Browsing by Subject "Internet-kysely"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nieminen, Laura (Helsingfors universitet, 2010)
    Osallistavan suunnittelun määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Asukaskyselyt ovat yksi tapa osallistaa asukkaita, ja ne sopivat erityisesti suuren yleisön osallistamiseen. Internetissä toteutetut asukaskyselyt nopeuttaisivat ja helpottaisivat asukaskyselyiden tekemistä mm. siksi, että tieto voidaan tallentaa suoraan sähköiseen muotoon. Internetin käyttö asukaskyselyiden tekemisessä on kuitenkin uusi menetelmä, josta on vasta vähän tutkimustietoa. Ongelmallista Internet-kyselyissä on se, että kasvaneista käyttäjämääristä huolimatta kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Lisäksi Internet-kyselyn otos on yleensä valikoitunut ja otoskoon määritteleminen on hankalaa. Tutkielma toteutettiin osana Kuopion kaupungin Puijon alueen vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Tutkielman tavoitteena oli vertailla Internet-kyselyä postikyselyyn, jotta saataisiin selville, onko Internet-kysely kelvollinen osallistamismenetelmä. Lisäksi tavoitteena oli profiloida vastaajia mielipiteiden ja taustamuuttujien perusteella. Tutkielman aineistona oli Kuopiossa tammikuussa 2009 toteutetun, Puijon aluetta koskevan asukaskyselyn tulokset. Aineiston analysointiin käytettiin faktorianalyysia, klusterianalyysia, erotteluanalyysia ja korrespondenssianalyysia. Katoa tutkittiin ?2-testillä ja laskemalla ristitulosuhteet. Sekä Internet- että postikyselyn vastaajista muodostuivat Tyytymättömien, Tyytyväisten ja Luonnonsuojelijoiden vastaajaryhmät, joilla olivat melko samanlaiset mielipiteet ja taustamuuttujat molemmissa aineistoissa. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä Puijon alueen nykytilaan eivätkä arvostaneet Puijoa. Myös Luonnonsuojelijat olivat tyytymättömiä Puijon alueen ja metsien nykyiseen hoitoon, mutta eivät kannattaneet metsänhoitoa. Tyytyväisten mielestä Puijon alueella kaikki on nyt kunnossa. Lisäksi postikyselyn aineistosta muodostui Kehittäjät-ryhmä ja Internet-kyselyn vastaajista Virkistäytyjät-ryhmä. Internet-kyselyssä 46–60-vuotiaat ja korkeakoulutetut olivat yliedustettuina, mutta kummallakaan kyselyllä ei saatu edustavaa otosta kuopiolaisista. Katoa oli paljon. Edes keskustelua herättänyt aihe ei riittänyt aktivoimaan kuopiolaisia vastaamaan kyselyyn ja tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta kyselylomake oli puutteellinen. Tämän tutkielman tuloksista saatiin lopulta lähinnä suuntaviivoja Puijon suunnitelmaehdotuksille. Kunnissa tarvitaan uusia työkaluja osallistamiseen, ja tähän tarpeeseen Internet-kysely olisi kustannustehokas vastaus. Sen vuoksi Internet-kyselyä kannattaa edelleen tutkia ja kehittää. Internet-kyselyllä olisi mahdollista saada edustavampi otos, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla ja he saisivat salasanan kyselyyn. Myös kaikille avoimella kyselyllä voitaisiin kartoittaa mielipiteitä, kunhan tuloksia tulkittaisiin kriittisesti.
  • Mattila, H (Kela, 2000)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 41
    Tutkimuksessa arvioidaan sitä, miten tyytyväisiä opiskelijat ovat Kelan nykyisiin opintoetuuspalveluihin. Raportissa esitellään asiakkaiden yleisen tyytyväisyyden taustalta pilkottavia näkemyksiä, joiden mukaan palveluissa on aina jotakin parannettavaa. Nykyisten palvelumuotojen ohella tarkastellaan myös sitä, miten kiinnostuneita asiakkaat ovat käyttämään uusia sähköisiä palveluja. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan Internet-kyselyn käyttökelpoisuutta asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä.