Browsing by Subject "Hypersensitivity"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Jantunen, Juha; Haahtela, Tari; Salimäki, Johanna; Pelkonen, Anna; Mäkelä, Mika; Kauppi, Paula (2018)
    Lähtökohdat Apteekeissa on seurattu barometrikyselyillä astma- tai allergialääkkeitä ostavien potilaiden oireita sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä. Menetelmät Kyselyyn osallistui 956 ostajaa vuonna 2016 ja 1 114 vuonna 2010; Vastaajista 60 %:lla ja 59 %:lla oli oikeus erityiskorvaukseen pysyvästä astmalääkityksestä. Vertasimme heidän ilmoittamaansa oireiden vaikeutta. Tulokset Vuonna 2016 vastaajista 2,5 % arvioi astmansa vaikeaksi, vuonna 2010 luku oli 3,8 %. Vaikeita allergiaoireita, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista oli merkitsevästi vähemmän vuonna 2016. Lähes joka yö astmaoireisiin heränneiden määrä väheni 15 %:sta 8 %:iin. Päivystyskäyntejä astman vuoksi oli vuoden aikana 16 %:lla ja sairaalahoitoja 6 %:lla vuonna 2016 vastanneista. Päätelmät Astmaa sairastavien vointi on Suomessa parantunut ja vain pienellä osalla tauti on vaikea. ¬Kansallisen allergiaohjelman aikana 2010–16 oireilu on edelleen hieman lieventynyt. Päivystyskäyntejä ja sairaalahoidon tarvetta voidaan vielä vähentää.
  • Haahtela, Tari (2016)
  • Erhola, Marina; Vasankari, Tuula; Jormanainen, Vesa; Toppila-Salmi, Sanna; Herrala, Jaakko; Haahtela, Tari (2019)
  • Haahtela, Tari Markku Kallevi; Valovirta, Erkka; Saarinen, Kimmo; Jantunen, Juha; Kauppi, Paula; Pelkonen, Anna Susanna; Lindström, Irmeli; Tommila, Erja; Petman, Leena; Ketola, Tuula; Mäkinen-Kiljunen, Soili; Csonka, Peter; Hellemaa, Paula; Pajunen, Sirpa; Puolanne, Mervi; Repo, Ilkka; Salava, Alexander; Savolainen, Johannes; Laatikainen, Tiina; Linna, Miika; von Hertzen, Leena C.; Abdulla Hama Salih, Krista; Hannuksela, Matti; Vasankari, Tuula; Mäkelä, Mika J (2020)
    Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.
  • Kauppi, Paula; Kukkonen, Anna Kaarina (2017)
    Jos allergiset nuha-, silmä- ja astmaoireet ovat vaikeita vuodesta toiseen tavanomaisesta lääkityksestä ¬huolimatta, IgE-välitteiseen allergiaan voidaan antaa siedätyshoitoa. Yleisimmät hoidon aiheet ovat koivu- ja timoteiallergia. Myös eläimille voidaan siedättää, jos tavanomaisen allergialääkityksen teho on riittämätön eikä kontaktia eläimiin pysty kohtuudella välttämään tai jos jo epäsuora kontakti aiheuttaa oireita. Pistiäisallergia on harvinainen, mutta erityinen siedätyshoidon aihe, sillä ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttama anafylaktinen reaktio voi olla hengenvaarallinen.
