-kolesterolipitoisuutta voimakkaasti pienentävät PCSK9:n estäjät pienentävät Lp(a)-pitoisuutta noin 30 % ja näyttävät pienentävän valtimotautiriskiä myös tätä kautta. Lähivuosina markkinoille on tulossa seerumin Lp(a)-pitoisuutta erittäin tehokkaasti pienentäviä RNA:han kohdentuvia täsmälääkkeitä.
  • Huupponen, Risto; Korhonen, Maarit Jaana; Strandberg, Timo (2018)
    Statiinihoitoon sitoutumista heikentää eniten haittojen pelko. Siksi lääkehoidon tavoitteista, hyödyistä jatoimintatavoista haittoja epäiltäessä kannattaa kertoa jo hoitoa aloitettaessa.
  • Strandberg, Timo; Nieminen, Tuomo (2016)
  • Tikkanen, Matti J. (2019)
    Statiinilääkitykseen yhdistettynä PCSK9-estäjät pienentävät LDL-kolesterolipitoisuutta ennennäkemättömän pieneksi. Hoitotutkimuksissa sydän- ja verisuonitapahtumat vähenevät entisestään, kun LDL-kolesterolipitoisuus lähestyy nollaa. Vielä ei tiedetä, joudutaanko tästä hyödystä maksamaan jokin hinta haittoina
  • Pitkälä, Kaisu; Strandberg, Timo (2018)
  • Strandberg, Timo (2020)
  • Strandberg, Timo (2023)
    • Statiinihoito on vankasti näyttöön perustuvaa ja hyvin siedettyä valtimotautien ehkäisyssä. Siitä huolimatta sitä käytetään liian vähän ja hoitoon sitoutuminen on puutteellista. • Keskeinen syy on niin sanottu statiini-intoleranssi: etenkin lihasoireidentakia hoito usein keskeytetään. • Kontrolloiduissa tutkimuksissa statiinien haitat eivät juuri eroa lumeenhaitoista. Statiini-intoleranssin taustalla onkin yleensä kielteinen lumevaikutus eli noseboilmiö. • Potilaan ilmoittamat oireet on otettava vakavasti ja niiden syy on selvitettävä potilaalle, jotta hyödyllinen ja edullinen hoito ei jää turhaan käyttämättä.
  • Strandberg, Timo (2020)
  • Kahri, Juhani (2018)
  • Vuorio, Alpo; Strandberg, Timo; Kovanen, Petri T. (2020)
  • Strandberg, Timo (2017)
    Statiinihoito on 30 vuoden aikana osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi keinoksi pienentää ¬LDL-kolesterolitasoa ja vähentää valtimosairauksien riskiä sekä terveillä henkilöillä että erilaisissa -potilasryhmissä. Statiinihoitoon liittyy suurentunut lihasoireiden ja diabeteksen riski, mutta hyödyt ylittävät selvästi haitat. Statiinihoito on yleistä, ja lääkitystä käyttävillä voi esiintyä monia muitakin oireita ja sairauksia, mutta lähes poikkeuksetta syy-yhteys statiiniin on varmistamatta. Usein taustalla on negatiivinen lumevaikutus eli ¬nosebo-ilmiö. Uusista dyslipidemialääkkeistä PCSK9:n estäjät näyttävät tehokkailta ja turvallisilta. Ne tuovat uusia ¬mahdollisuuksia vaikeiden dyslipidemioiden ja suurimman riskin potilaiden hoitoon. Käyttöä rajoittaa kuitenkin hinta.