Browsing by Subject "Infant"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 53
  • Venäläinen, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan lapsuudenaikaisia syitä ei olla aikaisemmin tutkittu Suomessa. Kansainvälisiä tutkimuksia etiologioiden yleisyyksistä on tehty vähän. Tässä rekisteritutkimuksessa olen selvittänyt lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan syitä lapsuudessa sekä eri etiologioiden yleisyyden ajallista muuttumista. Aineisto koostuu potilaista, joilla oli vähintään yksi hoitokäynti Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Lastenklinikalla tammikuun 1985 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa sairastavat potilaat haettiin HYKSin sähköisestä potilastietojärjestelmästä ICD-9 ja -10-tautiluokitusten koodeilla. Sisäänottokriteerit täyttivät kliinistä ja kroonista lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa sairastavat lapsena diagnosoidut potilaat. Potilaat saivat diagnoosinsa vuosina 1958-2016. Tutkimuksessa löytyi 170 lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa (AI) sairastavaa potilasta. Kaksi yleisintä syytä AI:lle olivat synnynnäinen lisämunuaishyperplasia, jota sairasti 65 potilasta, sekä tyypin 1 autoimmuunipolyendokrinopatia (APECED eli APS-1) 47 potilaalla. Muut tautietiologiat olivat aivolisäkkeen vajaatoiminta (16 potilasta), isoloitunut autoimmuuniadrenaliitti (11), keskushermoston leikkaukset (9), tyypin 2 autoimmuunipolyendokrinopatia (5), adrenoleukodystrofia (4), isoloitunut adrenokortikotropiinivaje (4), määrittelemätön lisämunuaislama (4), lääkkeiden sivuvaikutus (4) sekä synnynnäinen lisämunuaisten hypoplasia (1). Vain kolme uutta APECED-tapausta diagnosoitiin vuosina 2000-2016. Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia oli suurin etiologinen AI-ryhmä, mikä vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Sen suurta osuutta voi selittää tyttöjen virilisaation korjausleikkausten keskittyminen HYKSiin. APECEDin osuus oli suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Taustalla voivat olla taudin kuuluminen suomalaiseen tautiperintöön sekä muiden sairaanhoitopiirien potilaiden tutkimuskäynnit Lastenklinikalla. Primaarinen lisämunuaisen vajaatoiminta oli yleisempää kuin sekundaarinen, kuten kansainvälisissä lasten vajaatoimintaa selvittäneissä tutkimuksissakin on todettu. Osasyynä voi olla myös hoitavien lääkärien käyttämien sekundaarisen vajaatoiminnan ICD-koodien vaihtelevuus.
  • Malmström, Kristiina; Lehto, Maili; Majuri, Marja-Leena; Paavonen, Timo; Sarna, Seppo; Pelkonen, Anna S.; Malmberg, L. Pekka; Lindahl, Harry; Kajosaari, Merja; Saglani, Sejal; Alenius, Harri; Makela, Mika J. (2014)
    Background: Few data are available about the inflammatory cytokine profile of bronchoalveolar lavage (BAL) from young children with frequent wheeze. The first aim was to investigate the BAL cellular and cytokine profiles in infants with recurrent lower respiratory symptoms in whom bronchoscopy was indicated for clinical symptom evaluation. The second aim was to relate the BAL results with the histological findings of the endobronchial carina biopsies. Methods: Thirty-nine infants (median age 0.9 years) underwent lung function testing by whole-body plethysmography prior to the bronchoscopy. The BAL differential cell counts and cytokine levels were quantified. These findings were compared with the histological findings of the endobronchial carina biopsies. Results: The differential cytology reflected mainly that described for healthy infants with lymphocyte counts at the upper range level. A positive association between BAL CD8+ lymphocytes and neutrophils and endobronchial reticular basement membrane was found. Detectable levels of pro-inflammatory cytokine proteins IL-1 beta, IL-17A, IL-18, IL-23, and IL-33 were found, whereas levels of Th2-type cytokine proteins were low. Frequent wheeze was the only clinical characteristic significantly related to detectable combined pro-inflammatory cytokine profile. Lung function did not correlate with any cytokine. Conclusions: A positive association between BAL CD8+ lymphocytes and neutrophils and endobronchial reticular basement thickness was found. Detectable production of pro-inflammatory cytokines associated positively with frequent wheeze.
  • Blazevic, Vesna; Malm, Maria; Honkanen, Hanna; Knip, Mikael; Hyoty, Heikki; Vesikari, Timo (2016)
    The burden of norovirus (NoV) gastroenteritis is substantial in young children. Maternal antibodies are thought to protect a child from NoV infection in early infancy but subsequent development of NoV-specific protective immunity in children is still largely unexplored. We have determined NoV-specific antibody seroconversion to GII.4 virus-like particles as an indicator of NoV infection in two children prospectively followed from birth to eight years of age. Blocking activity and affinity maturation of maternal and serum IgG antibodies were evaluated. Our results show that multiple infections occur in children up to eight years of age. The titer, blocking activity and avidity of maternal antibodies determined susceptibility of an infant to NoV infection. NoV GII.4-specific antibodies with high blocking potential and avidity were developed at two to three years of age and were retained throughout the follow-up. Subsequent NoV infections may have contributed to the duration of protective NoV-specific immune responses that lasted for several years. This study adds to current understanding of the duration of passive protection by maternal antibodies and the duration and quality of acquired immunity following primary and subsequent NoV infections in infants and young children, who are the main target group for NoV vaccine development. (C) 2016 The Authors. Published by Elsevier Masson SAS on behalf of Institut Pasteur.
  • Gaily, Eija; Roivainen, Reina (2018)
    Dravet’n oireyhtymä on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen tavallisin syy on hermosolujen natriumkanavien toimintaa säätelevän SCN1A-geenin virhe. Sairaus alkaa infektioon, rokotukseen tai muuhun lämmönnousuun liittyvillä pitkittyneillä kuumekouristuksilla ensimmäisen ikävuoden aikana. Vaikea epilepsia on tunnetuin oire, mutta useimmilla on myös vaikeita kognitiivisia ja motorisia häiriöitä. Diagnoosilla on merkitystä, koska epilepsialääkkeiden oikealla valinnalla voidaan estää sarjakohtaukset ja lievittää oireita. Lapset tulee rokottaa normaalisti diagnoosista huolimatta.
  • ALBINO Study Group; Maiwald, C.A.; Annink, K.V.; Rüdiger, M.; Benders, M.J.N.L.; Van Bel, F.; Allegaert, K.; Naulaers, G.; Bassler, D.; Klebermaß-Schrehof, K.; Vento, M.; Guimarães, H.; Stiris, T.; Cattarossi, L.; Metsäranta, M.; Vanhatalo, S.; Mazela, J.; Metsvaht, T.; Jacobs, Y. (2019)
    Background: Perinatal asphyxia and resulting hypoxic-ischemic encephalopathy is a major cause of death and long-term disability in term born neonates. Up to 20,000 infants each year are affected by HIE in Europe and even more in regions with lower level of perinatal care. The only established therapy to improve outcome in these infants is therapeutic hypothermia. Allopurinol is a xanthine oxidase inhibitor that reduces the production of oxygen radicals as superoxide, which contributes to secondary energy failure and apoptosis in neurons and glial cells after reperfusion of hypoxic brain tissue and may further improve outcome if administered in addition to therapeutic hypothermia. Methods: This study on the effects of ALlopurinol in addition to hypothermia treatment for hypoxic-ischemic Brain Injury on Neurocognitive Outcome (ALBINO), is a European double-blinded randomized placebo-controlled parallel group multicenter trial (Phase III) to evaluate the effect of postnatal allopurinol administered in addition to standard of care (including therapeutic hypothermia if indicated) on the incidence of death and severe neurodevelopmental impairment at 24 months of age in newborns with perinatal hypoxic-ischemic insult and signs of potentially evolving encephalopathy. Allopurinol or placebo will be given in addition to therapeutic hypothermia (where indicated) to infants with a gestational age ≥ 36 weeks and a birth weight ≥ 2500 g, with severe perinatal asphyxia and potentially evolving encephalopathy. The primary endpoint of this study will be death or severe neurodevelopmental impairment versus survival without severe neurodevelopmental impairment at the age of two years. Effects on brain injury by magnetic resonance imaging and cerebral ultrasound, electric brain activity, concentrations of peroxidation products and S100B, will also be studied along with effects on heart function and pharmacokinetics of allopurinol after iv-infusion. Discussion: This trial will provide data to assess the efficacy and safety of early postnatal allopurinol in term infants with evolving hypoxic-ischemic encephalopathy. If proven efficacious and safe, allopurinol could become part of a neuroprotective pharmacological treatment strategy in addition to therapeutic hypothermia in children with perinatal asphyxia. Trial registration: NCT03162653, www.ClinicalTrials.gov, May 22, 2017. © 2019 The Author(s).
