Browsing by Subject "Islam"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Tanskanen, Anton (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen perussuomalaisten Suomen Uutisten jihad- ja islamaiheista uutisointia vuosina 2019 ja 2020. Pyrin diskurssianalyysin keinoin luomaan kuvan siitä, miten oikeistopopulistisen puolueen äänenkannattajana toimiva julkaisu käsittelee kyseisiä aiheita. Diskurssianalyysin avulla olen pyrkinyt erottelemaan aineistossa esiintyviä retorisia keinoja ja luomaan kokonaiskuvan siitä, millaista sosiaalista todellisuutta Suomen Uutiset pyrkii jihadin ja islamin osalta rakentamaan. Diskurssianalyysin lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia, ja tutkimuskirjallisuutena toimivat erilaiset islamin ja median suhdetta tarkastelevat teokset ja tutkimukset. Perussuomalaiset on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisenä ja islamvastaisena sekä paikoin jopa rasistisena puolueena. Vuoden 2011 vaalivoiton jälkeen puolueen kannatus on kasvanut, ja kyselytutkimusten mukaan se on hetkittäin noussut jopa suosituimmaksi puolueeksi. Vuonna 2015 puhjennut Euroopan pakolaiskriisi lisäsi erityisesti islamilaisilta alueilta tulevien pakolaisten määrää. Samoihin aikoihin tapahtui myös äärijärjestö ISISin nousu. Muun muassa nämä tapahtumat ovat osaltaan vaikuttaneet perussuomalaisten islamia koskevaan retoriikkaan. Tutkimusaineistosta käy ilmi kriittinen, paikoin jopa avoimen vihamielinen suhtautuminen islamia ja muslimeita kohtaan. Suomen Uutisilla on tapana korostaa islamin ja turvapaikanhakijoiden uhkaa Suomen ja Euroopan turvallisuudelle uutisoimalla tiuhaan erilaisista jihadismiin liittyvistä tapahtumista. Tämä uutisointi keskittyy usein vanhojen terrori-iskujen läpikäymiseen ja uusien uhkakuvien luomiseen. Kyse on populisteille tyypillisestä pelon politiikasta, jonka avulla pyritään omien tavoitteiden oikeuttamiseen, tässä tapauksessa tiukemman maahanmuuttopolitiikan ajamiseen ja kovempien rangaistusten vaatimiseen. Aineistosta on löydettävissä kolme keskeistä diskurssia, jotka ovat me vastaan muut -ajatusmalli, islam ja turvapaikanhakijat turvallisuusuhkana sekä äärioikeiston toimien vähättely. Nämä tarkoittavat poliittisten vastakkainasettelujen luomista erityisesti perussuomalaisten ja vasemmiston välille, muslimien ja turvapaikanhakijoiden yhdistämistä jihadismiin sekä äärioikeistolaisen väkivallan uhan vähättelyä islamistisen terrorin rinnalla. Näiden kolmen diskurssin varaan Suomen Uutiset rakentaa islamia ja jihadia koskevan uutisointinsa pyrkien täten ajamaan perussuomalaisen puolueen maahanmuuttokriittistä ja islaminvastaista linjaa. Havainto on merkittävä, sillä kyseisten diskurssien kykyä vaikuttaa tietystä uskonnollisesta vähemmistöstä luotuihin mielipiteisiin ei tule vähätellä. Kielen voima perustuu sen kykyyn muokata sosiaalista todellisuutta, ja tätä kykyä Suomen Uutiset uutisoinnissaan myös hyödyntää.
