Browsing by Subject "Iijoki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Holmberg, Linda (Hydrografinen toimisto, 1935)
    Hydrografisen toimiston tiedonantoja 5
  • Koivusaari, Pirjo; Tejesvi, Mysore V.; Tolkkinen, Mikko; Markkola, Annamari; Mykrä, Heikki; Pirttilä, Anna Maria (MDPI, 2019)
    Frontiers in Microbiology 10:651
    Biomass production and decomposition are key processes in ecology, where plants are primarily responsible for production and microbes act in decomposition. Trees harbor foliar microfungi living on and inside leaf tissues, epiphytes, and endophytes, respectively. Early researchers hypothesized that all fungal endophytes are parasites or latent saprophytes, which slowly colonize the leaf tissues for decomposition. While this has been proven for some strains in the terrestrial environment, it is not known whether foliar microfungi from terrestrial origin can survive or perform decomposition in the aquatic environment. On the other hand, aquatic hyphomycetes, fungi which decompose organic material in stream environments, have been suggested to have a plant-associated life phase. Our aim was to study how much the fungal communities of leaves and litter submerged in streams overlap. Ergosterol content on litter, which is an estimator of fungal biomass, was 5–14 times higher in submerged litter than in senescent leaves, indicating active fungal colonization. Leaves generally harbored a different microbiome prior to than after submergence in streams. The Chao1 richness was significantly higher (93.7 vs. 60.7, p = 0.004) and there were more observed operational taxonomic units (OTUs) (78.3 vs. 47.4, p = 0.004) in senescent leaves than in stream-immersed litter. There were more Leotiomycetes (9%, p = 0.014) in the litter. We identified a group of 35 fungi (65%) with both plant- and water-associated lifestyles. Of these, eight taxa had no previous references to water, such as lichenicolous fungi. Six OTUs were classified within Glomeromycota, known as obligate root symbionts with no previous records from leaves. Five members of Basidiomycota, which are rare in aquatic environments, were identified in the stream-immersed litter only. Overall, our study demonstrates that foliar microfungi contribute to fungal diversity in submerged litter.
  • Karjalainen, Timo P.; Rytkönen, Anne-Mari; Marttunen, Mika; Mäki-Petäys, Aki; Autti, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 11/2011
    Iijoki oli yksi Suomen tärkeimmistä lohijoista. Iijoen alajuoksulle vuosina 1961–71 rakennetut voimalaitokset estävät vaelluskalojen nousun poikastuotantoalueille, joita on arvioitu olevan 600–800 hehtaaria. Jokivarren asukkaat ovat toivoneet vaelluskalojen palauttamista ja myös vesienhoitotyössä tämä on asetettu tavoitteeksi. Palauttamisen kiireellisyyttä on perusteltu sillä, että Iijoella on mahdollisuus palauttaa viljelyssä säilyneet vaelluskalakannat (lohi, meritaimen ja vaellussiika) takaisin luonnonkiertoon ja luonnonvalinnan kohteeksi. Tämä raportti on valmistunut osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta (2008–2010), jonka päätavoitteena oli vaelluskalojen luonnonvaraisen lisääntymisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittaminen. Raportissa kuvatussa monitavoitearviointityössä selvitettiin vaihtoehtoja vaelluskalakantojen palauttamiseksi sekä arvioitiin järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi niiden hyötyjä, haittoja, kustannuksia ja toteutettavuutta. Lisäksi selvitettiin tietokoneavusteisten haastatteluiden (25 kpl) avulla eri sidosryhmien suhtautumista kolmeen erilaiseen vaihtoehtoon ja niiden vaikutuksia koskeviin asiantuntija-arvioihin. Vaihtoehtoina olivat lohikalojen siirto patojen yläpuolelle ja kaksi kalatievaihtoehtoa. Monitavoitearvioinnissa haastateltavat näkivät parhaimmaksi vaihtoehdon, jossa rakennetaan kalatiet ja toteutetaan muita kalakantojen kotiuttamistoimia laajamittaisina. Ylisiirtovaihtoehto on kustannuksiltaan edullisin ja taloudellisesti kannattavin jos aluetaloudellisia hyötyjä ei oteta tarkastelulussa huomioon. Kalatievaihtoehdot ovat kustannuksiltaan kalleimpia kalateiden rakentamisen vuoksi, mutta myös hyödyt ovat suurimmat; aluetaloushyödyt mukaan lukien laaja kalatievaihtoehto on taloudellisesti kannattavin. Kalateiden rakentamista puoltavat ennen kaikkea vaelluskalojen elinkierron palautuminen, vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen sekä vaikutukset paikallisidentiteettiin, kalastusmatkailuun ja alueen vetovoimaisuuteen. Vaelluskalojen palauttamisen suurimmat epävarmuudet liittyvät Itämeren tilan kehitykseen ja kalastuksen sääntelyyn. Iijoen monitavoitearvioinnissa oli kyse keskeisten sidosryhmien osallistumis- ja oppimisprosessista, ja saadun palautteen perusteella tässä onnistuttiin hyvin. Arvioinnin avulla tunnistettiin keskeiset näkemyserot ja niiden syyt. Lopputuloksena on suunnittelutilanteen ja eri osapuolten tavoitteiden parempi ymmärtäminen. Tämä auttaa hyväksyttävien ratkaisujen löytämisessa Iijoen lisäksi muillakin rakennetuilla joilla.