  • Videman, Mari; Stjerna, Susanna; Roivainen, Reina; Nybo, Taina; Vanhatalo, Sampsa; Gaily, Eija; Leppanen, Jukka M. (2016)
    Introduction: Prenatal antiepileptic drug (AED) exposure is associated with an increased risk of cognitive impairment and autism spectrum disorders detected mainly at the age of two to six years. We examined whether the developitiental aberrations associated with prenatal AED exposure-could be-detected already in infancy and whether effects on visual attention can be observed at this early age. Material and methods: We compared a prospective cohort of infants with in utero exposure to AED (n = 56) with infants without drug exposures (n = 62). The assessments performed at the age of seven months included standardized neurodevelopmental scores (Griffiths Mental Developmental Scale and Hammersmith Infant Neurological Examination) as well as a novel eye-tracking-based test for visual attention and orienting to faces. Background information included prospective collection of AED exposure data, pregnancy outcome, neuropsychological evaluation of the mothers, and information on maternal epilepsy type. Results: Carbamazepine, oxcarbazepine, and valproate, but not lamotrigine or levetiracetam, were associated with impaired early language abilities at the age of seven months. The general speed of visuospatial orienting or attentional bias for faces measured by eye-tracker-based tests did not differ between AED-exposed and control infants. Discussion: Our findings support the idea that prenatal AED exposure may impair verbal abilities, and this effect may be detected already in infancy. In contrast, the early development of attention to faces was spared after in utero AED exposure. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.
  • Niinisto, Sari; Takkinen, Hanna-Mari; Erlund, Iris; Ahonen, Suvi; Toppari, Jorma; Ilonen, Jorma; Veijola, Riitta; Knip, Mikael; Vaarala, Outi; Virtanen, Suvi M. (2017)
    Aims/hypothesis We investigated the association of early serum fatty acid composition with the risk of type 1 diabetes-associated autoimmunity. Our hypothesis was that fatty acid status during infancy is related to type 1 diabetes-associated autoimmunity and that long-chain n-3 fatty acids, in particular, are associated with decreased risk. Methods We performed a nested case-control analysis within the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study birth cohort, carrying HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes (n = 7782). Serum total fatty acid composition was analysed by gas chromatography in 240 infants with islet autoimmunity and 480 control infants at the age of 3 and 6 months. Islet autoimmunity was defined as repeated positivity for islet cell autoantibodies in combination with at least one of three selected autoantibodies. In addition, a subset of 43 infants with primary insulin autoimmunity (i.e. those with insulin autoantibodies as the first autoantibody with no concomitant other autoantibodies) and a control group (n = 86) were analysed. A third endpoint was primary GAD autoimmunity defined as GAD autoantibody appearing as the first antibody without other concomitant autoantibodies (22 infants with GAD autoimmunity; 42 infants in control group). Conditional logistic regression was applied, considering multiple comparisons by false discovery rate <0.05. Results Serum fatty acid composition differed between breastfed and non-breastfed infants, reflecting differences in the fatty acid composition of the milk. Fatty acids were associated with islet autoimmunity (higher serum pentadecanoic, palmitic, palmitoleic and docosahexaenoic acids decreased risk; higher arachidonic: docosahexaenoic and n-6: n-3 acid ratios increased risk). Furthermore, fatty acids were associated with primary insulin autoimmunity, these associations being stronger (higher palmitoleic acid, cis-vaccenic, arachidonic, docosapentaenoic and docosahexaenoic acids decreased risk; higher a-linoleic acid and arachidonic: docosahexaenoic and n-6: n-3 acid ratios increased risk). Moreover, the quantity of breast milk consumed per day was inversely associated with primary insulin autoimmunity, while the quantity of cow's milk consumed per day was directly associated. Conclusions/interpretation Fatty acid status may play a role in the development of type 1 diabetes-associated autoimmunity. Fish-derived fatty acids may be protective, particularly during infancy. Furthermore, fatty acids consumed during breastfeeding may provide protection against type 1 diabetes-associated autoimmunity. Further studies are warranted to clarify the independent role of fatty acids in the development of type 1 diabetes.