  • Martens, Jutta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tapahtui seitsemän terrori-iskun sarja, jossa uhriluku nousi 129 henkeen ja loukkaantuneita oli noin 352. Terrori-isku sai paljon mediahuomiota osakseen ja sen takana oli terroristijärjestö ISIS (The Islamic State of Iraq and Syria). Keskustelu eri sosiaalisen median kanavissa oli vilkasta iskujen jälkeen. Tämä Pro gradu –tutkielma keskittyy terrori-iskun jälkeiseen keskusteluun ja ihmisten ensireaktioihin Twitterissä. Koska aikaisempaa tutkimusta tämän tyyppisen kriisin ensireaktioista on hyvin rajallisesti, data, jota tässä tutkielmassa käsitellään, rajoittuu tviitteihin, jotka lähetettiin neljän päivän sisällä iskuista. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa millaisia ensireaktioita ihmisillä oli Islamin nimeen tehtyjen terroristi-iskujen jälkeen, mitkä teemat tviiteissä nousivat esiin, mihin tarkoitukseen Twitteriä käytettiin ja minkälainen rooli uskonnolla oli ihmisten järkeistämisprosessissa (sense-making). Tämän tutkielman tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Data kerättiin Twitteristä Pulsar nimisellä työkalulla. Datan rajaamiseksi käytettiin aihetunnisteita #parisattack, #parisshooting ja #paristerror sekä ajallista ja kieleen liittyvää rajaamista. Tiedon analysoinnin metodina käytettiin sisältöanalyysia. Tutkimuksen perusteella, Twitteriä käytettiin laajasti Pariisin terrori-iskujen jälkeen ja tiedon jakamisen tarve korostui Twitterin ensireaktioissa. Muita syitä tviittaamiseen olivat mielipiteiden jakaminen tai hallitsevan tunteen ilmaiseminen. Uskonto esiintyi suhteellisen pienessä osassa tviittejä. Nämä löydökset tukevat aikaisempaa tutkimusta tiedon saamisen tärkeydestä alkuvaiheessa kriisitilanteen tapahduttua, ja siten selittää pientä uskontoa käsittelevien tviittien osuutta. Kun dataa tarkasteltiin vain uskontoaiheisten tviittien osalta, mielipiteiden osuus korostui. Suuri osa näistä tviiteistä pyrki edistämään rauhanomaista yhteisymmärrystä (concensus) pääviesteinään se, että Muslimeja, Islamia tai uskontoa ei ole syyttäminen terrori-iskuista. Toisaalta noin neljännes tviiteistä piti edellä mainittuja syyllisenä iskuihin ja pyrkivät aiheuttamaan vastakkainasettelua (confrontation). Nämä löydökset viittaavat siihen, että uskonto jakoi mielipiteitä ja siitä etsittiin syitä terrori-iskuihin. Tämän tutkimuksen mukaan uskonto oli osa ihmisten järkeistämisprosessia uskontoaiheisten tviittien pienestä lukumäärästä huolimatta.
  • Johtela, Kaija-Mari (Helsingfors universitet, 2010)
    The purpose of this thesis is to examine Somalis who live in Finland through their memories. These memories are interpreted as subjective experiences emphasizing the significance of the past and religion in these memories. On the other hand, these memories are understood as a part of collective social memory of Somalis. This study also constructs a comparative perspective for practising Islam in Somalia and Finland. The methodological framework is based on theories of social memory, oral history and narrative analysis. The empirical data is collected by interviewing Somalis living in Finland. The interviews were conducted by using the method of half-structured thematic interview. The data consists of seven interviews. The interviewees are in the focus of this study since their experiences are considered as the main sources of information for this study. The empirical data of the study reveals that Somalis have maintained strong relations to Somalia. The relationship to Somalia is mainly constructed on positive memories. Memories from Somalia have acquired a significant role in the lives of the interviewees. Those memories will define their relation to both past and the present. In the context of religious memories, Islam is described as a way of living which provides advice and defines the terms of everyday life. As a part of those religious memories, the transmitting of Islamic and Somali values plays a significant role in the lives of Somalis in Finland. In such transmitting process of the values, the social religious memory has acquired a significant role. In the context of Islam in Finland, the religious education of children is mentioned as one of the most important features of the Islamic faith by the interviewees. In general, the practice of Islam does not create any major problems for the interviewees in Finland. The interviewees describe their practice of Islam quite similar when compared to their religious life in Somalia. The empirical data also points out the fact that the meaning of Islam has not changed after moving to Finland.
