Browsing by Subject "Infection Control"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Pitkäpaasi, Marjaana; Lehtinen, Jaana-Marija; Kanerva, Mari (2018)
  • Sihvonen, Reetta; Holma, Tanja; Pätäri-Sampo, Anu (2018)
  • Koivula, Lauri (Helsingfors universitet, 2016)
    Staphylococcus aureus on yleinen iholla ja limakalvoissa esiintyvä bakteeri. Yleisimmät sen aiheuttamat infektiot ovat iho- ja pehmytkudosinfektiot, mutta verenkiertoon päästyään se voi aiheuttaa myös vaikeampia infektiota, kuten keuhkokuumetta ja sepsistä. Metisilliinille resistentti Staphylococcus Aureus -bakteeri (MRSA) on resistentti kaikille penisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille. MRSA on perinteisesti liitetty kuuluvaksi sairaalaympäristöihin. Viime aikoina MRSA-kantoja on kuitenkin enenevässä määrin tavattu myös avohoidon puolella ja niiden on huomattu eroavan ominaisuuksiltaan sairaalassa tavatuista MRSA-kannoista. Tietyt avohoidon MRSA-kannat kykenevät aiheuttamaan infektioita myös täysin terveille yksilöille ja ne leviävät ihmisten välisissä fyysisissä kontakteissa. Erityisesti ne avohoidon MRSA-kannat, joilla on Panton Valentine Leukocidin (PVL) -geeni, aiheuttavat erityisen usein toistuvia iho- ja pehmytkudosinfektioita. Avohoidon MRSA-infektioiden estämiseksi HUS:in infektioklinikalla on annettu toistuvista MRSA-infektioista kärsiville potilaille puhdistus- eli dekolonisaatiohoitoja. Yksi hoitojakso kestää 1-2 viikkoa ja sisältää nenään laitettavan mupirosiinivoiteen, ihon ja hiusten desinfioinnit sekä henkilökohtaisten esineiden puhdistuksen. Mikäli MRSA-kantajuus todetaan myös muualla kuin nenässä, annetaan lisäksi suun kautta otettava antibioottihoito. Puhdistushoito pyritään antamaan aina myös kaikille potilaan kanssa samassa kotitaloudessa asuville ihmisille. Hoidon onnistumista seurataan toistuvasti otetuilla kolonisaationäytteillä ja hoidon epäonnistuttua voidaan antaa uusi hoitojakso. Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida käytössä olevan puhdistushoidon tehokkuutta perustuen vuosina 2007–2011 hoidettujen potilaiden kahden vuoden seurannassa saatuihin kolonisaationäytteisiin. Puhdistushoidot aloitettiin yhteensä 170 henkilöllä. Ensimmäisen puhdistushoitojakson jälkeen kahden vuoden seurannassa 72 % potilaista ja 63 % perheistä olivat puhdistuneet MRSA-kantajuudesta. Hoidossa epäonnistuneille potilaille tarjottiin uutta puhdistushoitoa ja toistuvissa hoidoissa valtaosa potilaista ja perheistä pääsivät eroon MRSA-kantajuudesta Se, että potilaalla oli laaja kolonisaatio (myös muualla kuin pelkästään nenässä) ja hänelle jouduttiin sen vuoksi antamaan myös systeeminen antibioottihoito, liittyi tilastollisesti merkitsevästi hoidon epäonnistumiseen (p= 0,002).
  • Anttila, Veli-Jukka (2019)