  • Enlund-Cerullo, Maria; Hauta-alus, Helena; Valkama, Saara; Rosendahl, Jenni; Andersson, Sture; Mäkitie, Outi; Holmlund-Suila, Elisa (2020)
    Background and objectives: Fibroblast growth factor 23 (FGF23) participates in phosphate, calcium and vitamin D metabolism. In children these interactions and modifying factors are largely unknown. Participants and methods: This study evaluates temporal changes and modifiers of FGF23 concentrations from 12 to 24 months, in healthy children, participating in a randomized vitamin D intervention (VIDI). Participants received vitamin D3 of 10 or 30 g/day from age 2 weeks to 24 months. At 12 and 24 months, growth measurements and venous blood samples were obtained for analyses of intact (iFGF23) and C-terminal FGF23 (cFGF23), 25-hydroxyvitamin D (25-OHD), calcium, phosphate, parathyroid hormone, iron and ferritin. Changes in FGF23 and modifying factors were examined by linear mixed models. Results: The study included 594 infants. Girls had higher iFGF23 than boys (p <0.001 for both 12 and 24 months), cFGF23 did not differ between the sexes. Adjusted mean iFGF23 decreased from 41.4 to 38.1 pg/mL in boys (p <0.001) and from 45.2 to 42.5 pg/mL in girls (p = 0.002). Adjusted mean cFGF23 decreased from 2.89 to 2.00 pmol/L in boys (p <0.001) and from 2.92 to 1.93 pmol/L in girls (p <0.001). Iron modified FGF23 in both sexes, associating positively with iFGF23 and inversely with cFGF23. In girls, 25-OHD modified iFGF23. In boys, season modified FGF23, possibly through seasonal differences in 25-OHD. Vitamin D intervention dose did not affect FGF23. Conclusions: FGF23 decreases from 12 to 24 months. Girls have higher iFGF23 than boys, at both time points. Iron modifies FGF23 in both sexes.
  • Rönty, Mikko (2020)
  • Mäkelä, Aaro (Helsingfors universitet, 2009)
    Teollisuusmaissa - ja siten Suomessakin - tapaturmakuolemat ovat ylivoimaisesti suurin syy lasten ja nuorten kuolemiin. Maailmanlaajuisesti tapaturmakuolleisuus lasten ja nuorten ikäluokissa on vielä suurempi. Tapaturmat muodostavat maailmassa hiukan alle puolet lasten ja nuorten kuolemista ollen toiseksi yleisin kuolinsyy. Tutkielma käsittelee Oikeuslääketieteen laitoksella vuosina 1996-2005 tutkittuja alle kaksikymmentävuotiaita lapsia ja nuoria, joiden kuolemanluokkana on ollut tapaturma. Tapauksia oli 249, joista 192 valittiin tutkimukseen. Kuolemantapaukset eroteltiin pääluokkiin kuolemantyypin ja -paikan suhteen. Korrelaatioita etsittiin ajan, iän ja sukupuolen suhteen. Poikien tapaturmat olivat yleisempiä kaikissa ikäluokissa, tapaturmatyypeissä ja - paikoissa. Tapaturmakuolemat yleistyivät pojilla iän suhteen, mutta tytöillä vastaavaa ilmiötä ei havaittu. Liikenneonnettomuudet muodostivat yli puolet tapaturmista. Tie ja yksityisasunto olivat yleisimmät tapaturmapaikat. Pienen otoksen takia ajan suhteen ei huomattu merkitsevää muutosta.