  • Foudila, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    There has been a vivid public debate in Finland about the women and children who have been staying at al-Hol camp in Syria after the collapse of the ISIS caliphate. This thesis investigates the public debate in the media about these Finnish women and children. Using the method of qualitative content analysis, I examine 117 articles from Helsingin Sanomat from the period from May 1st to December 31st, 2019. My aim is to analyze the key issues that are raised in the debate; how the women and children are depicted; and the linkages between this debate and the changes taking place in the larger Finnish context. These changes involve on the one hand the society becoming more multi-religious, and on the other hand the rise of right-wing populism, anti-immigration, and Islamophobia. The theoretical basis of my analysis is the concept of othering in social sciences, namely the act of creating and using oppositional categories of ‘us’ versus ’them’, which are, for example, based on religion or race. The results show that the women are depicted as ’the dangerous Muslim other’ who could pose a security threat if they are brought back to Finland. These depictions are also shaped by the larger Finnish context, where there are contestations especially around religious diversity that is increasingly becoming a characteristic of society, about Finnishness as a modern identity, and about the challenges of Muslim communities today. My analysis also shows that while children’s rights and wellbeing remain an important goal of Finnish policies and legal obligations, the rights of the Finnish children in the camp have been contested in this debate. This is partly because of legal complexities regarding their repatriation to Finland, and partly because of a security-oriented perspective that sees some of the children as suspects and their relationship with their mothers as a problem. Overall, the analysis shows that the debate about these women and children at al-Hol is not just about whether the people should be repatriated, but about the current changes in Finnish society and the anxieties related to these changes.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko (Brill, 2017)
    Al-Maqrīzī's (d. 845/1442) last work, al-Ḫabar ʿan al-bašar, was completed a year before his death. This volume, edited by Jaakko Hämeen-Anttila, covers the history of pre-Islamic Iran from the Creation to the Parthians. Al-Maqrīzī's work shows how Arab historians integrated Iran into world history and how they harmonized various currents of historiography (Middle Persian historiography, Islamic sacred history, Greek and Latin historiography). Among al-Ḫabar's sources is Kitāb Hurūšiyūš, the Arabic translation of Paulus Orosius' Historiarum adversum paganos libri vii. This source has only been preserved in one defective copy, and al-Maqrīzī's text helps to fill in some of its lacunae.
  • Rissanen, Inkeri; Ubani, Martin; Sakaranaho, Tuula (Springer, 2020)
    SpringerBriefs in Religious Studies
    This chapter seeks take part in an emerging research where religion is approached as a whole school endeavor. Previous research and policy recommendations typically focused on teaching about religion in school, but the accommodation of religious diversity in the wider school culture merits more attention. Based on observations in our multiple case studies, we discuss the multi-level governance of religious diversity in Finnish multi-faith schools with a particular focus on the challenges of religious literacy for educators. The three examples we present focus on the inclusion of Muslims in Finnish schools and in particular on the challenges for educator (1) in interpreting the distinction between religion and culture, (2) in recognizing and handling intra-religious diversity, and (3) in being aware of Protestant conceptions of religion and culture. A theme cutting across these examples is how they reflect the tendencies either to see different situations merely through the lens of religion (religionisation), or not to recognize the importance of religion at all (religion-blindness). We argue that religious literacy should be recognized and developed as a vital part of the intercultural competencies of educators.
  • Jukko, Risto (2019)
    Kirja-arvostelu käsittelee kristittyjen kärsimää vainoa islamin vallan alla sen ensimmäisinä vuosisatoina. Se osoittaa, miten vaino ja marttyyrius kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnallis-poliittiseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Kirjassa on käytetty osittain aiemmin ei-tieteellisesti editoituja lähteitä.