  • Haahtela, Tari; Hanski, Ilkka; Von Hertzen, Leena; Jousilahti, Pekka; Laatikainen, Tiina; Mäkelä, Mika J.; Puska, Pekka; Reijula, Kari; Saarinen, Kimmo; Vartiainen, Erkki; Vasankari, Tuula; Virtanen, Suvi (2017)
  • Wei, Hong; Wu, Hai-Yun; Chen, Zuyue; Ma, Ai-Niu; Mao, Xiao-Fang; Li, Teng-Fei; Li, Xin-Yan; Wang, Yong-Xiang; Pertovaara, Antti (2016)
    Spinal transient receptor potential ankyrin 1 (TRPA1) channel is associated with various pain hypersensitivity conditions. Spinally, TRPA1 is expressed by central terminals of nociceptive nerve fibers and astrocytes. Among potential endogenous agonists of TRPA1 is H2O2 generated by D-amino acid oxidase (DAAO) in astrocytes. Here we studied whether prolonged block of the spinal TRPA1 or astrocytes starting at time of injury attenuates development and/or maintenance of neuropathic hypersensitivity. Additionally, TRPA1 and DAAO mRNA were determined in the dorsal root ganglion (DRG) and spinal dorsal horn (SDH). Experiments were performed in rats with spared nerve injury (SNI) and chronic intrathecal catheter. Drugs were administered twice daily for the first seven injury days or only once seven days after injury. Mechanical hypersensitivity was assessed with monofilaments. Acute and prolonged treatment with Chembridge-5861528 (a TRPA1 antagonist), carbenoxolone (an inhibitor of activated astrocytes), or gabapentin (a comparison drug) attenuated tactile allodynia-like responses evoked by low (2 g) stimulus. However, antihypersensitivity effect of these compounds was short of significance at a high (15 g) stimulus intensity. No preemptive effects were observed. In healthy controls, carbenoxolone failed to prevent hypersensitivity induced by spinal cinnamaldehyde, a TRPA1 agonist TRPA1 and DAAO mRNA in the DRG but not SDH were slightly increased in SNI, independent of drug treatment The results indicate that prolonged peri-injury block of spinal TRPA1 or inhibition of spinal astrocyte activation attenuates maintenance but not development of mechanical (tactile allodynia-like) hypersensitivity after nerve injury. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.
  • Kauppila, Tiina; Heikkinen, Markku; Mäkelä, Mika; Merras-Salmio, Laura (2019)
    Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt kansainvälisesti 20 viime vuoden aikana. Esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa. Raskaudenaikaisilla ja varhaislapsuuden tapahtumilla saattaa olla vaikutusta taudin kehittymiseen. Tautia esiintyy useimmiten atooppisia sairauksia sairastavilla potilailla, ja se on yleisempi pojilla sekä miehillä. Yleisimmin tauti diagnosoidaan nuorella aikuisiällä.
  • Kauppi, Paula; Kukkonen, Anna Kaarina; Alakoskela, Juha-Matti; Pelkonen, Anna; Mäkelä, Mika; Liippo, Jussi (2019)
    Ampiainen aiheuttaa Suomessa suurimman osan pistiäisen pistoihin liittyvistä anafylaksioista. Diagnostiikka on tärkeää sekä pistiäisen tunnistamiseksi että herkistymisen osoittamiseksi. Allergian osoittamiseen käytetään immunoglobuliini E -luokan vasta-aineita ampiaisen ja mehiläisen myrkylle sekä niiden allergeenikomponenteille. Kaikilta yleisreaktion saaneilta tutkitaan seerumin tryptaasin perustaso mastosytoosin poissulkemiseksi. Siedätyshoitoa suositellaan niille, jotka ovat saaneet piston yhteydessä yleistyneen allergisen reaktion.
  • Haahtela, Tari; Renkonen, Risto (2017)
  • Lindström, Irmeli; Karvala, Kirsi; Karjalainen, Jussi; Kilpeläinen, Maritta; Piirilä, Päivi; Sauni, Riitta; Tuomisto, Leena E.; Suojalehto, Hille (2019)
    Työterveyshuollossa tehdään alku- ja määräaikaistarkastuksia työntekijöille, jotka altistuvat hengitysteitse astmaa aiheuttaville tekijöille. Keskeistä on selvittää hengitystieoireet. Oireettomille tehdään vain harvoin spirometria ja allergiatutkimukset. Spirometriaan liitetään aina bronkodilataatiokoe. Jos epäillään ammattitautia, potilas lähetetään tutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai erikoissairaanhoitoon.