  • Lahtiharju, Tapio (Helsingfors universitet, 2015)
    Tavoite. Selvittää, aiheuttavatko toistuvat hengitystieinfektiot vauvalle unihäiriöitä 8 kuukauden ikäisenä. Aineisto. Tutkimusaineisto oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektista Lapsen uni ja terveys ja käytettävissä oli vanhempien täyttämiä kyselylomakkeita sekä synnytyssairaalan tiedot. Alussa mukaan tulleista 1667 vauvasta tähän tutkimukseen osallistui 1125 vauvaa (67,5 %). Aineistossa korkeasti koulutettujen äitien määrä oli huomattavasti suurempi kuin väestössä keskimäärin. Metodit. Hengitystieinfektioiden vaikutusta unihäiriöihin tutkittiin logistisella regressiolla kolmella eri selitettävällä muuttujalla: ensisijaisesti ISQ-pisteillä (Infant Sleep Questionnaire), toissijaisisesti Richmanin kriteereillä ja vanhempien kokemuksella vauvan unihäiriöistä. Kovariaatit valittiin kirjallisuuden ja varianssianalyysien perusteella. Tulokset. Ryhmässä, jotka sairastivat enemmän hengitystieinfektioita, olivat suuremmat ISQ-pisteet (p ,050; OR 1,46), täyttyi useammin Richmanin kriteerit (p ,027; OR 1,59), ja vanhemmat useammin kokivat vauvalla olevan uniongelmia (p ,044; OR 1,46). Päätelmät. Tulokset viittaavat siihen, että runsaat hengitystieinfektiot lisäävät unihäiriöiden riskiä 8 kuukauden iässä. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, koska aineisto oli vääristynyt ja sosioekonominen asema oli selvitetty epätäydellisesti.
  • Suominen, Janne; Salminen, Päivi; Usvasalo, Anu; Nokso-Koivisto, Johanna (2018)
    Trakeostomia eli henkitorviavanteen teko on lapsella hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Sen tarve on harkittava tarkasti huomioiden lapsen sairaudet, kokonaistilanne ja mahdollisuus hoitoon ¬yksikössä, jossa hoidosta on tarpeeksi kokemusta. Toimenpiteen yleisimpiä syitä ovat kasvojen rakennepoikkeavuudet, hengitysteiden ahtaumat ja keuhkoputken vaikea pehmeys. Kotiin pyritään järjestämään hoitorinki ympärivuorokautisen hoidon varmistamiseksi.
  • Lönnqvist, Tuula; Lauronen, Leena; Palomäki, Maarit; Suominen, Pertti (2016)
    •Hukkumistapaturman aikana kehittyy hypoksis-iskeeminen aivovaurio, eikä syntyneeseen vaurioon voi ­juurikaan vaikuttaa myöhemmin. •Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ­ylläpitäminen. •Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. •Ennusteen arvioinnissa käytetään neurologisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, EEG-tutkimusta sekä somatosensorisia herätevasteita. •Neurologinen status sairaalasta kotiutettaessa ei kuvaa riittävästi myöhempää ennustetta, vaan tarvitaan neurologista ja neurokognitiivista pitkäaikaisseurantaa.
  • Laitakari, Elina; Koljonen, Virve; Pyörälä, Sari (2017)
    Palovammatapaturmien määrä on vähentynyt, mutta huomattavan suuri osa näistä tapaturmista sattuu pikkulapsille. Valtaosa lasten palovammatapaturmista sattuu 1–2 vuoden ikäisille kuuman nesteen läikkyessä kupista tai astiasta lapsen päälle. Palovamman syvyys ja laajuus vaikuttavat hoidon ja hoitopaikan valintaan. Suurin osa pienten lasten palovammatapaturmista olisi estettävissä.