  • Laulumaa-Leino, Niina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Naisten asema islamissa on ollut jo pitkään kiistelty aihe sekä islamilaisessa teologiassa, että länsimaisessa tutkimuksessa. Aiheesta on tehty viime vuosikymmeninä paljon feminististä tutkimusta sekä feministisiä teologisia projekteja. Termi ’islamilainen feminismi’ onkin vakiintunut tarkoittamaan akateemista islamilaista feminismiä, jonka keskiössä ovat mm. Koraanin uudelleentulkinta ja historiallinen tutkimus, ja joka pyrkii parantamaan naisten asemaa yhteiskunnissa. Pro gradu –tutkielmani keskittyy tutkimaan muslimifeminismiä ei niinkään akateemisena tutkimuksena, vaan osana muslimi-identiteettiä. Tutkimuksessani muslimifeministien identiteettien muodostumista pohditaan sosiaalisen median viitekehyksessä. Aineistona työssä toimii Twitteristä kerätty n.1500 kommentin korpus aihetunnisteella #lifeofamuslimfeminist, jonka ’twiiteissä’ kuvataan muslimifeministiksi identifioituvien erilaisia kokemuksia tasa-arvoon ja elämään liittyen. Tarkastelun kohteena on miten kirjoittajat rakentavat muslimifeministin identiteettiä käyttämällä erilaisia tulkintarepertuaareja sekä niiden mahdollistamia identiteettipositioita. Teoreettisen ja metodologisen pohjan tälle työlle muodostavat diskurssianalyysi, diskursiivinen psykologia ja sosiolingvistiikka. Työ rakentuu vahvasti sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle, jossa sosiaalinen maailma sekä identiteetit rakentuvat ihmisten kielenkäytössä luomien merkitysten kautta. Työssä käytetty diskursiivisen psykologian näkökulma nojaa Jonathan Potterin ja Margaret Wetherellin työhön, jonka tavoitteena on ollut tutkia miten diskursseja, tulkintarepertuaareja ja identiteettejä muodostetaan puhutussa tai kirjoitetussa kielenkäytössä. Sekä minkälaisia identiteettikategorioita tai –positioita niiden avulla luodaan ja minkälaisia niiden keskinäiset valtasuhteet ovat. Sosiolingvistiikkaa olen soveltanut Mary Bucholtzin sekä Kira Hallin viisi kohtaisen teorian osalta, jossa ihmisten identiteettien ajatellaan koostuvat monista päällekkäisistä ja muuttuvista identiteeteistä, jotka rakentuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heidän teoriansa on tarjonnut työkaluja tunnistaa ja tulkita kielelliset keinot erilaisten kategorioiden ja positioiden luomiseen. Valitsemieni teorioiden valossa ja niiden tarjoamien työkalujen avulla olen paikantanut aineistosta yhdeksän laajempaa diskurssia, sekä viisitoista niitä rakentavaa tulkintarepertuaaria. Löytämieni diskurssien ja repertuaarien kautta aineistosta oli mahdollista paikantaa useita erilaisia identiteettipositioita, jotka jaoin kolmen suurimman identiteettikategorian alle: sukupuoli-identiteettiin liittyvät, muslimi-identiteettiin liittyvät sekä feministi-identiteettiin liittyvät repertuaarit. Repertuaareilla luotiin erilaisia identiteettipositioita liittyen kirjoittajien seksuaalisuuteen ja rooliin yhteiskunnassa, heidän uskonnolliseen identiteettiinsä ja huivin käyttöön sekä heidän toimijuuteensa ja sijaintiinsa rodullistetun feminismin suhteen. Usein kirjoittajien identiteetit rakentuivat päällekkäisesti monen eri kategorian kanssa, ja he omaksuivat aktiivisesti erilaisia repertuaareihin liittyviä väliaikaisia identiteettipositioita. Kokonaisuutena aineiston kommentit rakensivat muslimifeministien identiteettejä monella tasolla, kuitenkin ensisijaisesti naisina, muslimeina ja feministeinä, mutta myös vahvoina, koulutettuina ja suorapuheisina.