  • Toffol, Elena; Rantalainen, Ville; Lahti-Pulkkinen, Marius; Girchenko, Polina; Lahti, Jari; Tuovinen, Soile; Lipsanen, Jari; Villa, Pia M.; Laivuori, Hannele; Hämäläinen, Esa; Kajantie, Eero; Räikkönen, Katri (2019)
    Whether infant regulatory behavior problems already in the first month of life indicate an increased risk of childhood neurobehavioral problems, and whether maternal depression in the postpartum and early childhood underpins these associations remain unclear. Altogether, 2049-2364 mothers from the Prediction and Prevention of Pre-eclampsia and Intrauterine Growth Restriction (PREDO) study completed the Neonatal Perception Inventory on regulatory behavior problems at the infant's age of 15.6 days (SD 3.2, range 1-30), the Infant Behavior Questionnaire-Revised on temperament at 6.5 months (SD 0.9, range 4.2-12.4), and the Ages and Stages Questionnaire-3 on developmental milestones and the Child Behavior Checklist on behavioral problems at 3.5 years (SD 0.7, range 1.9-6.0). Maternal depressive symptoms were measured by the Center for Epidemiological Studies Depression Scale (infancy follow-ups) and Beck Depression Inventory-II (childhood follow-up). Father-rated infant temperament and paternal depressive symptoms were also available (n = 1474). Higher levels of infant regulatory behavior problems predicted higher levels of mother- and father-rated negative affectivity temperament (0.13 SD units per SD unit, 95% confidence interval 0.09-0.17; and 0.09, 0.04-0.14, respectively), lower levels of mother-rated orienting/regulation temperament (- 0.09, - 0.13 to - 0.05) and problem-solving skills (- 0.12, - 0.21 to - 0.04), and higher levels of Externalizing (0.07, 0.03-0.11) and Total behavioral problems (0.07, 0.03-0.11). Regulatory behaviors partially mediated the effect of maternal depressive symptoms. Regulatory behavior problems already during the first month of life predict neurobehavioral outcomes, and partially mediate the effect of maternal depressive symptoms. Our study may inform design of interventions aimed at timely prevention in children at risk.
  • Lohi, Venla; Sippola, Antti; Aikio, Outi; Klockars, Tuomas (2019)
    Imetyksen parantamiseksi tehtävät vauvan kielijänteen leikkaukset ovat yleistyneet useissa maissa, viime aikoina myös ylähuulijänteen leikkaukset. Asiasta käydään vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kireyden arviointiin ei ole olemassa hyvää kliinistä luokittelua. Toimenpidekäytännöt vaihtelevat alueittain. Tutkimusnäytön perusteella kielijänne kannattaa katkaista, jos jänne rajoittaa kielen liikkeitä. Ylähuulijänteen vaikutuksesta imemiseen ei ole näyttöä.
  • Merras-Salmio, Laura; Kalliomäki, Marko (2017)
    Vauvan vatsavaivojen taustalta on suljettava pois pikaisesti erikoissairaanhoitoa vaativat etenevät sairaudet. Rintaruokitulla koliikkilapsella tietyt probiootit vähentävät itkuisuutta. Pulauttelevan vauvan hoidossa happosalpaajilla ei ole merkittävää asemaa. Ummetusta on muutamalla prosentilla imeväisistä. Ripuli on usein toiminnallista. Tärkeä osa lääkärin ammattitaitoa on empaattinen suhtautuminen itkuisen vauvan vanhempien huoleen. Medikalisaatiota ja tutkimustietoon perustumattomia hoitoja tulee välttää.
  • Suomela, Jarkko (2018)
    Vanhemmat toivat vuoden ja kolmen kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle.Lapselle oli noussut edellisenä iltana korkea kuume.
  • Kuitunen, Mikael; Backman, Katri; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Vanhemmat olivat tuoneet 15 kuukauden ikäisen kuumeisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle edellisenä päivänä nousseen kuumeen takia. Lapsi oli syntynyt täysiaikaisena ja on perheen toinen lapsi.Hän on perusterve ja neuvolassa hänen on todettu kasvaneen ja kehittyneen normaalisti.
  • Kuitunen, Mikael; Backman, Katri; Suomela, Jarkko (2018)
    Anamneesin kertaus Vanhemmat toivat 1 vuoden ja 3 kuukauden ikäisen tytön lääkäriaseman päivystysvastaanotolle edellisenä päivänä nousseen korkean kuumeen takia. Lapsella todettiin tonsilliitti, ja vanhempia ohjattiin kuumeenhoitoon ja riittävään nesteytykseen. Kolme päivää myöhemmin kuumeen jatkuessa lapsi tuotiin uudestaan päivystykseen.