  • Aitamurto, Kaarina (2019)
    Transnational Islam is increasingly presented in the Russian political rhetoric as a security threat. Therefore, Russian politicians and authorities attempt to support indigenous or national forms of Islam. Similar policies are implemented in several western European countries. Yet they tend to disregard the heterogeneity of the Muslim community, they create exclusions and they are often conceived as imposing outside evaluations and interpretations on Islam. This contribution analyses initiatives intended to develop a national Islam in post-Soviet Russia. While the aims, methods and problems in different countries are often quite similar, the values and norms underlying these initiatives vary and reflect the societies from which they emerge. This contribution argues that since the 1990s, the changes in the political line of the Kremlin have impacted the project for a ‘national’ Islam by placing less emphasis on liberal values and more emphasis on adherence to loyalism and political conservatism.
  • Nieminen, Kati Marjaana (2019)
    Can human rights law adequately address implicit modes of racism and gender discrimination? This question is discussed in this article through the analysis of the European Court of Human Rights case S.A.S. v. France (2014) concerning the ban on the Islamic full-face veil. The so-called ‘headscarf cases’ have been thoroughly discussed by many scholars, yet they seem to offer an endless source of different points of view. Departing from the previous discussion on the headscarf and full-face veil cases, which have largely concentrated on the questions of personal autonomy, identity and subjectivity, this article approaches S.A.S. v. France from the point of view of discrimination. It is suggested that the Court’s procedural and de-contextualized approach to rights results in eroding the protection against discrimination. Procedural approach refers to the Court’s tendency to emphasize procedural aspects of the Convention rights and not to engage sufficiently with substantive analysis. The de-contextual approach to rights on the other hand refers to lack of sensitivity to empirical information concerning the facts of the case at hand. Together the procedural and de-contextual approaches inadvertently erode the protection against discrimination of vulnerable groups, such as Muslim immigrant women.
  • Khachaturyan, Maria (2020)
    The focus of the paper is a study of cultural and linguistic contact in West Africa, especially in the domain of religion. Through an analysis of historical layers of some Arabic borrowings in three languages of the region, Manding, Kpelle and Mano, as well as social contexts in which language contact and vocabulary transmission may have occurred, the paper presents a reconstruction of the way Arabic lexicon came to shape Christian (and especially Catholic) lexicon of Kpelle and Mano. This study argues that the influence of Islam on Christianity should be accounted for not only in terms of synchronic influence, but also in terms of influence on pre-Christian religious practice, some aspects of which have later been incorporated into the Christian practice. The paper provides evidence for the key role of the missionaries’ translation techniques in shaping the religious lexicon, and at the same time emphasizes the importance of local interethnic dynamics and language contact.
  • Kasurinen, Jaana (Helsingfors universitet, 2001)
    The purpose of this research is to deepen the understanding of the culture of the veil among Somali women in Finland. The research deals with ethnicity, identity, easing the immigrant's readjustment with the help of one's own culture, and the connection between the religion of Islam and the veil. The veil will be studied from both the historical and religious point of view. The research will also familiarize the reader with the dress code for women in the Koran. The empirical part of the research is carried out as a qualitative study with the help of content analysis, with emphasis in phenomenology. The aim of the phenomenological research method is to reach a person's experience world, and to search for common contents from individual experiences. The material for this study has been collected by interviewing ten Somali women. Some of the women wear veils, some do not. It can be said, on the ground of this research, that the decision about taking on the veil is made by the women themselves. The main cause for wearing the veil is to indicate religiousness. As other motives we can see a search for security, enhancing of solidarity, individual interpretation of the instructions of the religion, covering the ethnic dress while outside, protecting men from the beauty of women, and wearing the veil in the mosque or while praying. As a latent motive we can point out the resisting of Western culture. Not wearing the veil can be justified by the women's need for independence, the veil being unpractical, the want of modernity, the alternation of different ways of dressing, the adaptation of the new culture, abandoning one's own culture, and abandoning the external emphasizing of the religion. Also the veil is not part of the Somali culture; it is a habit adapted from elsewhere.
  • Chaichee, Sofia H. (2007)
    The purpose of the research is to further explain the complex nature of the current development policy initiative of human rights-based approach to development cooperation (HRBA). The questions, such as, why were the human rights incorporated into the Western development aid strategies and what do they stand for, are addressed. Moreover, the aim is to examine the development aid policy's possible beneficial effects on the Mozambican Muslim community. In the late 1980's, the former economic development cooperation policies underwent a shift towards development strategies of political conditionality. From that time onwards, development has been conceived as incorporating elements of 'social and political dimensions of poverty reduction', aside from solely focusing on economic variables. Presently, the development aid policies that were originally implemented under poverty reduction strategies have yet evolved and the new wave of including a softer approach to development policies can be further reinterpreted as the human rights-based policies to development (HRBA). Within the chapters of this research, policies by the entities of European Union, World Bank and UNDP describe the concept of HRBA in a different setting of words and with differing development objectives. However, the HRBA policies by the development agencies, albeit varied, base the normativity of the concept on the 'universality claim' of human rights and its legitimacy on the human rights laws. The research sets to point out, how the language employed by the development agencies for the policies of HRBA to development is vague and no clear-cut definition is offered to its name. The wide-ranging underpinnings on human rights and development, in addition to the concepts introduced by the development cooperation agencies, are by no means analogous and of corresponding thinking. Moreover, while conducting the research it became apparent that since human rights are based on ethical and moral values, they are rather contingent and contextual than universal and absolute. Thus, the policies of HRBA may only deliver so much of its claimed promise. This notion, especially, was examined through a closer exploration of human rights and development arguments within the framework of the Islamic community in Mozambique.
  • Romeo, Simone (Helsingin yliopisto, 2018)
    The thesis is intended to be like a snapshot on a particular aspect of China, India and Iran that has not yet received much scholarly attention: the perceptions of their Generation Y, or “Millennials”, populations. It aims to describe what Generation Y is like in China, India, and Iran, what they think and how they describe their own countries, why they developed in this way, and how that is connected to their home country’s historical, religious, and political context. The work aims to avoid the common research mistake of being Western-centric, and instead, points out Millennials’ reciprocal similarities and differences in each country. You will find three sections. The first section is a general introduction about Millennials in the three countries, a review of the existing literature on the topic. The second section is about how the government has been using religion in order to strengthen nationalism a unite these countries. I will be analysing the development of Asian values in China, Hindu nationalism in India and political Islam in Iran, and I will review these countries’ history to explain how the three movements developed like they did. Finally, I will show the output of my interviews in the last section. I have been interviewing around sixty young people divided by country and social attributes and I let them speak about their home countries. The section will point out the main themes that came up during the interviews and we will see how they are connected to the concepts we discussed before.
  • Kaartinen, Timo (2019)
    The article explores Islam as an element of the social and symbolic formations created in the context of long-distance trade relations in the Aru and the Kei islands of southeast Maluku. The Muslim migrants and traders who settled in the area in the early colonial period created places that served as entry points to the local, autochthonous society. Even as these sites allowed Muslims to control access to local cultural domains, they allured local people with possible access to trade wealth and mobility. By creating conceptual and tangible boundaries around the indigenous domain, early Islam anticipated the contrast between universally valid religious convictions and materially embedded cultural forms. This contrast became significant after the large-scale conversions to Christianity and Islam in the late colonial period. Islam was also transformed by its interaction with various cosmopolitan discourses, but it has remained more accommodating than Christianity towards socially embedded ritual practices and material symbols. This raises the question whether 'cultural Islam' should be defined by its neutral, apolitical attitude towards the secular state which is complicated by the fact that the culturally embedded Islam in Maluku took form in the absence of centralised state power.
  • Laiho, Minea (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma käsittelee musliminaisten huiviin liittyviä asenteita Ranskassa. Tutkielman tavoitteena on löytää syitä sekä kielteisille että myönteisille asenteille. Tavoitteena on myös nostaa esiin musliminaisten omia ajatuksia vaatetuksestaan, sillä näitä harvemmin kuulee julkisessa diskurssissa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin, minkälaisista aiheista väitellään, kun kyse on musliminaisten käyttämästä huivista. Toiseksi selvitetään, millä tavalla ihmiset asennoituvat huiviin. Tutkielmassa annetaan myös erityishuomio musliminaisten kommenteille. Lopuksi analysoidaan, miten näitä esitettyjä mielipiteitä perustellaan. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin avulla. Tutkielmassa huomioidaan aineiston konteksti (minkälaisella alustalla kommentit on tuotettu sekä yhteiskunnallinen tilanne Ranskassa) ja teoreettisena lähtökohtana hyödynnetään kielitieteen teoriaa asennoitumisesta subjektiivisuuden ilmausten avulla sekä argumentaatioteorioita. Tutkimusaineistona on 236 kommenttia, jotka on kirjoitettu ranskalaisen urheiluvälinevalmistajan Décathlonin Facebook-sivulle. Helmikuussa 2019 Décathlon ilmoitti alkavansa myydä musliminaisille suunnattua urheiluhuivia, mutta ilmoitti päivää myöhemmin Facebook-sivullaan peruuttavansa aikeensa. Tämän ilmoituksen alle kirjoitetut huiviin liittyvät kommentit ovat tämän tutkimuksen aineistona. Aineisto luokiteltiin ensin sisällönanalyysin menetelmin kategorioihin sen mukaan, minkälaisista aiheista kommenteissa puhuttiin. Tämän jälkeen aineistosta tutkittiin kielitieteellisen diskurssianalyysin avulla, millä tavalla aineistossa kommentoineet Facebook-käyttäjät asennoituivat huiviin kommenteissaan. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttäjät väittelivät monista aiheista. Suurimmaksi osaksi kommentit kuitenkin liittyivät Ranskan tasavallan arvoihin ja periaatteisiin sekä siihen, mitä huivi edustaa ja miksi huivia käytetään. Käyttäjät asennoituivat kommenteissaan eri tavoin, joko kielteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Musliminaiset asennoituivat huivin käyttöön ja sen kaupallistamiseen myönteisesti ja he pyrkivät kommenteissaan luomaan vastadiskursseja heitä vastustaville diskursseille. Näkemyksiä perusteltiin eri tavoin, mutta yleisimpinä argumentteina käytettiin Ranskan arvoja ja periaatteita, etenkin vapautta ja laïcité-periaatetta (valtion tunnustuksettomuus). Tärkeä tutkimustulos oli, että eri tavoin huiviin asennoituvat käyttivät samoja perusteluja argumenteilleen. Tutkimus osoittaa, että syitä huiviin liittyville negatiivisille asenteille Ranskassa on monia: huivi nähdään ulkomaalaisena, Ranskan arvoja ja periaatteita vastustavana käytäntönä, joka rajoittaa naisten vapautta ja on uhka Ranskalle tai ranskalaisille naisille. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monet eivät näe huivin käyttöä ongelmallisena. Tutkimuksessa havaittiin, että musliminaiset nähdään usein alistettuina uhreina, jotka tulisi pelastaa huivin kaltaisilta käytänteiltä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että monet ranskalaiset musliminaiset käyttävät huivia vapaasta tahdostaan eivätkä koe sen olevan vastoin Ranskan arvoja. Eräs tärkeä johtopäätös onkin, että tietyt ranskalaiset arvot ja periaatteet ymmärretään eri tavoin. Esimerkiksi laïcité-periaatteen katsotaan yhtäältä takaavan oikeuden käyttää huivia ja toisaalta rajoittavan oikeutta käyttää uskonnollisia symboleja julkisissa paikoissa.
  • Jauhola, Marjaana (Helsinki University Press, 2020)
    Pro et Contra
  • Li, Huawei; Ruokanen, Miikka; Ford, David (2019)
    In the past two decades, scriptural reasoning (SR) has gained wide acceptance as a promising new method of interreligious dialogue among Jews, Christians, and Muslims and is rapidly gaining attention all over the world. SR as interfaith dialogue between the Abrahamic religions emerged in an Anglo-American context in the early 1990s. The first long-term experiment of SR in China was carried out in Beijing from December 2014 to September 2015 as a cooperative project between the Minzu University of China and the University of Helsinki. This SR included the sacred texts of the Chinese traditions of Taoism, Confucianism, and Buddhism alongside the canonical texts of Christianity (both Catholic and Protestant) and Islam. All the scriptural faith traditions of China were represented in this dialogue. The process of SR was carefully researched by Dr Li Huawei; the results show that it is justified to say that SR seems well-suited as a method of interfaith dialogue between the main faith traditions of China. We may assume that SR in China will have far-reaching influence in the future.
  • Almila, Anna-Mari; Inglis, David (INTECHopen, 2018)
    In the worldwide Islamic diaspora today, how does the socialisation of women into Islamic belief and observance operate? This chapter considers such matters in the contemporary Finnish context. It deals with issues of bodily comportment and types of garments intended to be expressive of Islamic piety, and made available by the globalised Islamic fashion industry. The focus is on the means whereby sartorial objects are used to encourage females to adopt certain kinds of practices, thought to be expressive of the religious norms of particular diasporic communities. Attention is directed to what happens when one woman gives another woman an Islamic garment as a gift. The gift brings with it a set of obligations on the part of the receiver, which functions as often potent means of ensuring acceptance of group norms as to acceptable and unacceptable visual appearance and behaviour. We discuss this with reference to Marcel Mauss’s classical anthropological work on the institution of gift-giving. It is found that Mauss’s original insights continue to be valuable for understanding socialisation processes in globalised, diaspora contexts today.
  • Malmirinta, Lotta (Helsingfors universitet, 2017)
    This master’s thesis explores the development of religious interpretation among Finnish women who have converted to Islam and examines whether this development can be analyzed by dividing it into different stages. Another topic of interest in this work is how the diverse interpretations of Islam that converts embrace reflect the development of Finnish Islam in general. The theoretical premise is Islam researcher Anne Sofie Roald’s theory on the process of religious development that converts go through. The theory categorizes the post-conversion process in four stages: love/zealotry, disappointment, maturity/acceptance, and secularization. The applicability of this theory is examined with the methods of qualitative content analysis by mirroring it to the research data that consists of semi-structured interviews with seven Finnish Muslim convert women. The interviews focus on the women’s ideas on how their lives and interpretations of religion have changed after conversion, how they interpret Islam today and what the meaning of Islam is for their lives from a broader perspective. Other themes discussed in the interviews are gender roles and the impact that being Finnish and being Muslim have on one another. Based on the research data there are considerable differences in the religious interpretations of the converts, as the informants represent different theological and interpretational currents within Islam. Based on the data the interpretations of Islam can be roughly divided to conservative and liberal. Whether or not the informants feel that they are a part of the Finnish Muslim community follows this line of division as well. The interview data paints a rather conservative picture of the Finnish Muslim community, for the more liberal converts feel that it is difficult for them to find a place in it for their interpretations. Along with the issue of belonging to the Finnish Muslim community, gender roles and the position of women emerge as themes that divide the informants. Regardless of the different interpretative emphases, there are many things that unite the women in their experience of Islam, such as the idea of the importance of practicing Islam, a personal relationship with God and having faith in the power of this relationship to carry them through hardships. According to the research data, Islamophobia has increased in Finland in the past years. Despite this, ‘Finnish’ and ‘Muslim’ do not appear as mutually exclusive identities to the informants, but rather the women see parallels between them. A recurring theme in many interviews is the inability of born Muslims to separate between their culture and Islam. The process theory that categorizes the post-conversion religious development of Muslim converts into four different stages turns out to be a useful tool for analysis, but it also becomes subject to criticism. When brought under closer scrutiny the theory appears to suggest that secularization is an inevitable result of religious development. The findings of this research do not support such a conception. An alternative process model based on the research data of this study is proposed in the conclusions, consisting of three post-conversion stages: commitment to Islam, disappointment and the reaction to that disappointment, whether that means a renewed commitment to a certain interpretation of Islam or a widening of the convert’s perspective that leads to exploring different ideas of what it means to be Muslim.